Lue keskustelun säännöt.
Perhe ei huomaa et olen koko ajan hiprakassa
18.06.2010 |
Tänäänkin olen juonut pari sikspäkkiä kokiksen makuista lonkeroa (ei haise) ja korkkasin just punkkupuollon. Lasten kans on kiva leikkiä tai antaa niiden pelleillä ja kokeillaan vaatteit yhdes tai mä surffaan ja ne kattoo telkkaa.
Sit joskus "äidille iskee migreeni" välillä mut tosi harvoin kyllä.
Kommentit (72)
21/72
|
18.06.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
samalla tavalla. Siitäkin tulee epämääräisen rauhallinen ja hyvä olo, rentoutunut ja virkeä jopa. Ja että se koukuttaa. Mutta riippuvuutta se aiheuttaa ihan yhtälailla kuin alkoholi...
Joo, tupakoitsijat on kaikki tyytymättömiä elämäänsä ja haluavat röökillä turruttaa sen tunteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti olen alkoholisti, mutta olen nk. toiminnallinen juoppo :)
jotkut urheilemalla ja jotkut polttelemalla vaikka ruohoa.
Huvinsa kullakin. Turha tekopyhyys ja tiukkapipoisuus pois silloin, kun toiminta ei aiheuta haittaa kenellekään.
Kiristääkö täällä vanne päitä?
niin päätäsekoittavasti kuin viina.
Ehkä miehesikään ei jaksa välittää ja viroistoissa pankeissa / kaupoissa tms, tuskin kukaan tulee sanomaan että ähää olet kännissä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sen on pakosti haistava.
Ihan sama mitä limua sen alkoholin Blandiksena on. Se on Alkoholi, mikä haisee...??
niin heti ajatellaan, että se on ihan sekaisin :) Tsiisus :D
Minä juon päivittäin, koska pidän alkoholin rentouttavasta tunteesta ja olen siitä siten riippuvainen.
Se ei tee minusta sekopäätä eikä teeskentelijää, en edes salaa tapaani keneltäkään :)
t 2005 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti teki tota kun olin pieni, ja en voi sanoa että mitenkään suotuisasti olis vaikuttanu mun elämään.. Ei koskaan ollut missään ympärikännissä, mutta helvetin outo, sen mä muistan oikein hyvin. Lapsi aistii kyllä :(
Ikinä en anna sille anteeksi sitä juomista, eikä enää väleissä ollakaan.
annoksina muutoksia olemukseen. Pikksen sellanen seisahtunut katse ja ylimeneviä reaktioita asioihin. Enkä kyllä luottaisi myöskään arvostelukykyyni sen suhteen että huomaako joku vai ei. Ihan taatusti joku huomaa, ja saattaa ajatella että käytät vaikka psyykenlääkkeitä jotka hidastaa reaktioaikaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä juntteja täällä taas. Minäkin otan monesti lasin punkkua laittaessani ruokaa.
Terveystarkastuksessa tuli puhetta hyvistä arvoistani ja heitin lääkärille salaisen aseeni olevan laadukas punaviini. Hän oli yhtämieltä kanssani ja kertoi tutkimustuloksista asiaan liittyen.
Ei tarvi siis piilopulloo pitää ja voin suositella muillekin.
jo nää sun viestit kuulostaa jotenkin ylivireiltä, ehkä sen tekee noi hymiöt ja tyyli. Olet nyt ilmeisesti selvä? En kyllä ihmettelis yhtään tekstin perusteella vaikka olisit selkeästi kännissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en juuri koskaan ole missään kännissä :) Pankeissa ja virastoissa ei ole tullut käytyä.
Tulee vaan mieleen hauska juttu, kun eräs meni hakemaan passiaan ja oli ottanut evääksi pari pulloa kirkasta :) Siis en minä, eräs julkisuuden henkilö :)
t 2005 :)
Ja koska te jankkaajat opitte, että mulle ON IHAN SAMA, jos joku tietää, että olen juonut illan aikana pari viinilasillista...se ei ole mikään rikos tietääkseni?
Alkoholismi on todella säälitävä heikkous (sanon heikkous, koska sairaus se ei ole). Sinä et ole oma itsesi, sulla on pahoja ongelmia, joita ilmeisesti et itse edes tiedosta, koska pidät ne tuolla kohtuukäytölläsi koko ajan maton alla. Sinä et ole kasvanut aikuiseksi. Sinun lapsesi tulevat kärsimään tuosta alkoholismistasi, uskot tai et. Olet heikko ja säälittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minä saan selvinpäin sanan suustani, eikä alko juuri muuta persoonaani."
"Minä saan selvinpäin sanan suustani, eikä alko juuri muuta persoonaani."
Ja miksi tyylini on iloinen, siksi että ei tunnu missään, missä sitä paskaa nyt on kun joku tunnustaa ?
Kiva vääntää teidän kanssa... :)
t 2005
Ps. minähän en siis ole ap, mutta senhän te kirkasaivoiset mammat tietysti ymmärsittekin.
Itse elin vuosikausia parisuhteessa, jossa toinen osapuoli oli loppuvuosina siinä pisteessä, että ei varmaan selvää päivää ollut. Joko alkoholia tai pilveä oli käytettävä. Ja ei siitä varsinaisesti huomannut sitä, että oli jotain ottanut. Leppoisan rauhallinen oli. Mutta elää nyt ihmisen kanssa, joka ei kestä normaalia elämää selvinpäin!! En enää ikinä ryhtyisi siihen. Kyllä siinä muu perhe kärsi ja vuosia eron jälkeenkin kaikilla traumoja.