Lue keskustelun säännöt.
Ysien vanhemmat: onko kukaan muu huomannut seuraavaa
29.06.2010 |
eli näin ysiluokan päätyttyähän lapset menee kuka minnekin jatkamaan opintojaan, lähinnä amikseen ja lukioon. Näihin aikoihin sukulaiset ja tuttavat kyselevät innokkasti, mihin perheen nuori menee. Jos menee lukioon, kuulijat hymistelevät innokkaasti ja kannustavasti ja ovat kovasti tyytyväisiä.
Jos menee amikseen, asenne muuttuu heti: sanovat vain että jaha, sinnekö sitten, no, pääasia että pääsi johonkin ja varmaan sieltä ammattikoulustakin sitten pääsee joskus kunnon koulutukseen.
Tuohon ehkä syyllistyvät 50 + -ihmiset pääasiassa, nuoremmilla on jo sen verran muuttunut arvomaailma ettei heillä ole tarvetta koulutuksen mollaamiseen.
Eniten harmittaa nuorten itsensä puolesta. Kaikilla nyt ei vain ole ahkeruuden ja älyn lahjaa, jotta voisivat lukion selvittää ja osan lahjakkuus on käytännön lahjakkuutta, jolloin on viisainta lähteä ammatilliseen peruskoulutukseen. Mutta mikä helevetin pakko on suolata amisnuoren taival jo ennenkun koulu on alkanutkaan?
Meitä on moneksi tässä maailmassa ja kaikille löytyy paikkansa. Miksi iäkkäät ihmiset, joissa pitäisi kokemuksen ja viisauden asua, käyttäytyvät noin?
Kommentit (35)
ja oma lapsi meni lukioon ihan siksi, että on katsellut tätä elämää ja tullut siihen tulokseen, että on tyytväisempi ja onnellisempi, jos saa työssään käyttää ensisijaisesti päätään. Olisin ollut äärettömän pettynyt, jos lapsi olisi valinnut reilun ysin todistuksellaan medianomiksi tai pieneläinhoitajaksi opiskelun. Suorempaa linjaa työttömyyteen saa etsiä.
Kyllä ne nuoret itsekin tietävät, että lukio ja akateemisuus ovat arvostetumpia kuin eineskeittäjän koulutus. Kaikista ei ole tohtoreiksi, joten hyvä, että osa valitsee käytännön työt. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että palkkatilaston yläpäässä korkeakoulututkinto alkaa olla tarpeen kansakoulupohjaisten jäädessä hiljalleen eläkkeelle.
katselleena olen hyvinkin samaa mieltä, korkaekoulutetut täyttävät kansakoulutettujen hommat. Työpaikoilla ihan hyvissä viroissa on ihmisiä, jotka ovat kansakoulu- tai keskikoulupohjalta työelämässä ponnistelleet eteenpäin ja päässeet hyvään asemaan työpaikallaan. Nyt kun he lähtevät, korvaamaan otetaan amk tai korkeakoulutettu. Ja nämä vähemmän koulutetut edeltäjät ovat todella olleet päteviä työssään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmista voi jatkaa yliopistoon. Amisnuorella vaan on takataskussa se tutkinto jo valmiiksi, mikä auttaa sitten saamaan kesätöitä omalta alalta heti valmistumisen jälkeen.
Esim merkonomi vs. ylioppilas. Molemmat hakevat kaupakorkeaan ja molemmat pääsevät. merkonomi lukee vähemmän, koska tietää jo alan perusteet, esimerkiksi taloushallinon koulutuspuolelta. Hyvällä lykyllä vain merkonomi pääsee sisään.
Myös tämä merkonomi kilpailee paremmilla sijoilla kesätyöpaikoissa ja muissa loma-ajan tuurauksissa.
Kauppaoppilaitos ei nyt ole täysin amikseen verrattavissa periaatteessa, mutta kai ajaa samaa lukion puolustajien keskuudessa.
Entäs sitten amiksen vaikka sähköpuoli, sama juttu kuin yllä! Hyvät perustiedot pohjalla, joita lukiolaisella ei ole joten helpompi väylä yliopistoon vaikkakin YO voi saada niitä lisä aloituspisteitä.. ainiin, mutt akun se amis tai merkonomi voivat olla YO linjaisia.. damn it. Vain lukion käyneiden kesätyöpaikat on .. noh.. aika surkeita ellei ole suhteita.
oma poikamme valitsi lukion. Itse sai valita ja koitin jopa virittää keskustelua amiksista, mutta linjansa oli ehdoton eli lukioon halusi. Hyvän sitten näin.
