Lue keskustelun säännöt.
Suurperheen äiti saa voiman uskosta :-)
04.07.2010 |
Niin plajon tuntuu lestadiolaisuus kiinnostavan. Niin kerron että tavalliset uskovaiset naiset jaksavat todella hyvin. Pysyvät nuorekkainakin. Se on juuri usko joka kantaa, Jumalan siunaus perheeseen tulee lasten kautta. Ja mikä turva on uskonystävissä, yhteisössä. Monella nykyajan ihmisellä on murheena yksinäisyys ja juurettomuus. Ei kuuluta mihinkään.
Kommentit (44)
Enpä ole moiseen ihmeeseen törmännyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorekas lestadiolainen äiti? Enpä ole moiseen ihmeeseen törmännyt!
Timmissä kunnossa ne on vaik olis 12 lasta tehtynä!
eivät ole vanhoillislestadiolaisia. Minunkin mummoni äidillä oli ollut iso perhe. Siis kai joskus 40-luvulla.
kerron että tavalliset uskovaiset naiset jaksavat todella hyvin.
Joistakin lestadiolaisnaisista on itse lestadiolainen terveydenhoitaja T.H. ollut huolissaan:
http://freepathways.wordpress.com/2010/02/22/lisaantymisvelvoite/
koska on synnytysten jälkeen masentunut psykoottisesti. Hän kokee yhteisön paineen kauheana asiana. silti vain uusia lapsia pitää tulla aina vain. Hyvä että sinä jaksat, mutta kaikki eivät jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on tuttava, joka on ollut psykiatrisessa sairaalassa koska on synnytysten jälkeen masentunut psykoottisesti. Hän kokee yhteisön paineen kauheana asiana. silti vain uusia lapsia pitää tulla aina vain. Hyvä että sinä jaksat, mutta kaikki eivät jaksa.
Kyllänäitä traagisia kohtaloita on todella paljon. Itse tiedän lestadiolaisen naisen, jolla on psyykkinen sairaus (ehkä kaksisuuntainen mielialahäiriö, en oe varma). Hän ei kestä raskautta vaan joutuu joka kerta synnytyksen jälkeen suljetulel osastolle. Silti hän on raskaana joka toinen vuosi suurin piirtein. Sairaalajaksojen ajan vastasyntynyt ja ne muut lapset hoidetaan miten hoidetaan.
Lapset tarvitsisivat perusturavallisuutta jotta heidän psyykkinen kasvunsa ei häiriintyisi.
Tällainen pakkosynnytys oppi on heidän kannaltaan tuhoisaa.
On naurettavaa mahtailla että suurperheen äidit ovat aina timmikunnossa, kun tosiasiat puhuvat muuta.
Suurperheen äiti saa voiman uskosta
Mistähän johtuu että niin monet pelkäävät rauhanyhdistyksellä?
"Vanhoillislestadiolainen hiljaisuus ja pelko"
http://freepathways.wordpress.com/2010/05/31/hiljaisuus-ja-pelko/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
surullista lukea että teillä ei ole läheisiä ystäviä kotiseurakunnassanne. Koska läheisten ihmisten kanssahan sitä henkilökohtaiset asiat jaetaan. Varmasti on raskasta jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa taakkoja. Oletteko ehkä vasta muuttaneet paikkakunnalle? Miksi sinun pitää kokoajan syyllistää itseä ja muita? Kaikkihan me ollaan syntisiä mutta onneksi synnit saa uskoa anteeksi! Toivottavasti löydät oikeita ystäviä niin ettei kaikki tuntuisi niin pinnalliselta.
t yksi vl
Minulla on samantapaisia kokemuksia Rauhanyhdistykseltä.
surullista lukea että teillä ei ole läheisiä ystäviä kotiseurakunnassanne. Koska läheisten ihmisten kanssahan sitä henkilökohtaiset asiat jaetaan. Varmasti on raskasta jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa taakkoja. Oletteko ehkä vasta muuttaneet paikkakunnalle? Miksi sinun pitää kokoajan syyllistää itseä ja muita? Kaikkihan me ollaan syntisiä mutta onneksi synnit saa uskoa anteeksi! Toivottavasti löydät oikeita ystäviä niin ettei kaikki tuntuisi niin pinnalliselta. t yksi vl
Minulle kävi aika lailla sanoin aikoinaan rauhanyhdistyksellä. Emme tosiaankaan löytäneet sellaisia ihmisiä ry.ltä jotka olisivat olleet valmiita juttelemaan vapaasti mm. hengellisistä asioita ja muistakin, siis yksilöinä ja omana itsenään. Se jäi aina sellaiseksi tosi pinnalliseksi, ulkokohtaiseksi...
