Miten maalaiset ja kaupunkilaiset eroavat toisistaan?
Jos nyt ei oteta huomioon mitään tyypillisiä merkkejä kuten, että maalaisilla on kumisaappaat ja ne haisee lehmänpaskalle yms..juttuja. Miten maalaisten ja kaupunkilaisten luonteet yms. eroavat toisistaan?
Kommentit (20)
maalla asuvat on toistensa asioita kyttääviä, kateellisia ja usein toisen menestyksestä katkeria.
Kaupukilaiset keskittyvät enemmän omaan elämään kun muiden elämien kyttäämiseen. Elämässään onnistuneita taas ihannoidaan ja yritetään seurata esimerkkiä, eikä kyräillä katkerana ja kateellisena tyyliin "tuollakaan ei saa olla mitään, ku minullakaan ei oo"
mielipide maalle muuttaneena kaupunkilaisena on että maalla ihmiset ovat paljon aidompia ja ystävällisempiä. Ja se luottamus! Kaupan kassalla oleva rahankeräyslipas ei ole ranteenpaksuisella kettingillä kiinni eikä äänestämään mennessä tarvitse edes henkkareita!
Kaikki tuntuvat tietävän toisten asiat mutta sitä en ole vielä kokenut pahana asiana.
noh.. eihän tähän voi vastata kuin stereotypioita luetellen? kaupunkilaiset on kiireisiä, rahanperässä juoksevia 'wanna be' pintaliitoihmisiä, ja maaseudulla otetaan rennosti eikä huolehdita suurempia murheita. Maaseudun wanna be:t on sit muuttanu sinne kaupunkiin. Lukeudun mieluusti maalaiseksi, mutta asun suuressa kaupungissa, en Suomessa. ?
Tuo maaseudun kyyläys liitetään usein vanhan ajan juoruämmiin, nykyään se kertoo enemmän sosiaalisuudesta ja huolenpidosta. Kateudesta en osaa sanoa, varmaan sitä esiintyy niin maalaisissa kuin kaupunkilaisissakin (juuri nuo wanna be:t).
Erona vain se, että pitää puhua anonyymisti, kun ei tunne ihmistä.
Helsinki on vaan paljon lähellä toisiaan olevia maalaiskaupunkeja.
Ihmiset on ihan samanlaisia, olosuhteet vaan erit.
Helsingin keskustassa ikänsä asunut pitää varmasti maalaisena. Maatilalla, pitkien välimatkojen päässä kasvanut kaupunkilaisena.
Pikkukaupungin taajamassa omakotialueella asun, virallisesti siis olen kaupunkilainen. Tiet on asfaltoitu ja valaistu, pyörätiet löytyy. Ruokakaupat, pankit, postit, koulut yms. on parin kilometrin sisällä, mutta lähimmät liikennevalot yli 10 kilometrin päässä, samoin maatilat.
Ihmisten väliset erot on yksilöllisiä. Tosin uskon, että maalla ihmisten ajattelu kehittyy paremmin, kun ei ole jatkuvaa virikkeiden virtaa nenän alla. Pitää käyttää ihan omaa mielikuvitustaan.
maaseudulla ollaan tasa-arvoisempia, naapurin rapa-alkoholisti ja lääketieteentohtori voivat käydä pitkät keskustelut valtakunnan tilasta ja samaan kirkonkylän baarin kahvipöytään mahtuu jäteauton kuljettaja, lakimies ja naapurin tytön ameriiikasta tuoma kiintiöneekeri, joka ei ole töitä yliopistokoulutuksesta huolimatta saanut kuin mansikanpoimijana.
Juttu alkaa kysymyksellä mites teillä sielä ameriikassa tämä asia hoirettais?
ja okt-naapurini on vihoviimeinen kyylä ja juoruämmä. Kaikki muut naapurustossa karttavat häntä.
ja oikeasti voi sanoa, että maalla ja kaupungissa asumisessa on eroa (olen myös syntyjäni maalainen, mutta taajaman kasvatti). Minusta ihmiset eivät ole lähtökohtaisesti kauhean erilaisia, vaan kulttuuri on.