Kuulin erään lukion käyneen harmittelevan että meni kolme vuotta hukkaan, kun olisi jo valmistunut ammattiin jos olisi toisin valinnut.
Kyllä duunareille aina töitä löytyy kun osaavat käyttää maalaisjärkeä ja tehdäkin jotakin.
Ja kyllä itse olen käynyt lukion, amiksen ja nyt opiskelen amk:ssa. En ois ikimaailmassa pystyny kuvittelemaan itteäni yliopistoon paperin pyörittelijäksi..ja sitäkö se tulevaisuus ois sitten ollu. Ai niin j atyöttömänä ei ole tarvinu olla, eikä tarvi jatkossakaan.
Osa meistä vain on käytännönihmisiä, osa ei. Hyvä niin. Hukkaan se lukio menee, jos ei oikeasti ole aikomusta akateemisille aloille, vaikka vanhemmat, mummot ja papat sitä kuinka toivois.
Mutta meidän kaupungissa esim. sähkö- ja lvi-asentajaksi tarvittiin n. 8 keskiarvo, kun taas lukioon pääsi alimmillaan n. 6:n ka:lla.
Haluaisin vielä lisätä ettei se lukio nyt niin vaikea ole, kun monet tuntuvat kuvittelevan. Itse ja suurin osa kavereista suoritti sen aika heittämällä, opiskeltiin vain kirjoja ulkoa. Kun taas esim. lähihoitajiksi opiskelevilla oli paljon laajoja ja haastavia tehtäviä, joissa joutui käyttämään omia aivojaan.
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
Amikseen pääsee myös reilusti alle 6 keskiarvolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkinnolla on merkitystä, papereita kysytään ja arvosanoja katsotaan. Ammattikoulussa keskeyttäneet ovat paljon suurempi ongelma kuin lukiossa. Monella 19v nuorella on takanaan 3-5 eri alan ammattikouluopintoja - sitäkö kannattaa ihailla?
50+ sukupolvi toivoi lapsilleen omaa elämäänsä helpompia polkuja. He tietävät, miltä tuntuu mennä tehtaaseen töihin 6.00 ja tehdä pakkotahtista vuorotyötä. Heille koulutus oli avain liukuvaan työaikaan, pitkiin vapaisiin, oikeuteen itse valita työaikansa jne. He myös tietävät, että kroppa kuluu työssä ihan eri tavalla riippuen siitä, onko varastomies vai ekonomi.
Maisteri saattaa päätyä Heseen myymään hampurilaisia, mutta harvoin pysyvästi. Elintarvikealan peruskoulutuksella ei kovin moneen muuhun paikkaan voi edes hakea.
Mutta meidän kaupungissa esim. sähkö- ja lvi-asentajaksi tarvittiin n. 8 keskiarvo, kun taas lukioon pääsi alimmillaan n. 6:n ka:lla. Haluaisin vielä lisätä ettei se lukio nyt niin vaikea ole, kun monet tuntuvat kuvittelevan. Itse ja suurin osa kavereista suoritti sen aika heittämällä, opiskeltiin vain kirjoja ulkoa. Kun taas esim. lähihoitajiksi opiskelevilla oli paljon laajoja ja haastavia tehtäviä, joissa joutui käyttämään omia aivojaan.
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
Amikseen pääsee myös reilusti alle 6 keskiarvolla
siitä on todisteena esim. listat, joissa on tarkasteltu, miten moni ko. lukiosta on jatkanut korkeakoulussa. Hyvistä lukioista eteenpäin pääsee yli 80%, huonoista alle 30%.
