MIKSI JOKU HALUAA SYNNYTTÄÄ LUOMUNA?

itse 3 lasta synnyttänyt luomuna, ja yksinkertaisesti en ole tarvinnut kivunlievitystä, joten miksi sekoittaisin pääni lääkkeillä jos siihen ei ole tarvetta?



Kukin synnyttää omalla tyylillään, pääasia että pienokaiset saadaan maailmaan :)

Olen kokenut suunnitellun sektion, synnytyksen jossa sain epiduraalin ja luomusynnytyksen.



Kaikista helpoin, positiivisin ja nopein näistä oli luomusynnytys.



Sektiota en suosittele kenellekään jolle alatiesynnytys on potentiaalinen vaihtoehto. Se on leikkaus, johon liittyy omat kipunsa ja toipumisensa.



Lääkkeellinen synnytys oli ihan jees, mutta koin kivun paljon kovempana kuin luomusynnytyksessä niin hullulta kuin se kuulostaakin.



Tai en ihan luomuna synnyttänyt, ilokaasua naukkailin ja siitä oli iso apu.

lääkitys lisää myös muita toimenpiteitä eli usein joudutaan laittamaan seurantapiuhat ja tipat, oksitosiinit ja lopulta vielä episiotomia tai imukuppikin käyttöön. Äiti muuttuu aktiivisesta toimijasta passiiviseksi kohteeksi, jota makuutetaan sängyllä ja joka ponnistaa kätilön komennuksesta. Vaikka synnytys näin olisikin kivuton, niin lapsivuodeaika voikin olla sitten yhtä tuskaa tikkien yms. kanssa.



Toki jokainen synnytys on erilainen, mutta tilastojen valossa kivunlievitys lisää riskiä joutua esimerkiksi imukuppisynnytykseen tai jopa sektioon. Mieluummin pyrin kestämään synnytyskivut ilman lääkitystä, jos se edes marginaalisesti lisää helpomman lapsivuodeajan tonennäköisyyttä.

Seuraavissa synnytyksissä en halunnut puudutusta, koska minusta se homma oli helpompaa ilman. Minulla on tosin ollut nopeat synnytykset.

enemman kuin synnytyksen aiheuttamaa kipua. Minulla on tosin ollut hermojuuritulehdus...

Synnytykseni käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinilla ja sain myös epiduraalin. Minut myös katetroitiin ja olin piuhoissa kiinni.



Silti, kokemus oli todella hyvä ja se oli sitä nimenomaan siksi että useita päiviä jumittanut synnytys sai vauhtia ja toisaalta kivut ei päässeet epiduraalin ansiosta sietämättömiksi.



En revennyt, tunnistin ponnistamisen tarpeen eikä tarvittu imukuppia.



Seuraavan synnytän luomuna jos kaikki menee hyvin, mutta jos ei, otan ilolla vastaan kaikki apukeinot. Oma ohjenuorani on et ei kannata hirttäytyä mihinkään tiettyyn ideologiaan. Pääasia että synnytys menisi OMASTA MIELESTÄ hyvin eikä siitä seuraisi esim. kivusta traumatisoitumista tms.

Synnyttänyt, vaan hengittelin ihan urakalla ilokaasua ja loppuvaiheessa kätilö ottikin sen pois. Ai niin, ihan lopussa, kun en enää kestänyt kipuja, otin kohdunsuun puudutuksen, vaikka eipä tuo kyllä tuntunut auttavan yhtään. Edellisesssä synnytyksessä annettu epiduraali ei auttanut yhtään kipuihin, joten en sitä halunnut. Synnytystä vaikeutti kauhea iskias kipu, joten en meinannut pystyä makaamaan selälläni, mutta seisaallanikin sattui ihan perhanasti.

Hirveitä paineita luodaan siihenkin asiaan. Synnytys luomuna-> olet superäiti, valmis mihin tahansa rakkaan lapsesi vuoksi Kestovaipat-> olet superäiti ja pelastat maapalloa samalla 6kk:n täysimetys ja osittaisimetys seuraavat 1.5v-> olet superäiti ja lapsesi välttyy KAIKILTA allergioilta, myöskään lapsen psyyke ei pirstaloidu niin kuin pulloruokinnalla... Itsetehdyt luomusoseruoat omalla palstalla viljellyistä kasviksista-> superäiti!!! Ja myös marjat on kerätty itse, lapsi ei syö muuta kuin kotimaisia hedelmiä ja lihan olet TOTTAKAI puukko hampaissa haulikko olalla metsästänyt ITSE. Synnytyksestä ei myöskään tarvitse toipua eikä synnytysmasennuksesta ole kuultukaan, onhan tapahtunut maailman iiihanin asia. Kato kun ei tartte auttaa!!!

