Avoin yliopisto - väylä?

Selvitys on työn alla (aika neuvojalle), mutta kokemuksia kaipailisin.

Avoimen väylän kautta alalle kuin alalle on niin paljon tunkua, että saat odottaa ikuisuuden, ennen kuin sinulla on paikka.

Kannattaa miettiä mitä haluaa opiskella, mitä pystyy etukäteen jo avoimen kautta opiskelemaan, selvittää millaiset on mahdollisuudet hakea avoimen väylän kautta ko. alaa opiskelemaan jne.. Ainahan on mahdollista hakea myös normaalihaussa ja sitten vain hakea vapautusta (tai miksi ne yo-puolella sitä sanovatkaan) jo suoritetuista opinnoista. Kannattaa tehdä sen yliopiston avoimen opintoja mihin aikoo hakea.

Itse en pidä rahan hukkana, koska samalla voin tehdä töitä. Avoimen opiskelut lyhentävät opiskeluaikaa parilla vuodella, joten voin tienata pari vuotta enemmän, pari vuotta vähemmän tarvitsee asua opiskelukaupungissa jne..

Se on tehnyt lisäksi jo kaksi sivuainetta ja kaikista on arvosana jotain erinomainen, mutta opiskelijaksi ei pääse vieläkään. Helpolta saavat kuulostamaan tämä avoimen väylän mutta ei se nyt niin helppoa ole. Tosi tonne liikuntalääketieteelliseen ei muuten taida päästä kuin avoimen kautta.

Eli jos käy vaikka opettajan pedagogiset opinnot avoimessa niitä ei pakolla hyväksytäkään?

Itselläni on ala tiukasti tiedossa ja selkeä tavoite. Opiskelukaupunki on sama missä asun muutenkin eikä ole suunnitelmissa muuttaa pois (Helsinki).

Onko avoimen käydyistä kursseista hyötyä työmarkkinoilla?



t. AP

approstakin (15 ov) saateean hyväksyä vain 12 ov ja sitä rataa.

pääsykokeiden kautta? Eikö kantti kestä? Eikö paukut riitä?

Vanhemmat eivät aikanaan antaneet minun mennä lukioon kun se oli niin kallis.

Olen harkinnut iltalukiota, mutta mietin tätä avointa toisena vaihtoehtona.



t. AP

T. AP

Pelkillä avoimen kursseilla ei kyllä tee mitään. Niillä kun voi suorittaa niin murto-osan tutkinnosta, ettei sillä pelkästään tee työmarkkinoilla mitään. Jonain täydennyskoulutuksena toki.



Ja et voi päästä yliopistoon peruskoulu + avoin pohjalta. Ei-ylioppilaille on pienen pienent kiintiöt, mutta kyllä silloin jokin muu toisen asteen tutkinto täytyy olla.



Sinuna kävisin rivakasti iltalukion parissa vuodessa ja pyrkisin sitten normaalisti pääsykokeella yliopistoon.

Vierailija:

Ja et voi päästä yliopistoon peruskoulu + avoin pohjalta. Ei-ylioppilaille on pienen pienent kiintiöt, mutta kyllä silloin jokin muu toisen asteen tutkinto täytyy olla..

Mitäh?

http://www.avoin.helsinki.fi/opas/vayla.htm

Tuolla ei mainita toisen asteen tutkinnosta mitään!

riippuen tutkinnosta, jopa niin että suurin piirtein gradu täytyy raapia vaan kokoon yliopistolla. Kun opintoja on avoimessa riittävästi ei lukion käymättömyyskään ole esteenä. Rahaa tuo avoimen kautta opiskelu vaatii, mutta niinhän se vaatii täyspäiväinen opiskelukin. Ja jos töissä käy avoimessa opiskellessa niin hyvin pärjää.



Kannattaa opiskella myös kieli-ja viestintäopintoja, selvitä yliopistolta mitkä kurssit kuuluvat haluamaansi tutkintoon.



