***Maalismammat2011 kesäkuu & heinäkuu***

Turvottaa täälläkin, maha pömpöttää niin että luulisin kaksi olevan jos en olisi ultrassa käynyt, näyttääkin kuin jo pidenmällä olisi. Tämä kyllä taitaa johtua siitä kun syön koko ajan, vuorotellen tekee mieli suolaista ja makeaa, muuten rupee äklöttää, ei aikaisemmissa ole näin huono olo ollut.. Noh, eli ostin siis ekat mammafarkut kun kaikki muut kiristää ja ahistaa, löysin muuten tosi kivat alesta, ja käyttöön otin heti. Jotenkin huvitta että miten voi olla näin kun edellisestä alkoi näkyä vasta rv15+. Ei vaan kauaa enää keneltäkään salassa pysy... Lähipiiri tosin jo hyvin tämän mamman tilan veikkaillut.



Ja Äidit tosiaan tietävät, vaistoavat kaiken, oma äitini kysyi seuraavana päivänä kun olin testin tehnyt, tiesi tosin yrityksestä. Ja omat tyttäret ihmettelevät vähän väliä miten sä äiti voit tietää sen ja tän, eivät esim. onnistu säikäyttää tai piiloutua kun tiedän missä menevät.



Ja tervetuloa kaikille uusille! Voidaan kaikki oikein ihanan paksusti!



Sussi rv.8+3

Huomaa jo näin heti alussa, että tästä tulee tosiaan erilainen raskaus mitä kahdesta edellisestä. Tyttöjen aikaan mulla oli tosi kipeä issias jo heti alussa, nyt se ei ees reistaile muuta kuin tuntuu selällään maatessa. Parhaimmillaan kun se oli sitä, että neulepuikolla tökkis perskannikkaan ja hyvä ku sängystä ylös pääsi.

Tyttöjen aikaan naama oli niin hyvässä kunnossa, toissapäivänä erehdyin syömään daimin, no nyt sitte naama kukkii ihan urakalla ja muutenkin on ollu tosi rasvainen iho ja hiukset. Normaalisti iho on sekaiho, mut ei koskaan näin pahasti rasvoittunu.

Öklö olo jatkuu edelleen, pahinta on iltaisin, tuntuu ettei mikään pysy sisällä, mut ei oo kuitenkaan tarvinnu pönttöö lähtee halailemaan. Tisseihinkin herkes koskemasta, tosin mulla ei oo kyl ollu muuta ku esikon aikaan tissit niin kippeet että niihin ei kärsiny ees koskea.



Kovasti pojasta isännän kans haaveillaan, kun tää taitaa olla meidän vika lapsi ja poika olis kiva tuohon kahden tytön jatkoksi. Tosin tyttökin vastaanotetaan, loppujen lopuksi sillä sukupuolella taida edes mitään väliä olla, mutta ehkä se helpottaisi omaa vauvakuumetta, kun sen pojan saisi.



Ninppa ja asukas rv9?

Oon ollut pari viikkoa lomalla ja tarkoitus ois vielä jatkaa kolmisen viikkoa, joten en ole ollut niinkään aktiivinen täällä. Mä pystyn siis puhelimen kautta siellä mökillä lukemaan tekstejänne mutten kommentoimaan. Mut nyt kun oon kotona käymässä ajattelin vähän kommentoida ja kirjoitella kuulumisia.



Ai kun kivaa että meitä jo on näin monta!! :) Hauskaa! Tervetuloa kaikille uusille ja eteenkin orpopirulle pakko sanoa että on tämä varmaan ihan hyvä ketju sullekin, kaikenlaiset tunteet ovat täällä sallittuja ja tukea raskauden aikana ainakin saat täältä roppakaupalla! :) Toivottavasti kaikki järjestyy hyvin sinunkin elämässäsi!



Zoey ja Santsu - kiva nähdä teidätkin täällä, toivottavasti muutkin tulevat sieltä perässä vielä. :) Ja nautihan Santsu lomastasi! :)



Varhasiultrasta - Zoey, mä oon menossa nyt ma 26.7 ja jännittää kyllä ihabn kunnolla. Mulla on eka neuvola samana päivänä myös. Olin varannut niinpäin että olisi ollut ultra aamulla ja ip:llä vasta neuvola, mut sit ne soitti mehiläisestä (jossa mulla on ultra) ja pahoitteli ettei se mun varaama ultraaika aamulla ois onnistunut, eli nyt mulla on ekaksi neuvola ja sit heti sen jälkeen vasta ultra... Mitäs jos ultrassa sitten selviää ettei kaikki olekaan kunnossa..? Vähän ärsyttää että meni näinpäin. Mut ei voi mitään.



