Mitä on "tohtoriksi väittely" käytännössä, mitä siinä väittelijä tekee?

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 20:03"]

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 19:29"]

Voiko alle 18 v. väitellä tohtoriksi vai onko tässä joku ikäsysteemi?

[/quote]ikärajoitetta ei ole, mutta käytännössä olisi kovin vaikea tehdä alle 18-vuotiaana 4-5 vuoden tutkimustyö, joka onnistuakseen edellyttää tavlallista paremmin suoritettuja maisterintasoisia opintoja ja ne taas usein edellyttävät onnistuakseen lukio-tai amk- tasoisia Phjaopintoja. Siis onnistuakseen, muodollisestihan tohtoriopiskelijaksi voidaan ottaa tiedekunnan päätöksellä kuka tahansa, jonka uskotaan voivan opinnot menestyksellä suorittaa. Mutta siis noin käytännössä.

 No entä sitten, miten voi päästä mihinkään maisteri koulutukseen jos on peruskoulussa? Onko se mahdollista?

[/quote]

Anteeksi tuo kirjoitukseni äskeisessä, se meni vahingossa lainaukseen. Toivon silti että joku asiasta ymmärtävä noteeraa kysymykseni.

Voiko alle 18 v. väitellä tohtoriksi vai onko tässä joku ikäsysteemi?

En tiedä, onko virallista estettä peruskoululaisen maisteriopinnoille, mutta ei se käytännössä ole mahdollista.(Ehkä joku superneropoikkeustapaus?) Maisteriopintoihin haetaan tyypillisesti lukiopohjalta ja joillain aloilla on ainakin aiemmin ollut mahdollisuus hakea ennen vanhaiselta opistotasolta yliopistoon/korkeakouluun.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 19:29"]

Voiko alle 18 v. väitellä tohtoriksi vai onko tässä joku ikäsysteemi?

[/quote]ikärajoitetta ei ole, mutta käytännössä olisi kovin vaikea tehdä alle 18-vuotiaana 4-5 vuoden tutkimustyö, joka onnistuakseen edellyttää tavlallista paremmin suoritettuja maisterintasoisia opintoja ja ne taas usein edellyttävät onnistuakseen lukio-tai amk- tasoisia Phjaopintoja. Siis onnistuakseen, muodollisestihan tohtoriopiskelijaksi voidaan ottaa tiedekunnan päätöksellä kuka tahansa, jonka uskotaan voivan opinnot menestyksellä suorittaa. Mutta siis noin käytännössä.

Väitellä ei myöskään voi (eli mikään yliopisto ei järjestä väitöstilaisuutta)  ennen kuin on julkaissut useita kansainvälisesti hyväksyttyjä tieteellisiä artikeleja. Tuo on fakta jota amispellet ja liukuhihnamaisterit eivät aina huomioi..

16, tuo koskee vain luonnontieteilijöitä, humanistisilla aloilla monografia käy ihan hyvin, eikä niitä julkaisuja ole läheskään niin paljon kuin luonnontieteissä.

Joo humanistialoilla monografiaa pidetään parempana kuin artikkeleita, koska sen katsotaan osottavan paremmin  kokonaisuuden hallintaa. Mutta useimmat humanistit kirjoittavat sesn monografian OHELLA muutamia artikkeleita alansa kansaivälisiin ja kotimaisiin julkaisuihin -ihan siksi, että sillä on aika paljon väliä väittelyn jälkeille rahoituksen saamiselle. Ja sen monografiankin on aina vähintään kaksi esitarkastajaa tarkastanut ennen väittelyä.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2010 klo 19:25"]

nuppineulan pään nupin muodosta.