Tuo kirjoittaja osasi sanoittaa oman pitkälle sanattomaksi jääneen kokemukseni.
Ihmettelin sitä silloin aina (kun olin vielä vl) että miten voinkin tuntea totaalista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Ihan kuin iihmiset olisivat varoneet vapaissa illanistujaisissa puhua omasta hengellisistä näkemyksestä ja ajatuksista.
Silloin ei voi syntyä ystävyytät kun kaikki vähän kuin varoo sanojaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12-15 lasta alakautta maailmaan pukannut äiti ei VOI olla timmi. Alakerrasta ainakaan. Laiha toki voi olla. Ei ehkä ehdi/jaksa/muista syödä. Tai on ns. syntymälaiha, joka ei liho. Timmiys on eri asia.
Ylen sivulla kerrotaan Pohjanmaalla asuvasta 14 lapsen äidistä (yli 40 v, olisiko ollut nimeltään Pelkonen) joka on aloittanut hiljattain yliopisto-opinnot aikuisopiskelijana. Haastateltiin Liperin suviseuroissa. Hän on saanut juuri gradunsa valmiiksi. Että silleen, tehkääpä perässä kateelliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylen sivulla kerrotaan Pohjanmaalla asuvasta 14 lapsen äidistä (yli 40 v, olisiko ollut nimeltään Pelkonen) joka on aloittanut hiljattain yliopisto-opinnot aikuisopiskelijana. Haastateltiin Liperin suviseuroissa. Hän on saanut juuri gradunsa valmiiksi. Että silleen, tehkääpä perässä kateelliset.
Kun minä olin raskaana ja odotin esikoistani, minulle kerrottiin toinen toistaan hurjempia sankaritarinoita. Olin raskausaikana todella huonovointinen ja masentunut ja ahdistunut. Anoppi ja mummot kertoivat kilvan tarinoita siitä, että hekin ovat raskausaikana lypsäneet lehmät ja suunnilleen käyneet aamu- ja iltalypsyjen välissä vain synnyttämässä. Ei se auta väsynyttä ja masentunutta äitiä. Minäkin turvasin ja turvaan Jumalaan, mutta Jumala ei paranna tässä ajassa kaikkia kaikesta. Minulla ei kertakaikkiaan ole voimia yhteenkään lapseen enää. Ei Jumala niitä voimia ensimmäisessäkään raskaudessa antanut. Silloin olin aivan liian loppu. Vaikka en enempää lapsia jaksa "tehdä", silti saan Jumalan armoon turvata. Jumala ei vaadi pelastukseen tekoja. Pelastus tulee yksin armosta.
Ei se auta väsynyttä ja masentunutta äitiä. Minäkin turvasin ja turvaan Jumalaan, mutta Jumala ei paranna tässä ajassa kaikkia kaikesta. Minulla ei kertakaikkiaan ole voimia yhteenkään lapseen enää. Ei Jumala niitä voimia ensimmäisessäkään raskaudessa antanut. Silloin olin aivan liian loppu. Vaikka en enempää lapsia jaksa "tehdä", silti saan Jumalan armoon turvata. Jumala ei vaadi pelastukseen tekoja. Pelastus tulee yksin armosta.
Kiitos sanoistasi...tuntematon. Minä olen päätynyt monien kamppailujen kautta ihan samaan, sanokoon mitä sanovat. Haluan antaa näille meidän kahdelle lapselle voimani ja huolehtia heistä. Enkä jaksa ainakaan juuri nyt enempää lapsia. En ole vielä kertonut miehelleni että ehkäisen, enkä tiedä kerronko edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on samantapaisia kokemuksia Rauhanyhdistykseltä.