Mulla kans on ollut pelko siitä että onkohan mulla liian vähän oireita. En ole ollenkaan oireeton, ja tosin on niitä viikkojen mittaan ollut kaikennäköisiä, mutta oon kuitenkin voinut aika hyvin keskimäärin ja pystynyt tekemään kaikennäköista, esim. järkkäilin mökillä synttäribileet 20 hengelle viime viikonloppuna ja mukavasti meni. Mä muuten hujasin kaikkia juomalla alkoholitonta olutta tavallisista Koff-tölkeistä joita olin etukäteen vaihtanut,"join" snapsia kuin kaikki muutkin, paitsi etten nielaissut (mieheni joka istui mua vastapäätä aina silloin tällöin vaihtoi lasia ja joutuikin juomaan tavallista enemmän) ja join valkoviiniä (alkoholitonta tietty), eli aika hyvin meni eikä kukaan huomannut mitään. :)



Oireista vielä, on aika usein nälkä ja jano, vatsaa turvotta, rinnat ovat kipeät mutta vaihtelee päivittäin, hajuaisti on kyllä tavallista herkempi, tiettyjä ruokia ei tee mieli ollenkaan(esim. grilliruoka) ja minäkin syön vuorotellen makeaa ja suolaista, tosin vähemmän makeaa kuitenkin. Vatsa on muuten ollut aika sekasin tämän viime viikon aikana, saattaa olla pari päivää ummetusta ja sitten on pari päivää ihan päinvastasta, eikä tämä näytä liittyvän siihen mitä mä oon suuhuni pistänyt. Etovaa oloa on vain ajoittain ja aika harvoin kuitenkin. Sitten on ollut ajoittain aika koviakin alavatsakipuja. Niitä oon pelännyt eniten koska edellinen keskenmeno alkoi kovilla alavatsakivuilla. Mutta näitä kipuja on tullut n. kerran päivässä ja ne kestää n. 10-15 min ja sen jälkeen on olo taas hyvä. Joka toinen päivä ovat olleet sen verran kovia että on ollut pakko mennä huilimaan sängylle hetkeksi. Onneksi oon lomalla, töissä olisi vähän hankala jos tämmöinen iskis yhtäkkiä... Eli näitä mä vähän pelkään, ja oon miettinyt että voikohan kaikki olla kunnossa näista huolimatta... Mutta vuotoja ei ole ollut ollenkaan. Onneksi. Onko teillä muilla ollut alavatsakipuja? Onkohan tämä normaalia?



Mutta maanantaina tuun taas käymään kaupungissa hetkeksi neuvolaa ja ultraa varten joten silloin voi päivittää kuulumisia taas tänne.



Kohta pitää lähteä takas mökille. Mutta tsemppiä naiset, nauttikaa kesästä ja voikaa paksusti! :)



- Heath & Hope - (rv 7+0)

Hei kaikille! Totesin, että tämä on ehkä oikea ketju minulle, vaikka vasta toissapäivänä tein positiivisen raskaustestin (LA todennäköisesti 31.3). Edelleenkin on melkoisen epätodellinen olo tämän asian suhteen. Keskenmenoa pelkään (kun ikääkin on ehtinyt kertyä jo 37). Esikoistani siis odotan täällä Savon maalla.



Viikon verran jo ehdin raskautta ounastella, koska rinnat olivat ja ovat edelleen todella arat ja vatsa turvoksissa kuin jalkapallo. Lisäksi aamuisin on ollut huono olo ja aamuinen hampaiden harjaus saa lähes oksentamaan. Taitaa olla niin, että tämä enteilee kunnollista aamupah oinvoinnin alkamista jossain vaiheessa... Nyt olen omien laskelmieni mukaan vasta viidennen raskausviikon alussa, mutta saapa nähdä, mitä lääkäri sanoo. Varasin ajan samalle gynelle, jolla olen muutenkin käynyt. Aika sinne on 4.8, ajattelin, että käyn siellä varmistamassa raskauden paikkansa pitävyyden ennen kuin varaan neuvola-aikaa. En tiedä, onko tuossa mitään järkeä, mutta jotenkin tuntuu hyvältä mennä tutulle gynelle. Ja kait sitä haluaa mahdollisimman pian varmistaa senkin, kasvaako alkio edes oikeassa paikassa.