Joku sanoi, että maalaiset ovat kauheita kyttääjiä ja juorukelloja. Se ei pidä paikkaansa. Toki maalla on niitäkin, mutta on kaupungissakin. Kaupungissa tosin sellaisten ihmisten jutut ovat pakostakin erilaisia, koska mahdollisuus tietää kaikkien naapureiden asioita on pieni. Ihmiset, jotka juoruavat ilkeään sävyyn ihmisistä ovat pahansuopia, tai sitten joku omassa elämässä mättää. Toki täällä meidän kylällä tiedetään paljonkin toisten asioista, mutta huom. kaikki toisten asioista puhuminen ei ole pahansuopaa! Hyvänä esimerkkinä naapurin emäntä, joka on oikeasti maailman positiivisin ja mukavin ihminen, ja ihan tavallinen maatalon emäntä.
Maalla ja kaupungissa on molemmissa poseeraamista, mutta se näyttäytyy eri tavalla. Olin juuri käymässä entisessä kotikaupungissani Helsingissä, ja silmät avautuivat aivan uudella tavalla sille kulttuurille, jossa ollaan cool, tavallaan tehdään asioita sen takia, että näytettäisiin hyvältä valokuvissa - tätä on tosi vaikeaa selittää, mutta viittaan sellaisiin tiettyihin harjoiteltuihin eleisiin ja ilmeisiin. Maaseudun poseeraamista on esim. amisjätkien meininki tuunattujen amis-corollien kanssa pilluringillä. Hipsterit ovat täällä kuitenkin pienempi vähemmistö, heillä ei ole samanlaista prestiisiasemaa kuin kaupungissa.
Maalla on myös kiireettömämpää. Kaupassa voi vaihtaa sanasen myyjän kanssa, eikä tule sellainen tunne, että myyjällä on kiire ehtiä seuraavaa asiakasta palvelemaan. Samoin esim. kotiin tulevat palvelut - esim. nuohous, paskakaivon tyhjennys - ovat henkilökohtaisempia, tyyppi, joka homman tekee, saattaa jäädä pitkäksi aikaa juttelemaan ja jopa kahville. Kaupungissa on enemmän ihmisiä, joten tällaisten hommien on pakko sujua sukkelammin. Jos nuohooja jäisi joka asiaakkaan luo juttelemaan, ei hommasta tulisi mitään.
Maalla asumisessa on myös hurjasti eroa, asuuko taajamassa vai jossain kylällä haja-asutusalueella. Ainakin täällä meilläpäin naapurit on ottaneet meidät tosi hyvin vastaan, ja sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä löytyy. Ei kuitenkaan tungettelevasti. Ärsyttää se täälläkin paljon viljelty käsitys, että böndellä asuu idiootteja turvenuijia, jotka ei tajua mistään mitään. Täällä asuu enimmäkseen maanviljelijöitä, mutta oikeasti monet ovat todella sivustyneitä ja fiksuja ihmisiä, ja ennen kaikkea mukavia.
Yksisilmäisiä, tuomitsevia juntteja löytyy niin kaupungista kuin maaltakin, ja kaikista yhteiskuntaluokista.
maalaiset ajavat autolla aina kaikkialle. eivät kävele koskaan ja vain köyhimmät pyöräilevät.
Maalaiset on rumia naruraajoja tai lihavia. Kaupunkilaiset taas itsestään huolehtivia, ulkonäköön ja terveyteen enemmän huomiota kiinnnittäviä, monet himotreenaajia.
Osin tämä liittyy juuri tuohon 11 mainitsemaan poseeraamiseen ja cooliuteen.
Ja ennen kuin joku tulee huutelemaan, että tuntee maatalon isännä joka on trithlonisti, tätä on tutkittu ja kaupunkilaiset ovat terveempiä ja liikkuvat enemmän. Poikkeuksia sääntöön löytyy aina.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 12:53"]
Maalaiset on rumia naruraajoja tai lihavia. Kaupunkilaiset taas itsestään huolehtivia, ulkonäköön ja terveyteen enemmän huomiota kiinnnittäviä, monet himotreenaajia.
