Lue keskustelun säännöt.
Viatonta vai pettämistä?
23.06.2010 |
Mieheni jäi minulle kiinni tekstiviesteistä, joita oli lähetellyt deittipalvelun kautta toiselle naiselle. Viestit sisälsivät pikku tuhmaa, ja kun kysyin mieheltäni viesteistä hän sanoi harkinneensa pettävänsä minua hetken mielijohteesta, mutta parin päivän viestittelyn asioiden puntaroimisen jälkeen oli päättänyt jättää asian sikseen ja unohtaa pettämisaikeet. Meillä on ollut viime kuukaudet hieman vaikeampi kausi parisuhteessa (takana 4 yhteistä vuotta) ja toisaalta ymmärrän houkutuksen vaikkei itsellä tulisi koskaan mieleenkään pettää miestäni mutta voinko silti painaa asiaa villaisella?Hän kuitenkin oli aikonut pettää minua, hakenut siis pelkkää seksiseuraa, vai pitäisikö minun olla tyytyväinen että hän kuitenkin lopulta arvosti minua ja yhteistä elämäämme enemmän lopettaakseen leikin lyhyeen...?
Kommentit (9)
niin miksei sitten poistanut viestejä kännykästä? Vai kuinka asia tuli julki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei puhelimessa ollut yhtään, mutta deittipalvelunumeroon lähetyt viestit oli vielä lähetetyt-kansiossa.
Kysyin mieheltäni että, jos olisi tiennyt 100% varmuudella ettei jäisi pettämisestä kiinni, niin olisiko hän tehnyt sen?niin hän vastasi ettei missään vaiheessa edes ajatellut jäävänsä asiasta kiinni, mutta oli jo ennen kiinnijäämistä "tullut järkiinsä" ja lopettanut koko viestittelyn.
Älä ihan kaikkea usko kuitenkaan. Mies on ehkä onnistunut itsensäkin vakuuttamaan, ettei varmasti olisi kuitenkaan pettänyt vaikkei olisikaan jäänyt kiinni, mutta oikeasti - jos miehellä on pokkaa edes viestitellä pikkutuhmia ja harkita pettämistä, kyllä hän sen toteuttaakin. Jossain vaiheessa. Ei ehkä heti, mutta myöhemmin. Sun miehesi vain nyt sattui jäämään kiinni, ennenkuin ehti ajatuksista tekoihin, ja siihen on hyvä selittää, että "tuli järkiinsä", kun ei kerran käytännössä ehtinyt mitään tekemään.
Itse tiedät, oletko valmis painamaan villaisella ja antamaan olla. En neuvo eroamaan, mutta minä en pystyisi tuollaista noin vaan jättämään taakseni. Kyllä minua vaivaisi se tieto, että mieheni on ollut pettämismielessä yhteydessä toiseen naiseen. En ehkä itsekään suin päin lähtisi eroa tekemään, mutta vaatisin kyllä melko perusteellisia keskusteluja, ja itseni tuntien parisuhdeterapeutin pakeilla. Tämä siis lähinnä siksi, ettei keskustelut menisi pelkäksi riitelyksi - olen aika räiskähtelevä persoona, varsinkin loukattuna, joten tällaisen asian käsittely olisi yksinkertaisesti helpompaa ulkopuolisen auttajan voimin.
Ei toki yhtä paha kuin olisi mennyt sänkyyn, mutta pettämistä silti. Exäni teki noin ja jatkoi vaikka pyhästi vannoi muuta. Jos nykyisen kanssa kävisi noin, jättäisin heti.
että mulla olisi jo rähinä päällä. Ihan sama oliko "mies ehtinyt tulla järkiinsä" vai ei. Kyllä se vaatii jo ajatusta enemmän toimintaa jos menee deittisivuille, valitsee sieltä jonkun ja vielä alkaa viestimään tälle kohteelle.
Jos mies olisi tunnustanut ennen kuin näit viestit, olisin vielä ymmärtänyt. Mutta selitys alkaa vasta kun jää kiinni...juu ei menisi läpi. Mistä tiedät mitä kaikkea ja kuinka kauan mies on ehtinyt tätä harrastaa mistä ei ole jäänyt kiinni??
Minä en painaisi villaisella. En nyt tollaisen takia jättäisi, mutta pitäisin syvänä luottamuksen pettämisenä ja kattilat lentelisivät. Varsinkin jos suhteessa on ollut vaikeaa, niin sekö on miehen ratkaisu asioihin, toinen nainen? Miten tulee käyttäytymään sitten jos on todella vaikeaa? Mieti asiaa.
Kysy mieheltäsi mitä hän olisi tykännyt jos sinulla olisi ollut samanmoinen "deittikaveri", miltä se olisi miehestä tuntunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri asia olisi, jos IRL olisi jonkun sutturan tavannut, töissä tai baarissa tai ruokakaupassa etc, ja siitä lähtenyt pettämisajatus - mutta että ihan suunnitellaan: "Hmm, voisin pettää tuota eukkoani, mitenhän mä sen hoitaisin, no tarvitaan tietysti nainen. Menenpä deittipalstalle etsimään."
Keskustelisin äijän kanssa asiasta pitkään ja hartaasti, ja jos vielä kerrankin olisi aavistusta moisesta touhusta, niin pihalle pistäisin siltä seisomalta.
Se minuakin tuossa eniten häiritsee, mutta toisaalta ajattelin myös sitä että mieheni sanoi suoraan ajatelleensa pettämistäni, siis "suunnitelmallisesti" niin kuitenkin pistää miettimään koska mietin sitäkin että hän olisi voinut vain sanoa että koko viestittely oli "hauskanpitoa ja mielikuvitteellista" mutta hän itse sanoi harkinneensa pettämistä mutta oli tullut katumapäälle ja myönsi että ajatus toiminnasta kävi mielessä muttei sitä halunnutkaan tehdä. En tosiaan oikein itsekkään tiedä mitä uskoa, vaikka toisaalta ehkä uskonki mitä hän sanoo niin korvien välistä kuuluu "entä jos.." Niin ja tosiaan kysyin mitä hän olisi mieltä jos minä olisin tuolloista tehnyt, niin hän vastasi että olis tottakai ollut vihainen, mutta olisi arvostanut myös sitä jos olisin loppupeleissä perääntynyt "kuten hän"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä mies olisi perustellut että viestittely olisi ollut vain hauskanpitoa?! Sehän olisi ollut vielä vähemmän uskottavaa. Kuulostaa vain siltä että suunnitelmallisuutta oli sen verran enemmän, että mies on valmiiksi miettinyt parhaan selityksen jos sattuu jäämään kiinni.
Kysyin mieheltäni että, jos olisi tiennyt 100% varmuudella ettei jäisi pettämisestä kiinni, niin olisiko hän tehnyt sen?niin hän vastasi ettei missään vaiheessa edes ajatellut jäävänsä asiasta kiinni, mutta oli jo ennen kiinnijäämistä "tullut järkiinsä" ja lopettanut koko viestittelyn.