Hyvässä lukiossa ei opiskella ulkoa vaan sovelletaan. Lähihoitajien soveltavat tehtävät ovat toki vaativia (näin taitetaan lakanan kulma patjan alle tai näin suoritetaan vuodepesu), mutta niistäkin pääsee läpi heittämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmista voi jatkaa yliopistoon. Amisnuorella vaan on takataskussa se tutkinto jo valmiiksi, mikä auttaa sitten saamaan kesätöitä omalta alalta heti valmistumisen jälkeen. Esim merkonomi vs. ylioppilas. Molemmat hakevat kaupakorkeaan ja molemmat pääsevät. merkonomi lukee vähemmän, koska tietää jo alan perusteet, esimerkiksi taloushallinon koulutuspuolelta. Hyvällä lykyllä vain merkonomi pääsee sisään. Myös tämä merkonomi kilpailee paremmilla sijoilla kesätyöpaikoissa ja muissa loma-ajan tuurauksissa. Kauppaoppilaitos ei nyt ole täysin amikseen verrattavissa periaatteessa, mutta kai ajaa samaa lukion puolustajien keskuudessa. Entäs sitten amiksen vaikka sähköpuoli, sama juttu kuin yllä! Hyvät perustiedot pohjalla, joita lukiolaisella ei ole joten helpompi väylä yliopistoon vaikkakin YO voi saada niitä lisä aloituspisteitä.. ainiin, mutt akun se amis tai merkonomi voivat olla YO linjaisia.. damn it. Vain lukion käyneiden kesätyöpaikat on .. noh.. aika surkeita ellei ole suhteita.
niin miksi esim. HY ei ota kaikkia ei-yo-pohjaisia kiintiöitä täyteen? Voisiko olla vaikka niin, että amiksen kautta tulevat eivät selviä edes pääsykokeista? Ei auta, vaikka miten olisi näkemystä ja kokemusta, jos ei osaa soveltaa pääsykoekirjojen tietoja.
tekee sitä työtä, mihin on koulutettu ja vain 20% jotain muuta. Näin vuonna 2008, uudempaa tilastoa en löytänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasi jäädä viime vuonna yhteishaussa kokonaan ilman opiskelupaikkaa, haki ammattikouluun.
Joutui sitten tyytymään lukioon, kun ei tuonne amikseen päässyt. Eikä viitsinyt vuotta olla ilman opiskelupaikkaa.
Tänä vuonna haki uudestaan amikseen ja tällä kertaa pääsi. :) On oikein tyytyväinen kun ei tarvitse enää jatkaa lukiossa, jonne ei olisi alunperinkään halunnut.
kannattaako mennä lukioon vai amikseen. Itse olen sitä mieltä, että se kannattavuus riippuu ihan lapsen luonteesta. Toiset ovat enemmän käytännön ihmisiä ja toiset teorian
Minulle jäi mieleen se, miten törkeästi jotkut suhtautuvat nuoren elämän suurimpaan valintaan. Toki monet 15-vuotiaat vain heittävät hatusta jonkun alan ja koulun johon kaveritkin menee, mutta moni oikeasti pohtii sitä, miksi haluaa isona ja tekee valintansa sen mukaan. Minusta on todella huonoa käytöstä aikuiselta, lähteä mollaamaan toisen valintaa ja lannistamaan jo heti alkuunsa, että huonon ammatin saat.
Miettikää itse, jos olisitte vaihtaneet uuteen työhön tai uudelle alalle, ja olisitte asiasta innostuneita, ja kaikki vaan mollaisivat valintaanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kävin lukion ja siitä sitten opiskelin sairaanhoitajaksi ja sittemmin vielä päivitin koulutukseni ammattikorkeassa AMK tutkinnoksi.
Poikani meni ammattikouluun ja nyt opiskeleen ammattikorkeassa AMK insinööriksi...eli kumpaakin reittiä pääsee.
Luusereita ovat ne pöljät jotka väittävät että vain valkolakin kautta voisi pärjätä.
Johtuu varmaan siitä, että meidän lapsi meni ilman muuta lukioon. Muusta ei edes keskusteltu. Ei tarvii olla mikään superlahjakkuus, normaali hyvä koulumenestys kyllä riittää johonkin lukioon.
Lukion papereista nyt vaan on niin paljon enemmän hyötyä kuin jostakin amiksen käymisestä.
No voi kunpa kaikki lukiot olisivat hyviä lukioita ja voi kun kaikilla olisi mahdollista niitä käydä. Mutta kun näin ei ikävä kyllä ole, vaan suurin osa on niitä, missä ei ehkä ole resursseja korkeaan laatuun. Ja myös huonosta lukiosta voi selviytyä juurikaan pyristelemättä hyvin arvosanoin...
Aika kiva toi sun asenne lähihoitajia kohtaan...Onko joku hoitsu ollu sulle ilkeä? (Huom. esim. ensihoitajat käy usein sen saman lähihoitajakoulun.)