[/quote]

Voi periaatteessa juu, ihan mistä vain. Mutta sitten täytyy kyllä kehittää harvinaisen nerokas näkökulma niihin nuppineuloihin, se varsinainen tutkimuskysymys johon lähdettäisiin etsimään vastausta.. Ts. mikä niissä voisi olla jonkin tieteenlajin kannalta niin oleellista ja kiinnostavaa, että niihin liittyvä tutkimussuunnitelma menisi läpi, että joku taho haluaisi kyseisen väitöstutkimuksen rahoittaa, että tutkimuskohteeseen saisi jollakin metodologialla jonkin mielekkään otteen ja että tämän tutkimusasetelman pohjalta nyt ylipäänsä saa kirjoitettua ne artikkelinsa sen parisataasivuisen (tai yli) kirjansa. Ja sitten vielä saa lopputuloksen menemään läpi tieteenalansa sisällä, siis työnohjaajille, alan professoreille, tieteeellisille julkaisuille, esitarkastajille ja vastaväittäjälle. Oikeastaan nostaisin hattua sille, joka todella saisi aikaiseksi väitöksen nuppineulan päästä. Ehkä jollain teknisellä alalla joku?

Ehkä vaikein nakki olisi pitää oma mielenkiinto yllä nuppineulanpäitä kohtaan koko sen monen vuoden ajanjakson, jonka tohtoroituminen väkisinkin kestää. Itse en pystyisi. Kyllä tämä on niin jumalaton puristus ollut ihan mielenkiintoisella ja laajallakin tutkimusaiheella. Että tervetuloa kehään vaan, kaikki nuppineuloista innostuneet kaikkitietävät huuliveikot! Siitä vaan vääntämään!

Minä teen väitöstä parhailaan (opiskelun, töiden ja opetustyön ohella).

Hirvittää jättää työ tarkasteluun, VAIKKA tiedän sen päteväksi ja palan innosta päästä jatkamaan syvemmälle.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 20:48"]

Minä teen väitöstä parhailaan (opiskelun, töiden ja opetustyön ohella).

Hirvittää jättää työ tarkasteluun, VAIKKA tiedän sen päteväksi ja palan innosta päästä jatkamaan syvemmälle.

[/quote]

Se on aika hurjaa. Mutta ei auta, uskallettava on. "Paras on hyvän vihollinen", sanoi tohtori-isäni kun päivittelin sitä hirvitystä. Ja kyllä esitarkastuksenkin jälkeen on mahdollista vielä vähän viilailla jos tarvetta ilmenee. 

Kannattaa varmasti lainata jonkin alan (tai mielellään useammankin kuin yhden) väitöskirja kirjastosta. Sitä/niitä lukiessa voi ehkä hieman paremmin hahmottaa, mitä se väitöskirjan tekeminen on vaatinut ennen väitöstilaisuutta.

muulle tiedeyhteisölle eli osoittaa, että tutkimustuloksensa on sen tieteenalan sääntöjen mukainen ja looginen eikä mitä tahansa keksittyä.

eli kertoo vähän työnsä taustoja ja päätulokset. Sen jälkeen vastaväittelijä aloitaa, ja esittää työhön liittyviä kysymyksiä joihin väittelijä vastaa. Kun vastaväittelijä on kysellyt tarpeekseen, hän kiittää ja esittää että väitöskirja hyväksytään.

nuppineulan pään nupin muodosta.

nuppineulan pään nupin muodosta.

parhaiten edustaa?

nuppineulan pään nupin muodosta.

mutta kumma juttu kun kuitenkin niin harva ryhtyy väitöskirjan tekoon.

väitöskirjan lisäksi erilaisia menetelmä- ja filosofiaopintoja jne.

on vain pitkän prosessin loppuhuipennus. Eli ensin tehdään tutkimussuunnitelma, sitten tehdään tutkimustyötä (yleensä pitkään), lopulta kirjoitetaan väitöskirja, joka sisältää oman tutkimustyön ohella siihen liittyvien aiempien, muiden tekemien tutkimustulosten kriittiistä tarkastelua jne. Vasta lopuksi päästään julkiseen väitöstilaisuuteen, jossa väittelijä pääsee julkisesti puolustamaan omia väitteitään tutkimustyöhönsä ja muuhun alan kirjallisuuteen pohjautuen, väitöskirjaan nojautuen.

muulle tiedeyhteisölle eli osoittaa, että tutkimustuloksensa on sen tieteenalan sääntöjen mukainen ja looginen eikä mitä tahansa keksittyä.