Mutta ei tässä auta kuin ihmetellä tätä raskautta, olin jo ehtinyt ajatella, että ei taida enää tässä iässä raskaus tärpätä. Tärppäsi kuitenkin, mutta vähän meinaa ahdistaa kromosomi- ym. tutkimukset. Kai niiden häiriöiden riski näin "vanhana" on jo melkoisen suuri.



Mutta positiivisella mielellä yritän mennä eteenpäin. Onneksi sattui kesäloma,joten saan sulatella asiaa rauhassa ennen kuin elokuussa joudun taas palaamaan töihin.

Huoh..

Olen ollut tämän viikon lomalla ja voin sanoa, etten ole paljoa pystynyt nauttimaan. Huonon olon takia. Muutenkin olen niin turvonnut, että näytän että olisin pidemmälläkin raskaana.

Mutta kuitenkin iloitsen tästä ihanasta ihmeestä joka kasvaa sisälläni. Toivottavasti tahtoo pysyäkkin sisälläni. Viikkoja tällä hetkellä 5+7 eli seitsemäs viikko alkaa huomenna.

Jaksamisia teille kaikille!

olen ollut vähän aikaa täällä taustalla, kun ei vieläkään ole ihan selvää varmuutta lasketusta ajasta.



Neuvolassa kävin 20.7 ja sieltä sain paljon tietoa ja sitäkin enemmän esitteitä mukaan. En tarkkaa ajankohtaa muista, milloin oli kuukautiset, mutta kesäkuun alussa muistelisin niiden viimeksi olleen. Sen mukaan neuvolassa tehtiin arvio ja LA olisi n. 10.-15.3.



Lääkäriajan sain 5.8, jolloin varmasti selviää taas enemmän. Näillä näkymin siis rv 7-8?



Oireita ollut verrattain vähän. Aluksi oli menkkamaista alavatsakipuja, mutta nyt jääneet pois. Rinnat todella arat aina iltaisin ja aamuisin ja nännit jöpöttää lähes koko ajan.



Aamupahoinvointia koin ensimmäisen kerran 23.7. ja äityi ihan oksennukseen saakka. Muuten ei ole ollut pahoinvointia ei ennen eikä jälkeen tuon viime perjantain.



Olo on aika turvinnut.



Ihana lukea teidän ajatuksia ja ihanaa odotusaikaa kaikille meille!



Minttuliina, tässä hiukan tietoja minusta: esikoinen tuloillaan, minä 27 v. ja mies 30 v. LA vielä hiukan epävarma, mutta ilmoittelen kun saadaan varmaa tietoa (kuitenkin siinä maaliskuun 10.-15. tienoilla) ja Satakunnasta ollaan...

Monet ovat kertoneet että tissit on kipeät. No minulla ne ei siis vieläkään tiedä mitään. Ehkä omaan kouraan tuntuu vähän napakammalta tuo rintakudos, mutta siinä kaikki. Ei ole pahoinvointia, pieni huimaus vain silloin tällöin pyyhkäisee ja sitäkin on ollut aikaisemminkin, koska minulla on luontaisesti matala verenpaine. Niitä menkkojen alkamista ennakoivien kipujen kaltaisia nipistelyjä on ja sitten välillä se reilu painontunne alamahassa. Se on kuukautisten poissaolon lisäksi ainoa oire minkä oikeastaan tunnistan itsestäni.

Pitäisiköhän niitä oireita olla sitten enemmän vielä tässä rv6:n kynnyksellä? Yksilöllistähän tuo tietysti on, mutta onko oireiden puuttuminen ja / tai vähyys sellaista, mistä voisi päätellä jotain? Tähän ei tunnu vastausta oikein löytyvän mistään.