Mutta meidän kaupungissa esim. sähkö- ja lvi-asentajaksi tarvittiin n. 8 keskiarvo, kun taas lukioon pääsi alimmillaan n. 6:n ka:lla. Haluaisin vielä lisätä ettei se lukio nyt niin vaikea ole, kun monet tuntuvat kuvittelevan. Itse ja suurin osa kavereista suoritti sen aika heittämällä, opiskeltiin vain kirjoja ulkoa. Kun taas esim. lähihoitajiksi opiskelevilla oli paljon laajoja ja haastavia tehtäviä, joissa joutui käyttämään omia aivojaan.
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
Amikseen pääsee myös reilusti alle 6 keskiarvolla
siitä on todisteena esim. listat, joissa on tarkasteltu, miten moni ko. lukiosta on jatkanut korkeakoulussa. Hyvistä lukioista eteenpäin pääsee yli 80%, huonoista alle 30%.Hyvässä lukiossa ei opiskella ulkoa vaan sovelletaan. Lähihoitajien soveltavat tehtävät ovat toki vaativia (näin taitetaan lakanan kulma patjan alle tai näin suoritetaan vuodepesu), mutta niistäkin pääsee läpi heittämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta meidän kaupungissa esim. sähkö- ja lvi-asentajaksi tarvittiin n. 8 keskiarvo, kun taas lukioon pääsi alimmillaan n. 6:n ka:lla. Haluaisin vielä lisätä ettei se lukio nyt niin vaikea ole, kun monet tuntuvat kuvittelevan. Itse ja suurin osa kavereista suoritti sen aika heittämällä, opiskeltiin vain kirjoja ulkoa. Kun taas esim. lähihoitajiksi opiskelevilla oli paljon laajoja ja haastavia tehtäviä, joissa joutui käyttämään omia aivojaan.
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
Amikseen pääsee myös reilusti alle 6 keskiarvolla
siitä on todisteena esim. listat, joissa on tarkasteltu, miten moni ko. lukiosta on jatkanut korkeakoulussa. Hyvistä lukioista eteenpäin pääsee yli 80%, huonoista alle 30%.Hyvässä lukiossa ei opiskella ulkoa vaan sovelletaan. Lähihoitajien soveltavat tehtävät ovat toki vaativia (näin taitetaan lakanan kulma patjan alle tai näin suoritetaan vuodepesu), mutta niistäkin pääsee läpi heittämällä.
Nuo petaamiset oppi lähinnä harjotteluissa ja töissä. Ota elohopea rr mittari käteen ja ala mittaamaan, tai pistämään injektiota. Niitä ei lukemalla opi, vaikka kuinka haluais. Nyt amk:ssa joudun opettelemaan asioita paljon enemmän itsenäisesti kuin lukiossa.
Tässä keskustelussa näkyy taas vaihteeksi ne ääripäät..vain yksi on hyvä. Ei arvosteta niitä jotka osaa ja haluaa tehä käytäntöä. Eikä liioin niitä jotka haluaa lukea, kirjoittaa ja istua toimistossa. Tämä maailma kaatuis jos meitä kaikkia ei olis!! Tyhjää kinastelua. Näistä tulee aina pahale päälle.
Meillä muuten meni koko luokka aikoinaan lukiossa kirjotukset läpi..ja ite menin rimaa hipoen.
meillä siis yksi pian 17 täyttävä poika, sekä pari nuorempaa lasta. Tuolla 17- vuotiaalla on koulu takunnut aina, syy siihe non ollut epäselvä, joten hänen kohdallaan ei ole ollut minun puoleltani mitään paineita koulutuspaikan suhteen. Ja onneksi ne muutama sukulainen mitä meillä on, ymmärtää kyllä olla hymistelemättä.
Nuori aloitti amiksen, keskeytti, vaihtoi linjaa ja keskeytti viimevuonna. Nyt on tutkittu, löydetty ainakin osasyy siihen miksi ei suju, ja jatkoa mietitään HYVIN rauhalliseen tahtiin.
Muilla ei nokan koputtamista asiaan. Ihan sama mitä reittiä on valintaansa päätynyt, liian moni kärsii töissä mistä ei nauti.
Muilla ei nokan koputtamista asiaan. Ihan sama mitä reittiä on valintaansa päätynyt, liian moni kärsii töissä mistä ei nauti.
ei lukioon älykkyyttä tarvita, vähän enemmän vaan viitseliäisyyttä.
Nuorille pitäs opettaa, että mihin ammattiin haluavat, ja katsoa sitä myötä opiskeluvalinnat, eikä niin kuin nyt, mitä haluaa opiskella, koska työnä se voi sit olla ihan jotain muuta.
koulutustaan vastaavaa työtä?