Naurakaa vaan itsenne tärviölle, mutta viitsisikö joku avulias sen ohella auttaa
Eli siis olen tässä miettinyt mitä tekisin "isona". Olen nyt kotiäiti ja merkonomiksi valmistunut 10 vuotta sitten. (kyllä, tein tänne aiemmin avauksen myös)
No, nyt olen sitten miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa, että jos minusta tulisikin joskus LÄÄKÄRI. Joo-o :)
Ihan suoraan en lähde lääkikseen pyrkimään, sen verran tajuan tilanteen utopistisuutta itsekin, MUTTA törmäsin sitten googlettamalla sellaiseen kuin Alkio-opisto, jossa on valittavana yhtenä opintolinjana vuoden kestävät "lääketieteeseen suuntaavat opinnot".
Se, mikä minulle on epäselvää on se että onko tuo paikka siis vain nuorille, vai voisiko tällainen 3-kymppinenkin mennä? Entä kun tuossa ko. opintolinjalla opiskellaan esim. kemiaa, mullahan ei ole siis kemiasta (tai fysiikasta) mitään muuta tietoa kuin se, mitä on joskus ikuisuus sitten opiskeltu yläasteella...
Kuitenkaan lukio ei siis varmastikaan ole pakollinen että tuonne voisi päästä, koska etusivulla todetaan mm. näin:
"Alkio-opisto on väylä yliopistoon, monellakin tavalla. Vuoden aikana voit suorittaa yliopisto-opintoja saman määrän kuin varsinaisena opiskelijana yliopistossa. Näin saat hyvän pohjan sekä pääsykokeisiin että tuleville opinnoille. Voit myös opiskella opistossa 2-3 vuotta ja pyrkiä sen jälkeen yliopistoon avoimen yliopiston väylän kautta. Avoimen yliopiston opinnot tuottavat yliopistokelpoisuuden ellet ole käynyt lukiota."
Jos joku ystävällinen sielu viitsisi katsoa nämä sivut (tai niitä muita?) ja katsoa, jäikö multa jotain huomaamatta/tajuamatta.. olisin erittäin kiitollinen!
http://www.alkio.fi/linjat/ltso/opintolinjat-ltso.html
(ja sellainen kysymys, että tuohan on maksullista opiskelua, niin mahtaako sinne päästä ns. helpommin...? eli siis että maksamalla pääsee tyhmempikin.. ainakin rahoistaan eroon ja saa vuodeksi tekemistä :) )
Kommentit (27)
Oletko ajatellut, miten vuosi opistolla oikeasti onnistuisi? Esim. asuisitko siellä ja isä käytännössä yksinhuoltajana sen aikaa?
Tosiaan kansanopistoon pääsee maksamalla, mutta jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, niin sitten järjestetään jonkinlainen karsinta.
sillähän sä saat tietää mitkä on pääsyvaatimukset. Mä olen lukenut vastaavassa opistossa vuoden kieliä, ja ainakin meillä meni niin, että lähtötasoa ei vaadittu, mut käytännössä piti kuitenkin jotakin osata. Mulla oli kielistä e & m ja olin siellä huonoimpien joukossa.
Opiskelu ei ole normaalia helpompaa, vaan ainakin meillä normaalia intensiivisempää. Päivät oli pitkiä ja täynnä asiaa, ja illaksi oli paljon tehtävää. Se siis vaatii todellakin paneutumista, siinä täytyy miehen olla tukena ja joustaa ainakin iltaisin.
Mitään ikärajaa noihin opistoihin ei ole.
Harvoin paikat ovat niin täynnä että jos rahaa latoo tiskiin niin jää rannalle ruikuttamaan. Lääkärin opinnoissa on se hankala juttu perheelliselle ja vanhemmalle ihmiselle että ne kestävät julmetun pitkään ja koulutukseen kuuluu pakollisia (pitkiä) harjoittelujaksoja joissa työajat eivät yleensä ole oikein perheelliselle sopivia. Tämä jos ei haittaa niin ei kun opiskelemaan!
kommenttisi harjoitteluajoista. Ajatuksenahan tälläkin henkilöllä on valmistua lääkäriski ja kösittääkseni lääkäreistäkin iso osa on perheellisiä eli tyajat on mitä on. Hyvähän se on nähdä jo opiskeluaikana.
käsittääkseni "sisäoppilaitos" ja paljon nuoria opiskelijoita. Oletko valmis muuttamaan pois perheesi luota / muuttamaan perheesi Keski-SUomeen?
sinuna kävisin iltalukiossa kemian ja fysiikan ja matematiikan(pitkän) ensin ja sitten sieltä tuollaiseen suuntaavaan koulutukseen. perusteet täytyy olla todella hyvät varsinkin fysiikan tiedot että lääkiksen ovet aukeaa, iällä tuskin on väliä jos itse jaksaa..
eli mitä pikemmin haet, sen varmemmin pääset sisään.
asun kuitenkin sellaisen välimatkan päässä, että juuri ja juuri vielä ajaisin kotiin illoiksi ja aamuisin takaisin. Ei siis siltä kannalta mahdotonta.
