Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa sinun mielestäsi lapsen olisi aika muuttaa pois kotoa?
Kommentit (56)
eli vajaa parikymppisenä. On myös hyvä että nuori asuu omillaan ja oppii arjen pyöritystä ennenkuin muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa. Nämä liki kolmikymppisiksi äidin passattavina kotona elävät miehet ovat niitä vaimojen painajaisia. Heidän äideistään voi myös tulla kauhu-anoppeja kun ovat varjelleet sitä poikastaan liian kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä kaikki käy lukiota. Minä ainakin menin töihin heti valmistuttuani eli 18v ikäisenä ja kotoa muutin pois peruskoulun jälkeen.
20 jos on poika ja armeijan käy. Ihan käsittämätöntä, että suurin osa antaisi lapsen asua kotona kunnes menee töhin eli kaksvitoseksi.
Opiskelija pystyy jo elättämään itsensä. Toinen merkki tarpeesta asua omillaan on säännöllinen sukupuolielämä. Kun käytännössä jo omaa perhettä perustetaan niin se on tehtävä oman katon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lukio/amis päättyy. Mutta mielellään jo siinä 15-16v kun lähtee opiskelemaan.
Itsestä on jotenkin niin hassu ajatus että joku asuu vielä minunkin ikäisenä synnyinkodissaan (olen 20v) kun itse on jo kaksivuotiaan äiti ja omassa talossa asuttu jo pitkään. Itse lähdin kotoa 15 vuotiaana, ja niin se on paras.
Kuitenkin esim. eräälle ystävälleni kävi niin että häntä ei PÄÄSTETTY lähtemään kotoa vielä peruskoulun jälkeen opiskelemaan! Ja siis asuimme paikkakunnalla jolla ainoa vaihtoehto jos jää kotiin on lukio, eli häneltä kiellettiin kaikki muut vaihtoehdot sillä. Mielestäni aivan väärin!
ja silloin on vanhempien aika auttaa itsenäistymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lukio/amis päättyy. Mutta mielellään jo siinä 15-16v kun lähtee opiskelemaan.
Itsestä on jotenkin niin hassu ajatus että joku asuu vielä minunkin ikäisenä synnyinkodissaan (olen 20v) kun itse on jo kaksivuotiaan äiti ja omassa talossa asuttu jo pitkään. Itse lähdin kotoa 15 vuotiaana, ja niin se on paras.
Kuitenkin esim. eräälle ystävälleni kävi niin että häntä ei PÄÄSTETTY lähtemään kotoa vielä peruskoulun jälkeen opiskelemaan! Ja siis asuimme paikkakunnalla jolla ainoa vaihtoehto jos jää kotiin on lukio, eli häneltä kiellettiin kaikki muut vaihtoehdot sillä. Mielestäni aivan väärin!
niin et olisi 20v 2vuotiaan äiti.
jos ei sitten 20-v tullessa mittariin tajua hakeutua omilleen, niin sitten autetaan siinä.
Etsitään yhdessä asunto jne.
minusta se on lapsellekin palvelus auttaa omilleen, opettaa itsenäistymään.
En voi käsittään äitejä jotka pilalle passaavat jotain peräkammarin poikia, kamala karhunpalvelus sille tulevalle miniällekin.
Ja tuo oli kyllä kanssa hyvä pointti, että kun alkaa olla sitä sukupuolielämää enemmänkin niin omaan kämppään mars.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miettiä
Esikoinen muutti 19-vuotiaana suoraan asumaan yhdessä poikakaverinsa kanssa ja asuvat edelleen yhdessä onnellisina:)
Poika muuttaa tänään tai huomenna ja täytti helmikuussa 18 v. Itse hommasi vuokrakämpän, jonka kunnosti ja nyt on innoissaan muuttamassa omilleen:)
Minusta ihan ok ikä tuo n. 18-19v. Osaavat huolehtia jo silloin asioistaan ja kun kerran tuossa iässä haluavat lähteä niin toki sen heille suon! Molemmat tietävät kyllä että kotiin saa aina tulla jos tuleekin joku "hätä":)
kun päätyy parisuhteeseen jonkun kanssa eli se on se lopullinen muutto ja kotoa lähteminen. Siihen asti täällä voi majailla enemmän tai vähemmän, käydä viikonloppuisin jne. kuin omassa kodissaan. Parisuhde tarkoittaa sitä, että ero isästä ja äidistä astuu voimaan ja samalla päättyy lapsuudenkodin kaikenpuolinen tarjoilu, oli se sitten elatusta, elektroniikkaa tai oma huone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun päätyy parisuhteeseen jonkun kanssa eli se on se lopullinen muutto ja kotoa lähteminen. Siihen asti täällä voi majailla enemmän tai vähemmän, käydä viikonloppuisin jne. kuin omassa kodissaan. Parisuhde tarkoittaa sitä, että ero isästä ja äidistä astuu voimaan ja samalla päättyy lapsuudenkodin kaikenpuolinen tarjoilu, oli se sitten elatusta, elektroniikkaa tai oma huone.
minulla on vieläkin vanhempieni kodinavain, siskolta se otettiin pois kun asuu kauempana ja isä hävitti omansa. Lupasi kyllä teettää siskolle uuden. Ikää minulla 43v ja siskolla 39v
tosin appivanhempani asuvat ERITTÄIN isossa kodissa, yli 500 neliötä tilaa.
Yksi syy tähän oli se että apellani on erittäin huonossa kunnossa selkä ja anoppini tekee 3-vuorotyötä. Lisäksi talossa asuu mieheni isoäiti ja silloin vielä mieheni pikkuveli.