Ja mietin sitäkin, että kun lukee kuvauksia oireista, alkaako sitä tarkkailla itseään niin että tavallaan kehittää niitä itse? Esim. hajuaistin herkistyminen. Perjantaina töistä pyörällä palatessa tuntui että joka ikisellä ohiajavalla autolla koosta, merkistä ja vuosimallista riippumatta täytyy olla joku kannentiiviste sökönä kun pakokaasu haisi nenään niin kuin ei vielä koskaan. Mieheni mielestä se johtuu siitä, että en nyt tupakoi, niin hajuaisti on sen takia parempi.

No tänään tuli telkkarista aamupäivällä dokumentti keskosista, sehän sai minut parkumaan silmät päästäni.. Toisaalta olen kyllä aina herkistellyt sellaisten asioiden kohdalla.

Ei mun mielestä voi päätellä mitään oireista/oireettomuudesta. Toisille niitä vaan tulee ja toisille ei. Sukulainen voi ekan raskauden huippuhyvin, ja sille oli ihan kauhee shokki kun nyt toisessa on jatkuva huono olo. Että sekin voi tosiaan vaihdella vaikka olis samasta henkilöstä kyse...



Ehkä sitä on herkempi tunnistamaan oireita, kun tietää olevansa raskaana. Mä tein esikoisesta plussan 7. viikolla ja en ollu huomannu ennen sitä mitään erikoista. Nyt tuntuu että väsymys ja ellotus iski tosi paljon nopeemmin.



Nauti vaan -äM- jos voit hyvin! :D Oireita tulee jos on tullakseen eikä ne kuitenkaan ite raskautta muuta suuntaan eikä toiseen. :)

Esikkoa odottaessa ainut oire koko raskaudesta oli kipeät tissit. Issiaskipu alkoi vasta puolessa välin raskautta. Tokassa raskaudessa oli etovaa oloa pari viikkoa, mut sen jälkeen alko issias vaivata. Tokassa ei ollu tissikipua ollenkaan. Nyt tätä kolmatta odottaessa tissit on vähän hellät tai no oikeestaan nännit on hellät, oksettava olo melkein koko ajan, mutta ei issias kipua ollenkaan. Joten itsellä ainakin jokainen raskaus ollut oireiltaan täysin erilainen.

Keskenmenot ei oireillu ollenkaan, paitsi toinen issiaskivulla, nämä tapahtui aika aikaisin, eka 6+ viikolla ja toka 8+ viikolla ja tämä toka oli se issiaskipuinen. Ja kipu oli muuten pahempaa kuin mitä on ollu yhdessäkään alkuraskaudessa.



Hieman meinaa jännittää, huomenna olisi neuvola niin saisi vihdoin tietää että onko tuolla mahassa elämää vai ei.

Tervehdys kaikille!



Aluksi tietoja:

Minä 26v, mies 27v. LA 28.3. Savo ja Esikoista odotetaan.



Ihka ensimmäisestä yrityskierrosta alkoi tämä raskaus. Olin kanssa varautunut vaikka kuinka pitkään yritykseen, mutta onneksi kävi näin :)



Menkoista laskettuna nyt on menossa viikot 4+6 ja oireita on ihan riittämiin. Öklöttää niin että tänään sai pöntönkin äärellä viettää aikaa, hajuaisti on herkistynyt ja tissit kamalan kipeät. Viime yönä ja tänä aamuna oli myös inhoja alamahakipuja ja ehdin jo pelätä vaikka mitä, mutta onneksi menivät ohi. Väsymystäkin on, mutta stä nyt on aina muulloinkin, kun töitä on niin paljon...



Aveena, 4+6

Hei,



täällä odotellaan kolmatta lasta, laskettu aika asettunee johonkin 26.3. vaiheille. Meidän vanhemmat lapset on vuosimalleja -07 ja -08.



Etovasta olosta ja herkistyneestä hajuaistista arvelin olevani raskaana, mutta silti postiviinen testi onnistui yllättämään. Nopeasti tärppäsi taaskin, vaikka ajattelin, ettei voi aina niin helposti käydä, kun ikääkin tulee lisää koko ajan.



Mutta nyt siis valoisissa alkuraskausfiiliksissä, ensi viikolla varaamaan kolema neuvola-aikaa. Eskoiselle 3,5 vee neuvola, kuopukselle 2-vee neuvola ja sit vielä oma aika. Hassua =)



terkuin Ruuturouva

Heips!