Tunnen olevani todella rajallinen tässä vanhemmuuden matkassa.

itse todellisuudessa synnyttää luomuna, vaikka laitoin kyllä synnytyssuunnitelmaan, että kivunlievitystä tarvittaessa. Ensisynnytyksen ollessa kyseessä en luottanut siihen, että oikeasti kestäisin ilman puudutteita ja toive luomusynnytyksestä tuntui "soitellen sotaan" lähtemiseltä. Syyni tuohon salaiseen toiveeseen oli se, että pelkäsin selkään laitettavia piikkejä ja halusin kokea sen, miltä synnytys oikeasti tuntuu. Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta tällaisia ajatuksia minulla oli.



No synnytyksen alkaessa viivyttelin kotona mahdollisimman pitkään ja sitten kun sairaalaan mentiin olin jo 9 cm auki. Kotona minulla oli oikeasti koko ajan ihan siedettävän hyvä olla ja nukuin supistusten välissä puoli-istuvassa asennossa sohvalla. Sairaalassa tutkimuslaverilla makaaminen oli sinne mennessä kamalaa, mutta helpotti taas, kun pääsin liikkelle. Ihan avutumisvaiheen lopussa alkoi kyllä olla ihan kamala olo, mutta sitä kesti vain hetken ja sain alkaa ponnistaa. Vauva oli iso, joten minulle tehtiin loppuvaiheessa episiotomia ja sain sitä varten sitten jonkin puudutteen alapäähän. En tiedä miten se vaikutti kipukokemuksiin, mutta ponnistaminen kyllä sattui ja tuntui pahalta, mutta oli ihan siedettävää.



Selkäpuudutteita en siis ehtinyt synnytyksessä saada, enkä haluaisi niitä seuraavissakaan synnytyksissä. Olin tosi tyytyväinen kokemukseen näin. Jos mahdollista, en haluaisi myökään epparia ensi kerralla. Tällainen tarina siis siitä, miksi joku voi haluta synnyttää luomuna.

enkä olisi suurin surminkaan halunnut joutua ottamaan mitään sellaista synnytyksessä vapaahetoisesti. Luotin siihen, että synnytys on luonnollinen tapahtuma naiselle, ja onneksi minun molemmat synnytykseni olivatkin helppoja ja nopeita. Minua ei kuitenkaan liikuta toisten synnytykset, jos joku haluaa lääkitä itsensä, se on hänen asiansa.

Minä haluan synnyttää mahdollisimman luomuna, eikä sen todellakaan luulis olevan kenenkään muun tuska. Paineita? Mulle ei ainakaan kukaan ole asettanut mitään paineita asian suhteen, enkä minä muille.

Syyt: kammoan piikkejä ja pelkään mahdollisia sivuoireita joista myös kaverini ovat kertoneet. En yleensäkään halua mitään lääkkeitä ennen kuin on aivan pakko, synnytyksessä tämä tarkoittaa sitä, että siihen asti kun pärjään kipujen kanssa. Molemmat synnytykseni ovat toistaiseksi olleet sellaisia (kohtuullisen nopeita ja helppoja), että olen pärjännyt.

Hirveitä paineita luodaan siihenkin asiaan.

Synnytys luomuna-> olet superäiti, valmis mihin tahansa rakkaan lapsesi vuoksi

Kestovaipat-> olet superäiti ja pelastat maapalloa samalla

6kk:n täysimetys ja osittaisimetys seuraavat 1.5v-> olet superäiti ja lapsesi välttyy KAIKILTA allergioilta, myöskään lapsen psyyke ei pirstaloidu niin kuin pulloruokinnalla...

Itsetehdyt luomusoseruoat omalla palstalla viljellyistä kasviksista-> superäiti!!!

Ja myös marjat on kerätty itse, lapsi ei syö muuta kuin kotimaisia hedelmiä ja lihan olet TOTTAKAI puukko hampaissa haulikko olalla metsästänyt ITSE.

Synnytyksestä ei myöskään tarvitse toipua eikä synnytysmasennuksesta ole kuultukaan, onhan tapahtunut maailman iiihanin asia.

Kato kun ei tartte auttaa!!!

Mä olen myös käyttänyt kestovaippoja lapsillani ja imettänyt suositusten mukaan. En koe olevani superäiti, enkä usko pelastavani luontoa enkä lastani allergioilta näiden avulla.