Anoppini ei omista korttia, usein mieheni häntä haki yövuoron jälkeen töistä, varsinkin jos apen selkä vihotteli.
Ja kun on yks vanhempi ihminen talossa, mitä tahansa voi tapahtua milloin vaan, on hyvä että yleensä talossa on aina yks joka voi lähteä ratin taakse.
Mieheni tässä vaiheessa tienasi varmaan 5 krt enemmän kuin sairaseläkkeellä oleva isänsä ja matalapalkkaisessa duunissa oleva äitinsä, mutta rahansäästö tai tilanpuute eivät olletkaan syitä miksi hän asui tai olisi muuttanut pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lukio/amis päättyy. Mutta mielellään jo siinä 15-16v kun lähtee opiskelemaan. Itsestä on jotenkin niin hassu ajatus että joku asuu vielä minunkin ikäisenä synnyinkodissaan (olen 20v) kun itse on jo kaksivuotiaan äiti ja omassa talossa asuttu jo pitkään. Itse lähdin kotoa 15 vuotiaana, ja niin se on paras. Kuitenkin esim. eräälle ystävälleni kävi niin että häntä ei PÄÄSTETTY lähtemään kotoa vielä peruskoulun jälkeen opiskelemaan! Ja siis asuimme paikkakunnalla jolla ainoa vaihtoehto jos jää kotiin on lukio, eli häneltä kiellettiin kaikki muut vaihtoehdot sillä. Mielestäni aivan väärin!
niin et olisi 20v 2vuotiaan äiti.
sitten niin aikaisin, mutta itse luulen että olisin kuitenkin jo äiti, ehkä isä olisi joku toinen eikä välttämättä olisi kuvioissa enää, mutta oma vauvakuume on ollut jo 14-vuotiaasta asti niin kova että tuskin olisi enää lapseton. Onneksi löytyi kuitenkin mies joka on sen verran vanhempi että oli heti valmis asettumaan aloilleen ja perustamaan perheen. Ja lapsi oli siis ihan yhteisesti sovittu ja suunniteltu, toisin kun sinä ilmeisestikin kuvittelet.
Ei vielä peruskoulun jälkeen, jos amis/lukio samalla paikkakunnalla. Mutta viimeistään sen jälkeen.
Toisaalta en kannata sosiaalipummina elelyäkään, eli jos ei ole töitä eikä opiskele, niin sitten voi peräkammarinpoika/tyttö olla kotona ja tehdä kotitöitä sen sijaan että sossu maksaa ryyppykämpän vuokran.
Siis lopullisesti. Olin kyllä viikot poissa silloin kun lähdin opiskelemaan, mutta virallisesti asuin vielä kotona silloin.
Odottaisin että viimeistään 20-vuotiaana.
Meidän perheeseen kuuluu elämisen tukeminen vaikka olisi ollut pitkäänkin omillaan, siis rahallisesti, mutta odottaisin että lapsistani ei tule mitään tupajumeja jotka notkuvat kotona vain siksi että ruoka tulee pöytään joka päivä ilman että sen tekee itse.
ja varaa maksaa oma kämppä.
Toisaalta, voi tuo vaihdellakin. Jos lapsi olisi jo 33-vuotias eikä vakityötä olisi löytynyt, niin ehkä toivoisin hänen silti hakevan vaikka kaupungin vuokra-asuntoa itselleen samalla kun hakee työpaikkaa.
Opiskelujen ajan saa asua kotona, jos opiskelupaikka on lähellä niin kuin esim. meidän 22-vuotiaalla esikoisella, joka asuu vielä kotona. Ei mulla ole mitään tarvetta ajaa lapsiani pois kotoa. Luultavasti lapsille itselleen tulee jossain vaiheessa tarve muuttaa omilleen. Itse muutin aikoinaan pois kotoa 22-vuotiaana.
Tulen myös vaatimaan yli 18 v kotona asujilta panostusta kotiin joko rahallisesti (jos töitä) tai vähintäänkin osallistumalla siivoukseen, pyykkäykseen ja ruuanlaittoon.
Uskon, että jokainen normaali nuori ihminen haluaa kyllä ikioman kodin viimeistään löytäessään elämänkumppaninsa tai kunnon työpaikan. Kotiin saa aina kuitenkin tulla, jos vaikka suhde menee poikki tai tapahtuu jokin taloudellinen katastrofi (lama, työt menevät, jne)
Olen ilman nmuuta valmis myös hoitamaan lapsenlapsiani ja avustamaan lapsiani rahallisesti tiukan paikan tullen. En aio hylätä heitä omilleen, olen siellä taustalla aina tukena, jos apua tarvitaan hädän tullen.
Ainakin täällä Helsingissä asumiskustannukset ovat pilvissä ja opiskelijoiden asuntopula aikamoinen varsinkin syksyisin.
Parin vuoden traditio on jo ollut, että syksyllä vaihto-oppilaat ja maakunatalaiset nukkuvat makuupusseissa hätämajoituksessa ylioppilaskunnan toimistolla. Lisäksi jos yksityiselle menee (pääsee), pitää olla tonni ylimääräistä takuuvuokraan eikä sekään tyhjästä synny.
Toivottavasti et siis ole täältäpäin, koska tuntuisi pahalta ajatella, että lapsesi joutuvat etsiskelemään asuntoa kuukausitolkulla niin, että tietävät olevansa epätoivottuja kotona.