Täällä odotellaan esikoista ja aivan onneessaan olemme molemmat. Lasta olemme yrittänyt lokakuusta ja nyt tärppäsi. Nettilaskureiden mukaan LA olisi 26.3.

Minulla on oireina ollut ainoastaan rinnoissa kipuilua, muuten kaikki mennyt hyvin.



Varhaisultra kiinnostaisi, uskaltaako sinne mennä jo rv 5+6?



Oikein iloista odotusta kaikille pareille :)

Heti alkuun tietoja:

Minä 27v, mies 31v, Vantaa ja esikoista odotellaan syntyväksi 2.3.2011



Meillä eka neuvola oli rv 6+6, neuvolatätin kesäloman takia jo nuin aikaisin..

Tähän astisia oireita on ollut väsymys, turvotus, kipeät rinnat ja ajoittaiset todella kovat alavatsa kivut..



Nuiden kouristavien vatsakipujen vuoksi sainkin sitten lähetteen heti tarkempiin tutkimuksiin, että onkos ihan normaalia vai onko mahd ulkopuoleinen.

rv 7+2 päivystyksessä ultrattiin ja kaikki näytti hyvin olevan tässä vaiheessa, kivut ilmeisesti johtuvat kohdun kasvusta ja mulla kivut sit astetta voimakkaammat, mut täytyy kestää ja toivoa et kaveri pysyy matkassa.. tuo eka ultrakäyntihän kesti mulla sen 5-10min, et ei päljoa käteen jäänyt (en siis ite ruutua nähnyt tai kuvia mukaan saanut), mutta tieto kuitenki et pieni on paikollaan, syky löyty ja kokoa mahtavat 10,5mm.



Nuista yrityksistä, meillä kävi niin onnellisesti, että tärppäsi heti kun lopetin pillerit, eli senkään vuoksi ei ihan vielä käsitä asiaa että meidän perhe on kasvamassa, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa..



Tässä nyt kovasti odotellaan np-ultraa joka on 17.8 ja toivotaan ettö pieni pysyy mukana..



Onnea kaikille odotukseen!



Luanna rv 8+5

ja kyllä sieltä sykkivä sydän löytyi

Ihanaa, että löytyi syke. :)



Rouva10: Miksei ultraan voi mennä jo noinkin aikaisin, mutta kai se näkyy sitä paremmin mitä myöhemmin käy. Ja toisaalta kohdunulkoinen taitaa aiheuttaa vahinkoa vasta aikaisintaan rv 7, vai mitäs olette muut mieltä?



).( Täällä on etonut nyt viikon. Iltaisin se on pahimmillaan, aamulla maha tyhjänä en jotenkin pelkää oksentamista, kun ei mahassa kerran ole mitään, mikä voisi tulla ylös. Eniten yököttää, kun meinaa tulla röyhtäys, mutta myös etukeno ja tietynlainen pään liikuttaminen aiheuttaa pahoinvointia. Viime yönä en pystynyt olemaan oikealla kyljelläni, mutta selällään, polvet koukussa oli ihan normaali olo.



Alavatsatuntemuksia on onneksi vain ajoittain, eivätkä ne ole kovin voimakkaita. Repäisykipuja toki tulee esim. aivastaessa tai jos suoristan itseni liian nopeasti.



Sain viime viikolla neuvolasta vaikka mitä oppaita ja lehtisiä. Olen lukenut niitä nyt ehkä vähän turhankin ahkerasti. Ihan kuin ei olisi tähdellisempää tekemistä. ;) Mieskin lukaisi "isälle" osiota vähän. :)



Verikokeeseen ja niskapoimu-ultraan menemistä olen miettinyt. Veriryhmä pitää joka tapauksessa määrittää, mutten haluaisi, että minusta otetaan tällaisilla helteillä kovin monta putkiloa verta, ja sitähän ei oikein pysty potilas määräämään, vaan ne ottavat niin monta kuin haluavat. :( Mitään kehitysvammaisuutta en taida haluta näin aikaisin selvittää, kyllä minulle kelpaisi vammainenkin, kunhan vain ei olisi kovin vakavia liitännäissairauksia. Ne taas nähdään aika hyvin rakenneultrassa, joten en tiedä, jaksanko vaivautua edes sinne np-ultraan, siellä kun saattaa löytyä jotakin, jota sitten stressaisin pari kuukautta aina rakenneultraan asti.