surullista lukea että teillä ei ole läheisiä ystäviä kotiseurakunnassanne. Koska läheisten ihmisten kanssahan sitä henkilökohtaiset asiat jaetaan. Varmasti on raskasta jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa taakkoja. Oletteko ehkä vasta muuttaneet paikkakunnalle? Miksi sinun pitää kokoajan syyllistää itseä ja muita? Kaikkihan me ollaan syntisiä mutta onneksi synnit saa uskoa anteeksi! Toivottavasti löydät oikeita ystäviä niin ettei kaikki tuntuisi niin pinnalliselta. t yksi vl
Minulle kävi aika lailla sanoin aikoinaan rauhanyhdistyksellä. Emme tosiaankaan löytäneet sellaisia ihmisiä ry.ltä jotka olisivat olleet valmiita juttelemaan vapaasti mm. hengellisistä asioita ja muistakin, siis yksilöinä ja omana itsenään. Se jäi aina sellaiseksi tosi pinnalliseksi, ulkokohtaiseksi... Tuo kirjoittaja osasi sanoittaa oman pitkälle sanattomaksi jääneen kokemukseni. Ihmettelin sitä silloin aina (kun olin vielä vl) että miten voinkin tuntea totaalista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Ihan kuin iihmiset olisivat varoneet vapaissa illanistujaisissa puhua omasta hengellisistä näkemyksestä ja ajatuksista. Silloin ei voi syntyä ystävyytät kun kaikki vähän kuin varoo sanojaan...
Ihan jännää lukea että on joku toinenkin jolla on yksinäisyyskokemuksia seuroissa!
Silloin kun itse olin vielä vl ja kävin seuroissa, en enempää suviseuroissa kuin rauhanyhdistykselläkään löytänyt ketään sellaisia uskovaisia, joita olisi kiinnostanut keskustella hengellisistä asioista. yksityisesti, siis henkilökohtaisella tasolla. tavatessa muutoin kuin seuroissa.
En tiedä olivatko Raamattu ja hengelliset kysymykset heille yhdentekviä vai mikä oli karttelun syynä.
seuraa kun ei saa ehkäistä... ei hyvä parisuhteelle!!
seuraa kun ei saa ehkäistä... ei hyvä parisuhteelle!!
vaikka kuinka ehkäisee. :=))
Raskaudenpelko seuraa kun ei saa ehkäistä... ei hyvä parisuhteelle!!
Raskautta pekäävällä jokainen päivä on ahdistava.
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/01/raskauden-pelko/
Pelkään, että ehkäisy pettää ja tulen siitä huolimatta raskaaksi. Kaveri tuli raskaaksi vaikka söi pillereitä, joten sellaistakin voi sattua.
En usko, että lestat on sen onnettomampia kuin muutkaan ihmiset. Isoäidilläni oli 10 lasta ja ihan oli pirteä ja täyspäinen loppuun asti. Joistakin on vaan niin hauskaa syyllistää ja haukkua lestoja.
Ylen sivulla kerrotaan Pohjanmaalla asuvasta 14 lapsen äidistä (yli 40 v, olisiko ollut nimeltään Pelkonen) joka on aloittanut hiljattain yliopisto-opinnot aikuisopiskelijana. Haastateltiin Liperin suviseuroissa. Hän on saanut juuri gradunsa valmiiksi. Että silleen, tehkääpä perässä kateelliset.
jutussa kuka on hoitanut lapset äidin opiskelujen aikana?!
Varmaan se äiti ei ole niitä lapsiaan muutamaan vuoteen kunnolla nähnyt jos on opiskelut 12-16 tuntia päivässä.
No jos ei ole ketään toista niin minä vissiin olen yksin sellainen masentunut lesta-äiti... :-( Niinhän se minullekkin sanottiin, että voimavaroja ja jaksamista saa Jumalalta... käymällä seuroissa, tapaamalla muita uskovaisia, pyytämällä syntejä anteeksi ja rukoilemalla.
Nämä asiat ovat minulle antaneet jonkinlaisia voimavaroja mutta aika paljon ne ovat myös vieneet mun voimia.
On tosi raskasta kokoajan olla huolissaan ja pelätä (mm. raskaudenpelko on minulla alituinen seuralainen) ja syyllistää itseään (ja muita) koska on niin "huono" ja "syntinen".
Ja se tietynlainen yksinäisyys seuroissa syövyttää aikalailla. Kun puhutaan että ollaan "yhtä perhettä" mutta ei tunne oikeestaan ketään seuraväestä syvemmin. Siellä vaan käydään...
Kaikki tuntuu vaan pinnalliselta varsinkin koska monikaan ei uskalla puhua omista henkilökohtaisista asioista peläten että ne leviävät pitkin seurakuntaa.
minä en jaksanut laittaa perhettä suviseuroihkinkana koska tällä kertaa olivat niin kaukana.