Lue keskustelun säännöt.
Ysien vanhemmat: onko kukaan muu huomannut seuraavaa
29.06.2010 |
eli näin ysiluokan päätyttyähän lapset menee kuka minnekin jatkamaan opintojaan, lähinnä amikseen ja lukioon. Näihin aikoihin sukulaiset ja tuttavat kyselevät innokkasti, mihin perheen nuori menee. Jos menee lukioon, kuulijat hymistelevät innokkaasti ja kannustavasti ja ovat kovasti tyytyväisiä.
Jos menee amikseen, asenne muuttuu heti: sanovat vain että jaha, sinnekö sitten, no, pääasia että pääsi johonkin ja varmaan sieltä ammattikoulustakin sitten pääsee joskus kunnon koulutukseen.
Tuohon ehkä syyllistyvät 50 + -ihmiset pääasiassa, nuoremmilla on jo sen verran muuttunut arvomaailma ettei heillä ole tarvetta koulutuksen mollaamiseen.
Eniten harmittaa nuorten itsensä puolesta. Kaikilla nyt ei vain ole ahkeruuden ja älyn lahjaa, jotta voisivat lukion selvittää ja osan lahjakkuus on käytännön lahjakkuutta, jolloin on viisainta lähteä ammatilliseen peruskoulutukseen. Mutta mikä helevetin pakko on suolata amisnuoren taival jo ennenkun koulu on alkanutkaan?
Meitä on moneksi tässä maailmassa ja kaikille löytyy paikkansa. Miksi iäkkäät ihmiset, joissa pitäisi kokemuksen ja viisauden asua, käyttäytyvät noin?
Kommentit (35)
pieneläinhoitajaksi en tiedä miten mennään, mutta medianomikiksi mennään kyllä lukion tai muun 2. asteen koulutuksen jälkeen. Joten vielä on sun lapsella mahdollisuus harhautua medianomiksi :).
T: Medianomi, valmistunut v. 1995 ja ei päivääkään työttömänä ollut
ja oma lapsi meni lukioon ihan siksi, että on katsellut tätä elämää ja tullut siihen tulokseen, että on tyytväisempi ja onnellisempi, jos saa työssään käyttää ensisijaisesti päätään. Olisin ollut äärettömän pettynyt, jos lapsi olisi valinnut reilun ysin todistuksellaan medianomiksi tai pieneläinhoitajaksi opiskelun. Suorempaa linjaa työttömyyteen saa etsiä.
Kyllä ne nuoret itsekin tietävät, että lukio ja akateemisuus ovat arvostetumpia kuin eineskeittäjän koulutus. Kaikista ei ole tohtoreiksi, joten hyvä, että osa valitsee käytännön työt. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että palkkatilaston yläpäässä korkeakoulututkinto alkaa olla tarpeen kansakoulupohjaisten jäädessä hiljalleen eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oma lapsi meni lukioon ihan siksi, että on katsellut tätä elämää ja tullut siihen tulokseen, että on tyytväisempi ja onnellisempi, jos saa työssään käyttää ensisijaisesti päätään. Olisin ollut äärettömän pettynyt, jos lapsi olisi valinnut reilun ysin todistuksellaan medianomiksi tai pieneläinhoitajaksi opiskelun. Suorempaa linjaa työttömyyteen saa etsiä.
Kyllä ne nuoret itsekin tietävät, että lukio ja akateemisuus ovat arvostetumpia kuin eineskeittäjän koulutus. Kaikista ei ole tohtoreiksi, joten hyvä, että osa valitsee käytännön työt. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että palkkatilaston yläpäässä korkeakoulututkinto alkaa olla tarpeen kansakoulupohjaisten jäädessä hiljalleen eläkkeelle.
ole mikään muu mitään kuin lukio ja valkolakki. Tosin toinen taitaa luulla vieläkin että lukiosta valmistuu maisteriks :=)
Kyllä ne nuoret itsekin tietävät, että lukio ja akateemisuus ovat arvostetumpia kuin eineskeittäjän koulutus. Kaikista ei ole tohtoreiksi, joten hyvä, että osa valitsee käytännön työt. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että palkkatilaston yläpäässä korkeakoulututkinto alkaa olla tarpeen kansakoulupohjaisten jäädessä hiljalleen eläkkeelle.
