Miten sujuu automatka hellesäällä villin parivuotiaan kanssa?
Autossa ilmastointi ja takapenkillä lastenistuin, minä ajan siis autoa eikä muita kyytiläisiä lapsen lisäksi. Istuinta ei saa eteen. Takaikkunoihin on imukuppiaurinkosuojat, jotka lapsi repii aina samantien pois.. sitten huutaa, kun aurinko paahtaa naamalle. Pakko lähteä parintunnin matkalle sellaiseen aikaan, että lapsi nukahtaisi päiväunille - sitä ei sitten tiedä, nukahtaako vai huutaako vaan.. mutta on siis hyvin kuuma aika myös. Millä lapsi viihtymään? Jos antaa leluja käteen, viskoo suht nopeasti pois. Lastenmusiikeista ei juuri innostu. Jonkun keksin voi antaa alkumatkalle, muttei uskalla antaa syödä koko ajan jotain. Vinkkejä miten matka onnistuu?
Kommentit (17)
Juu täytyy katsoa puoli, mutta kyllä se aurinko paistaa ainakin takaikkunasta molemmille puolin. Hyvin äkkiä lapsi sen hatun kiskoo päästään..
Istuimen selkä nojassa on dvd- soitin/laite ja katsoo siitä matkan aikana muumeja. Ei tietenkään koko aikaa mutta viihtyy näin tosi hyvin. Miten lapsi ylettää repimään imukupit? Tai sitten hattu ja aurinkolasit päähän. Tietty voit laittaa istuimen sinne puolelle johon ei aurinko paista.
esim. Gracon Cosmic on aika korkea istuin...
En ymmärrä.
Matka sujuu ihan hyvin, kun kerrot lapselle, että nyt mennään, äiti ei pysähdy. Anna lapsen kirkua, jos on sillä päällä.
Gracon istuin meillä ja lapsi kyllä ylettyy kiskomaan imukuppisuojuksen pois. Kuten viskoo hatun ja aurinkolasit päältäänkin, tosiaan tekee kaikkensa vaikeuttaakseen automatkailua.
ja väsyttää lapsi hyvin ennen reissua. Sitten jos ei kertakaikkiaan nukahda, niin jotain hyvää naposteltavaa mukaan ainakin. Esim. rusinoita, maissinaksuja, tikkaria (paitsi jos tahtoo hammaspeikkojen kanssa olla tosi tarkkana..), porkkanaa, pillimehua tms. Mun mielestä herkut kannattaa antaa vasta sitten kun muut konstit on käytetty, niin sitten ei tule syötyä koko matkaa ;)
Mä teen pari kertaa kuussa 2 ja 4-vuotiaiden kanssa kolmen tunnin automatkoja, jotka välillä on aika raskaita jos ei pienempi nukahda. Ovat molemmat tosi vilkkaita tapauksia...Yleensä mulla on lastenistuinten välissä laatikko jossa on kirjoja, joita voivat halutessaan lukea tai selailla kuvia. Pienempi kyllä viskoo niitä pitkin poikin välillä, mutta tietää jo kokemuksesta että äiti voi niitä käydä nostelemaan vasta perillä. Ja jo lähtiessä muistutan että ei kannata pudotella, koska äiti ei niitä voi nostaa. Välillä olen sepittänyt itse tarinoita ratin takaa, tai keksinyt tosi yksinkertaisia arvoituksia tyyliin: "mikä on punainen, siinä on renkaat ja se sanoo piipaa"? ja tietysti joutunut joskus pysähtymään happihyppelylle johonkin ABC:lle. Mutta useimmiten sujuu melko hyvin.
Yleensä aloitan matkan sanoilla: "nyt on niin pitkä matka että saa nukkua". Vähitellen tuo pienempikin on tainnut se n tajuta, koska joskus asettuu ihan nätisti silmät kiinni, jos vähänkin sattuu olemaan väsynyt.
Laitat lapsen autoon ja ajat, niin yksinkertaista. Tietenkin lapsi kiukuttelee kun on oppinut että niin voi tehdä ja äiti miettii sitten kaikkea kivaa palkinnoksi kiukuttelusta.
Juttelen lapsille ja kuuntelemme musiikkia. Ennen matkaa on syöty hyvin, laitettu kuiva vaipa ja juotettu jano pois.
ja syötä lapsi hyvin ennen matkaa niin ei ainakaan valita nälkäänsä matkalla. Jotain puuhaa esim kirja tai lelu mukaan, ja vesipullo ettei jano pääse yllättämään. Jos ei noilla lapsi pärjää parintunnin matkaa niin jo on kumma. JOs lapsi kitisee älä reagoi vaan sitten voit jutustella hänen kanssaan jos on nätisti. Kyllä lapsi oppii että automatkalla ollaan kunnolla eikä kaipaa sitten mitään erityisiä viihdykkeitä.
t. juuri juhannuksena 3h automatkan ylivilkkaan 2,5v lapsen kanssa matkannut
Joillekin voi olla hankalaa keskittyä itse ajamiseen( etenkin jos ei ole paljoa yksin autoillut), jos ipana kirkuu 2 tuntia yhtäsoittoa. Kyllä se paljon mukavampaa on opettaa että automatkat voivat olla ihan kivojakin, niin sitten ei välttämättä sitä kitinää tarvitse kuunnella montaa vuotta.
Lapsille voi oikeasti olla raskasta istua turvaistuimessa tunteja, koska siinä on sen verran napakasti, ettei edes pepun asentoa saa vaihdettua kuten me aikuiset saamme. Mä en ainakaan jaksa ajaa hermo kireellä satoja kilometrejä, jos voi kaikkien oloa vähän helpottaa pineillä konsteilla :)
mulla 3 lasta ja olen ajanut paljon heidän kanssaan. toki on huutoa piisannut mutta semmosta se on. ei ole ilmastointia, aurinkosuojia, hattuja tai laseja käytössä. Ikkunat auki ja musa täysille. Kun nukkuvat niin sit radio kii.
ihan helppoa.
Ei taatusti revi mitään irti. Ota kilo rusinoita mukaan ja anna paketti lapselle viihtyy hyvin ja ilmastointi jäähdyttää sen mitä pitääkin.
kunnon turvaistuimia tai turvavöitäkään?
Oletteko ihan vieraantuneet todellisesta elämästä?
Kaikki eivät ole tosiaan tottuneet autoilemaan pitkiä matkoja, sitten kun siinä on lisähäiriötekijä keskittymiskykyä sotkemassa niin kyllähän se jännittää..
2h ja tossa on jo kaikki mukavuudetkin. On ilmastointia ja aurinkosuojaa jne... Suojaksi voi laittaa myös esim. ikkunan väliin harson tai minkä vaan kankaan niin ei saa revittyä poiskaan. Ja tosiaan jotain naposteltavaa jos mikään muu ei auta ja lapsi ei voi pahoin autossa (meillä ei voi rusinoita tai tikkareita kuvitellakaan, lapsella muutenkin oksennus herkässä). Harva kyllä muutenkaan jaksaa kahta tuntia huutaa... ;)
ne rusinat,tietäisitte vaan mitä niissä on ja miten ne on puskasta pakettiin päätynyt.
tai laita hattu päähän.