Osin tämä liittyy juuri tuohon 11 mainitsemaan poseeraamiseen ja cooliuteen.
Ja ennen kuin joku tulee huutelemaan, että tuntee maatalon isännä joka on trithlonisti, tätä on tutkittu ja kaupunkilaiset ovat terveempiä ja liikkuvat enemmän. Poikkeuksia sääntöön löytyy aina.
[/quote]
Niinpä niin, myöskin ne muovipussi miehet ja ruokajonomammatko?
sori, muovipussimiehet piti olla.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2010 klo 11:54"]
ja okt-naapurini on vihoviimeinen kyylä ja juoruämmä. Kaikki muut naapurustossa karttavat häntä.
[/quote]
Kyllähän kaupungeissakin asuu maalaisia ja maalla kaupunkilaisia.
Sanoisin että ihmiset ei mitenkään. Sekä maalta että kaupungista löytyy ihan kaikkia laatuja.
Kaupungista muuttaneena, 20v maalla asuneena olen tätä mieltä.
Kaupungissa ei ole sen hienompaa tai maalla idyllistä ja rauhallista. Meidän elämästä ja miljööstä sais varmaan näyttävän jutun Glorian sisustuslehteen =)
Nykyään on aika vaikea lajitella kansalaiset mustavalkoisesti kahteen kategoriaan, maalaisiin ja kaupunkilaisiin. Elintasoero maalla ja kaupungissa ei ole enää sitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.
Ei enää ole niin paljon koko ikänsä vain maalla tai kaupungissa asuneita kuin ennen. Jos aloittaja ei ole huomannut, maalta on muutettu sankoin joukoin kaupunkeihin jo 1960-luvulla. Ehkä silloin vasta maalta muutanut erottui massasta Helsingin metrossa. Jaa mutta eihän sillloin vielä metroa ollutkaan, no sporassa sitten. Nyt taitaa erottua enemmän maahanmuuttaneet kuin maaltamuuttaneet.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2010 klo 11:03"]mielipide maalle muuttaneena kaupunkilaisena on että maalla ihmiset ovat paljon aidompia ja ystävällisempiä. Ja se luottamus! Kaupan kassalla oleva rahankeräyslipas ei ole ranteenpaksuisella kettingillä kiinni eikä äänestämään mennessä tarvitse edes henkkareita!
Kaikki tuntuvat tietävän toisten asiat mutta sitä en ole vielä kokenut pahana asiana.
[/quote]
Pienessä kaupungissa eläneenä voin kertoa sen olevan hirveää, kun kanssaihmiset tietävät sun tekemiset paremmin kuin itse.
Maalta muutin kaupunkiin.
Kaupungissa saa olla rauhassa omana itsenä, harvaa vastaantulijaa tuntee, joten saat rauhassa ostaa raskaustestin, käydä lääkärissä asioila joita et haluis naapurille kuuluttaa, tehdä ihan mitä vaan ilman että tarvii pelätä että mitähän ne nyt juoruaa.
Kaupunkilaiset ovat suvaitsevaisempia kun ovat nähneet kaikenlaista. Maalla jos satut olemaan se kylän ainoa homo, punkkari, vammainen tai mamu niin johan olet nähtävyys.
Kaikki maalaiset eivät ole samanlaisia liikkumattomia ihmisiä. Minä asun maalla ja en tiedä kovin montaa ihmistä joka ei ulkona liikkuis. Yleensä naapurissani asuvat esim. Lenkkeilee, pyöräilee ja leikkii vaikkapa kirkon rottaa. Teidän pitäisi tietää että kyllä kaupungissa on melkein yhtä paljon liikkumattomia ihmisiä.
noh.. eihän tähän voi vastata kuin stereotypioita luetellen? kaupunkilaiset on kiireisiä, rahanperässä juoksevia 'wanna be' pintaliitoihmisiä, ja maaseudulla otetaan rennosti eikä huolehdita suurempia murheita. Maaseudun wanna be:t on sit muuttanu sinne kaupunkiin. Lukeudun mieluusti maalaiseksi, mutta asun suuressa kaupungissa, en Suomessa.
?