Mitenkäs te muut, oletteko menossa seulontoihin tai tarkistamaan, onko niskaturvotusta?



Mutta tässä on vielä ainakin viikko aikaa miettiä - ja voihan tämä nyt päättyä itsekseen ennen sitäkin.



Jopas iski huono olo, huh. Menen sohvalle loikoilemaan.



Kesäterveisin, ivilla + Erkki (rv 8+5)

..kirjottelen tänne :) oon ollu lomalla vähän kaikesta, enkä ole jaksanut kirjoitella edes tänne. mulla ei ole ollut pahoinvointeja about yhtään, mutta oon koko ajan niin tuhannen väsynyt, että ei meinaa tulla mistään mitään. itse ajattelin otattaa kaikki verikokeet, jää sitten ainakin aikaa valmistautua vauvan erityistarpeisiin jos sellaisiin on aihetta! mitäs vielä kertoisin... ajatukset on jotenkin sekaisin, kävin tänään ekassa neuvolassa ja siellä tuli tietoa niin paljon että päässä vaan pyörii kaikki niskapoimututkimukset ja ruokavaliot ja kalsium ja hemoglobiinit... huh! ehkä tämä tästä selviää! ostin kirjatorilta kirjan, jossa eräs entinen kansanedustaja kertoo omasta raskaudestaan päiväkirjamaisesti, se vaikuttaa hyvältä ja voihan siitä saada jotain vinkkejä omaankin odotukseen! tänään ajattelin myös käydä läpi nuo neuvolan lappuset ja kirjaset mitä mukaan saatiin, kai niistäkin löytyy monta asiaa, joista en vielä tiedä mitään!



me ei olla vielä kerrottu raskaudesta kellekään, tosin minua kutkuttaa ajatus siitä, miten vanhempanne reagoivat; onhan tämä heidän kaikkien ensimmäinen lastenlapsi! ajattelin yrittää vielä odotella ainakin rv 10 alkuun... mutta saa nähdä! menemme ylihuomenna äitini luo 1,5 viikoksi ja saattaa olla, että se tuleva mummi saa tietää vähän ennen muita.

oletteko te kertoneet ihanan uutisen jo sukulaisille tai ystäville?



hyvää kesäistä odotusta kaikille :)

t. Emppis ja puikula rv 8+5

...oltiin tänään ja kaikki oli hyvin, alkio löytyi ja sykekin löytyi ja saatiin täsmällisemmät viikot, eli nyt on 6+5 (eikä 7+2, kuten olis kuukautisten/vuodon mukaan ollut). Edellisen keskenmenon takia epäilin ettei päivät ihan täsmäisi, ja niinhän olikin, koska ovulaatio oli pari päivää tavallista myöhemmin. Mutta hyvältä näytti ja saatiin printitkin mukaan kotiin. Eli kun jännittämään vielä noin kuukausi ja sit voi pikkuhiljaa ehkä vähän jo rentoutua... :)



Käytiin ekassa neuvolassa tänään myös ja sieltä tuli just pino luettavaa mukaan. Ihan mukava oli käydä siellä. Mieskin kulki kiltisti molemmissa paikoissa mukana. Taisi koko homma muuttua todelliseksi sillekin kun näki sykkivän sydämen. :)



Mä ajattelin kans et mä haluan ottaa kaikki verikokeet ja muut np-ultraan liittyvää, varmistukseksi.



Me ollaan ajateltu odottaa vielä n. kuukausi ennen kuin kerrotaan "kaikille", mukaanlukien vanhemmat. Pari läheistä kaveria tietää, mut muuten yritetään pitää vielä omana tietona. Viimeksi kun meni kesken olin vain niin onnellinen että tosiaan olin osannut pitää suuni supussa, ettei jälkikäteen tarvinnut selittää mitään kenellekään. Eli varovaisesti edetään nytkin. Omista vanhemmista tiedän sen verran että en saa hetkeäkään rauhaa sen jälkeen kun olen kertonut, ja luultavasti en saa kantaa edes kauppakassi saati sitten tehdä puutarhatöitä mökkipihalla... Eli oman mielenrauhan ja loman vuoksi myös en halua vielä sanoa mitään.