Täällä ovat taas liikkeelle amispöljien äidit, jotka yrittävät puolustella kun lapsensa eivät päässeet lukioon.
oli lukion ja ammattikoulun välillä iso railo. Lukioon menivät "normaalit", amikseen "luuserit". Nyt 15 vuotta myöhemmin ammattikoulun arvostus on kasvanut huimasti ja tuplatutkinnotkin ovat yleistyneet. Jos jo oma ikäluokkani (70-80 -luvuilla syntyneet) muistavat tuon tiukan jaon ja leimaamisen, niin meitä vanhemmat ovat kasvaneet vielä tiukemmassa asennekulttuurissa. Kaikkein vanhimmat ovat niitä, joiden mielestä lukio on jotain megahienoa, vaikka nykyään jokainen tampula pääsee lukioon niin halutessaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
oli lukion ja ammattikoulun välillä iso railo. Lukioon menivät "normaalit", amikseen "luuserit". Nyt 15 vuotta myöhemmin ammattikoulun arvostus on kasvanut huimasti ja tuplatutkinnotkin ovat yleistyneet. Jos jo oma ikäluokkani (70-80 -luvuilla syntyneet) muistavat tuon tiukan jaon ja leimaamisen, niin meitä vanhemmat ovat kasvaneet vielä tiukemmassa asennekulttuurissa. Kaikkein vanhimmat ovat niitä, joiden mielestä lukio on jotain megahienoa, vaikka nykyään jokainen tampula pääsee lukioon niin halutessaan. :D
Se osoittaa, että nuori jaksaa nähdä vaivaa ja on pitkäjänteinen, samoja ominaisuuksiahan työnantajat arvostavat. Amikseen menee lähinnä ne jotka koittaa päästä mahdollisimman vähällä.
Amikseen muuten pääsee 5,3:n keskiarvolla (tilastot, opm), lukioon ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ihmiset oivaltaneet muutoinkin, että on monenlaista lahjakkuutta ja erilaisia tapoja oppia. Useampi lähipiiristän on jatkanut ammattikoulun jälkeen ammattikorkeakouluun (ja siitä opettajakorkeaan), ja toimii nykyään arvostetussa ammatissa esim. ammattikoulun opettajana ja toinen sähköyhtiön esimiehenä.
Väyliä on monia, ammatteja on monia ja jokainen työntekijä ansaitsee arvostusta!
Johtuu varmaan siitä, että meidän lapsi meni ilman muuta lukioon. Muusta ei edes keskusteltu. Ei tarvii olla mikään superlahjakkuus, normaali hyvä koulumenestys kyllä riittää johonkin lukioon.
Lukion papereista nyt vaan on niin paljon enemmän hyötyä kuin jostakin amiksen käymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion papereista nyt vaan on niin paljon enemmän hyötyä kuin jostakin amiksen käymisestä.
fiksut lapset ymmärtävät, miksi kannattaa käydä lukio. Kyllä noin yleisesti ottaen amisnuoret ja lukionuoret erottaa käytöksestäkin ja puhetavasta.
Tosiasia on se, että Suomi on ylikouluttamisen luvattu maa. Maistereille ei riitä töitä ja tohtoreille vielä vähemmän. Ja tämän minulle sanoi tiedekuntani dekaani, jolla aivan varmasti on asiasta ihan todellista näppituntumaa.
Lukio on turhien lupausten tyyssija: iso osa lukiokavereistani on suorittanut tai suorittamassa ammatillista tutkintoa, toiset ovat menneet töihin joihin ei vaadita koulutusta. Itse asiassa vain yksi ystäväni on lisäkseni yliopistossa, ja vuosiluokastani n. 20%.
Nuorten keskuudessa ammatilliset opinnot kasvattavat suosiotaan ja todella monille aloille on huomattavasti vaikeampi päästä kuin useisiin lukioihin. Ehkä nuoret ovat oivaltaneet jotain, mitä vanhempi ikäluokka ei: elämä on muutakin kuin työ, arvostus ja asema. Pienemmälläkin palkalla tulee toimeen, kun suhteuttaa menot tuloihin.
t. Kohta valmis maisteri, joka tuntee tulleensa karvaasti kusetetuksi (edessä todennäköisesti pätkätyöt, katkera kilpailu työpaikoista ja hädin tuskin keskiverto palkka)
höpöhöpö, kyllä lukio on edelleen arvostetumpi.
Se osoittaa, että nuori jaksaa nähdä vaivaa ja on pitkäjänteinen, samoja ominaisuuksiahan työnantajat arvostavat. Amikseen menee lähinnä ne jotka koittaa päästä mahdollisimman vähällä.
Amikseen muuten pääsee 5,3:n keskiarvolla (tilastot, opm), lukioon ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen kyllä huomannut tuon saman.
Mutta en kyllä mitenkään allekirjoita tuota että lukion papereista olisi enemmän hyötyä kuin amiksen.
Mitä ihmettä tekee huonoilla ylioppilaspapereilla tai edes uskontotieteen maisterin papereilla kun hesen kassalla valmis maisteri tienaa enemmän kuin tutkijana yliopistolla? Varsinkin kun työpaikka on vakituinen, sielä hesellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monissa koulutusohjelmissa paljon vaikeampi päästä kuin lukioon!
Amikseen pääsee myös reilusti alle 6 keskiarvolla
akateemisuus-kokoomusfaneja, että mummi olis saanut sydärin jos olisin mennyt ammattikouluun.