En vaan ymmärrä, miten joku toisella tavalla toimiva jaksaa tehdä näistä asioista itselleen tuollaisen ongelman. Yksikään näistä asioista ei ole mitään pois keneltäkään toiselta. Mua ei hetkauta yhtään, jos joku käyttää pamperseja tai ruokkii lapsensa korvikkeella - aivan sama.

Että mulle oli kammottava ajatus siitä, että olisin kytkettynä tippoihin, piuhoihin, että mun selkärankaani sorkittaisiin jne. Lisäksi olin ottanut aika hyvin selvää synnytykseen liittyvistä riskitekijöistä, jotka kaikki lisääntyy aina kun tehdään "turhia" toimenpiteitä.



Ja kannattaa nyt muistaa, että on aika eri asia synnyttääkö luomusti siksi, että se on oma tahto ja toive, vai siksi, ettei mitään ehdi saada. Jälkimmäinen on yleensä traumaattista ( siksikin halusin tehdä sen, eipähän tartte jälkikäteen itkeä, ettei mennyt niinku piti).



3 kertaa olen luomuna synnyttänyt, ja aina on mennyt tosi hyvin. Se suhtautuminen kipuun on tärkein hoitaa etukäteen kuntoon. Kun se synnytyskipu ei vahingoita, se ei kerro siitä, että jokin olisi pahasti pielessä, vaan siitä, että synnytys etenee.



Mulle ei ole kertaakaan tehty epparia, ja olen ollut jalkeilla heti synnytyksen jälkeen, endorfiinimyrsky on ollut aikamoinen, eikä ole väsyttänyt.



Eli luomusynnytyksessä on väistämättä aikamoiset plussat.



Ja mä en muuten ainakaan ole koskaan ajatellut, että mun on PAKKO synnyttää luomuna, että se jotenkin vaikuttaisi mun äitiyteeni tai hyvyyteeni ihmisenä. Mä olen halunnut ensisijaisesti synnyttää luomuna, ja pyytänyt, että mulle tarjotaan muita kivunlievitysmenetelmiä kuin lääkkeitä, mutta JOS olisi ollut tilanne että olisin lääkkeitä kokenut tarvitsevani, olisin ne hyvillä mielin ottanut.

Lääkkeellinen synnytys oli ihan jees, mutta koin kivun paljon kovempana kuin luomusynnytyksessä niin hullulta kuin se kuulostaakin.

Itsekin koin kivut lievemmiksi ilman lääkkeitä.

Esikoisen aikaan sain epiduraalin ja makasin sängyssä koko synnytyksen ajan. Hirveät kivut.

Kuopuksen aikaan synnytin luomuna ja ei ne kivut olleet edes pahoja. :) Paljon helpompi synnytys oli tämä toinen.

En halua olla puuduksissa tai pää sekaisin, kuten ilokaasusta.

Haluan olla oma itseni ja myös tuntea kioua, jos sellaista tunnen. Synnytys on kuitenkin hyvänlaista kipua, jossa on mahtava palkinto. Ei siis voi verrata vaikka auto-onnettomuus kiouun, jossa tietenkin ottaisin kipulääkettä, jos tarvisin.

lapsen hartiat jumissa just siellä ja imukupillakaan ei meinaa irrota..



Kaikilla ei ole löyhät paikat; seuraava piltti syntyi runsaan vuoden kuluttua ja taas jumitti, niin että pää oli muksulla musta ja happivajetta ehti tulla. Eihän se minun kipu silloinkaan tärkeä asia ollut, mutta aika selkeesti siellä ihtessään sekin mötikkä tuntui.



Kolmaskin vielä jumitti sen verran, että lääkärille vietiin ihmeteltäväksi, mutta tällä kertaa todettiin synnytys suht normaaliksi ja lapsikin selvisi mustelmilla. Itsekin olin aika ok, kun kerrankin sain 2 eri sorttia kipulääkettä.

ja se nyt vaan on mennyt niin :) Mitään päätöstä en etukäteen tehnyt, että luomuna pitää homma hoitaa. Mutta kaikki eivät tosiaan tarvitse kivunlievitystä. Mullakin molemmat synnytykset olleet tosi nopeita, ekasta supistuksesta 6 tuntia ja lapset ovat olleet maailmassa.

"kipu on korvien välissä..."

No ehkä sulla ei vaan ole hermostoa ollenkaan tai sekin on vain korvien välissä.Onko sulla mitään tuntoaistia seksissäkään sitten?Tunnetko mitään kun joku hipaisee ihoasi?Tai ehkä sulla on vaan niin löysä alapää,ettei sen tarvinnut ratketa ja revetä synnytyksessä,kuten meillä monilla muilla..