Edelleen on lähes päivittäin ohimeneviä alavatsakipuja tai tuntemuksia, mutta yritän kuitenkin olla stressaamatta, ja neuvolassa ja ultrassakin sanottiin että ihan tavallisilta kuulostavat.



Jatkan vielä lomailua parisen viikkoa. Mukavaa odotusta ja hyvää kesänjatkoa kaikille! :)



- Heath & Hope _ (rv 6+5)

Ei olla vielä yhtään suunniteltu, että miten ja millon kerrotaan, en haluais oikeestaan puhua kellekään mitään ennenkun on ultrassa elämää näkynyt, mutta ollaan menossa miehen veljien ja kavereitten kanssa mökkeilemään 2 vko päästä ja siellä kyllä varmaan ihmetys herää että miksi en juo... Että kaippa se olisi hyvä vanhemmille kertoa ennen tuota reissua, mutta se taas on sitten ihan kamalan aikaisin. Voih, vaikiaa. Varhaisultraankaan en vaan mitenkäänpäin taida ehtiä ennen tuota reissua, vaikka viikkojen puolesta se olisikin ajankohtaista mutta töiden takia käytännössä mahdotonta.



Ollaan ajateltu mennä kaikkiin sikiöseulontoihin.



Ekan neuvolankin varasin tänään, 3 vko päästä olisi.



Aveena 5+0

Kirjoitin ummet ja lammet mutta tulikin sitten julki vaan tuo yksi ainut lause. Elikkäs syke siis löytyi ja asukkaita näytti olevan yksi. Huonon kuvanlaadun takia ei oikein kunnon mittojakaan saatu, vaikka oli sisäultra. Ruskuaispussin ja pääperämitan arviot osui hyvin yksiin, toinen näytti viikkoja 6+5 ja toinen 6+4 eli viikkoja olisi jopa enemmän kuin mitä olin luullut, milloin olisi alkunsa saanut. Laskin siis aiemmat viikot ns. menkkojen mukaan, että nyt olisi rv9, ja tuo 6+5/4 on sikiön ikä hedelmöittymisestä. Nyt siis ilmeisesti olen rv 7 kuitenkin, kun ei niiden menkkojen mukaan kuulema kannata edes laskea. La tulee johonkin maaliskuun alkuun, tarkkaa tietoa ei ole, kun ei kunnon mittaa saanut.

Parin viikon päästä olisi sitten eka lääkärineuvola, jospa sen jälkeen tietäisi vähän enemmän hommasta.



Tarkoitus on ottaa nt-seulonta, saapahan nähdä asukkaan useammin paremmalla ultralla :D Meillä siis nt-seulonta ja rakenneultra tehdään Kysillä, jossa tosiaankin paremmat laitteet. On tuokin tapa muuttunut vuodessa, nykyään noista ei edes mene polimaksua, kun käy vaan kätilön luona. Jos tarvii lääkärille mennä niin sit menee polimaksu. No ei sillä että meidän talous olisi siihen kaatunut, mutta kiva päästä sinne ilmaiseksi.



Ninppa ja möykky rv 7

Hei,



viime viikolla tehdyn testin jälkeen olen tässä totutellut taas ajatukseen raskaudesta. Nyt on ilmeisesti sitten totuttu, kun tulin tänne kirjoittelemaan :)



Kovin on ollut oireeton tämä raskaus ensimmäiseen verrattuna. Ainut yhtäläisyys on mieletön väsymys. Töistä kotiin tullessa pohdin vakavissani, voiko ihminen nukahtaa kävellessään... Muuten ei tosiaan juuri mitään oireita, mikä on omiaan huolestuttamaan. Yritän kuitenkin olla stressaamatta (lienee mahdotonta) Ensimmäista neuvola-aikaakaan en ole saanut varattua, ensi viikolla sitten.



Mutta näin, varmaan täytyy mennä nukkumaan, kun ei tunnu hereillä pysyminen onnistuvan edes näin kirjoittaessa :)



Iloista ja onnelista odotusta kaikille



Heiluvainen & Tyyppi (rv 5+6)



Minttuliina*

Heiluvainen, LA 22.3., 29 v., Espoo ja perheemme 4. lapsi (2. oma)