Tsemppiä!

Tosiaan esim. kasvatustieteen apro (15 ov) jos suoritettuna ja alkaa suorittamaan pedagogisia opintoja, niin hyväksiluetaan vain 12 ov.



Avoin opisto on silloin hyvä väylä, jos et pääsykokeissa päässyt yliopistoon, mutta tiedät varmasti haluavasi kyseista ainetta lukea. Muista lukea kokonaisuuksia (ei siis hajakursseja), sillä niitä saa helpommin hyväksyttyä sitten kun pääset yliopistoon sisälle. Kannattaa myös kysyä neuvonnasta noista opintoviikoista (opintopiste nykyään), miten niitä hyväksiluetaan.

kasvatustieteen aproa 15ov sisälläkin.

Vierailija:

Tosiaan esim. kasvatustieteen apro (15 ov) jos suoritettuna ja alkaa suorittamaan pedagogisia opintoja, niin hyväksiluetaan vain 12 ov.

Avoin opisto on silloin hyvä väylä, jos et pääsykokeissa päässyt yliopistoon, mutta tiedät varmasti haluavasi kyseista ainetta lukea. Muista lukea kokonaisuuksia (ei siis hajakursseja), sillä niitä saa helpommin hyväksyttyä sitten kun pääset yliopistoon sisälle. Kannattaa myös kysyä neuvonnasta noista opintoviikoista (opintopiste nykyään), miten niitä hyväksiluetaan.

Heips,



Kasvatustieteen appro 15 ov/25opintopistettä on aivan eri asia kuin pedagogiset opinnot.



Jos suoritat avoimessa kasvatustieteen perusopinnot eli appron saat sen hyväksiluettua kokonaisuudessaan ainoastaan silloin, jos avoimessa suorittamasi opintojen tutkintovaatimukset ovat samat kuin yliopiston.

´Tänä syksynä on yliopistossa siirrytty uuteen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Ensin valmistutaan kandeiksi ja sitten maistereiksi.

Avoimen 15 ov(vanhanmuotoinen) ei vastaa täysin nykyistä 25 op:n perusopintoja. Joudut tekemään joitain kursseja lisää.



Kiki

eri hakutehtävät kun muilla. Tarkista asia siis siitä tiedekunnasta johon olet hakemassa.



Kaveri luki 60 ov kasvatustieteitä + 35ov sivuaineen, pääsi sitten suoraan sisälle kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.

Pystyykö ne jossain suorittamaan avoimessa? En ole kuullutkaan, että pystyisi!

Tuosta avoimen väylästä.. Sitä kautta on mahdollista päästä yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi, mutta riippuu tosi paljon aineesta, millaisia suorituksia vaaditaan. Joku kasvatustiede on sellainen, että opintoviikkoja/opintopisteitä pitää olla kasassa melkoisesti, että sitä kautta pääsee (suurin piirtein tehtävänä enää se gradu), kun taas jonnekin matikan puolelle voi päästä jo pelkän appron suorittamalla, yliopistosta tietenkin riippuen.

Vaikka molemmissa opiskellaankin kasvatustiedettä.

Helsingin avoimen yliopiston opinnot pitää hyväksyä suoraan. Tämä ei ole itsestään selvyys vaan olen tämän pykälän kanssa saanut tapella opintopisteistäni. Kun aloitin opinnot yliopistolla, selvisi, että suurin osa oli lukenut jo monta opintoviikkoa ainettamme! Siitä oli suuri hyöty pääsykokeissa.



Muistakaa, että avoimen yliopiston väylä on toistaiseksi avoin vain heille, joilla ei ole yo todistusta!



Jos kuitenkin on jotain alan kokemusta ja hyvät tiedot, voi anoa laitoksen johtajalta erivapautta osallistua pääsykokeisiin. Esimerkiksi jos on vuosia vetänyt jotain vastaavaa harrastustoimintaa, käynyt erilaisia kursseja ja itsenäisesti opiskellut.