Mutta osaatteko muuten sanoa, miten mahtaisin selvitä tuolla(kaan), kun ei ole kemiasta ja fysiikasta käytännössä mitään muistissa.. ja ihan alkeitahan peruskoulussa vasta opiskeltiinkin.
Pitäisiköhän ennen tuonne menoa yrittää itseopiskella vaikka jotain lukion kemiankursseja (onnistuukohan vain lukemalla?)
ap
Harvoin paikat ovat niin täynnä että jos rahaa latoo tiskiin niin jää rannalle ruikuttamaan. Lääkärin opinnoissa on se hankala juttu perheelliselle ja vanhemmalle ihmiselle että ne kestävät julmetun pitkään ja koulutukseen kuuluu pakollisia (pitkiä) harjoittelujaksoja joissa työajat eivät yleensä ole oikein perheelliselle sopivia. Tämä jos ei haittaa niin ei kun opiskelemaan!
kommenttisi harjoitteluajoista. Ajatuksenahan tälläkin henkilöllä on valmistua lääkäriski ja kösittääkseni lääkäreistäkin iso osa on perheellisiä eli tyajat on mitä on. Hyvähän se on nähdä jo opiskeluaikana.
Olen itse lääkäri nimittäin.
Harjoitteluvaiheessa on pakko olla julkisella puolella harjoittelemassa yleislääkäripuolella ja tuo sisältää hyvin paljon iltaa, viikonloppua ja yötä. Pitkiä päivystysvuoroja.
Sen sijaan kun on valmistunut (ja erikoistunut) niin voi hakeutua yksityispuolelle jolloin työajat ovat täysin erilaisia tai on voinut valita sellaisen erikoistumisalan jossa ei pahemmin iltaisin ja viikonloppuisin töitä tehdä.
On täysin eri asia tehdä tuota harjoittelua julkisella puolella kuin olla valmis lääkäri joka nyt voi valita aika mukavasti miten tekee töitä.
Merkonomin koulutuksella ei suoraan pääse yliopistoon lukemaan lääketiedettä, mutta sairaanhoitajasta voi tulla lääkäri ilman yo-koulutusta.
On perheelliset ihmiset ennenkin lääkäriksi opiskelleet
Yleensä jostain syystä miehet. ;-)
käydä NETISSÄ omaan tahtiinsa lukion kursseja, maksusta saa sitten arvioinnin niistä!! :) Ja aloittaa voi koska tahansa.
Ajattelin, että mähän voisin ensitöikseni nyt HETI ilmottautua tuonne ja opiskella netissä kemian, fysiikan (ja matematiikan, pitkän??) lukion kurssit, ja sitten hakea tuonne alkio-opistoon jos paukut riittää noista lukion kursseista selviämiseen..!
Kyllä mä uskon että opiskelu sitten onnistuisi, mikäli alkio-opistoon tai vaikkapa lääkikseen pääsisin.. lapseni eivät ole nytkään ihan pieniä, isompi jo koulussa ja tämä nuorempi nyt 2-vuotias. Ja mummo asuu lähellä, sekä miehelläkin sellaiset työajat että on vapaapäiviä esim. keskellä viikkoa jne.
ap
elämänmuutosta et piittaa noista ikä-asioista ollenkaan. Onhan se nyt selvää, että kun tässä vaiheessa elämääsi menet opiskelemaan minne tahansa tulet olemaan vanhimmasta päästä. So what?
lähinnä pärjääminen.. mutta toisaalta, jos parikymppisetkin uskovat itseensä niin että alkavat opiskella ko. alaa, miksi en minä? Jos ei muuta niin 10 vuotta lisää elämänkokemusta ainakin :D
ap
Ei niitä kemioita ym. kannata stressata ennen sitä opistoa. Siellähän niitä oppii ja pänttäät sitten vaan ahkerammin, jos tuntuu ettei pohja ihan riitä. Jos on motivaatiota, niin pystyy vaikka mihin.
Niin kuin itsekin sanoit, ikä ei ole ongelma.
Ystäväni, vajaa nelikymppinen pienen vauvan äiti, opiskelee tällä hetkellä toista vuotta lääkäriksi.
ei se tarkoita, että opiskelijoiden pitäisi muuttaa sinne!
Ja kyllähän noissa maksullisissa opistoissa on yleensä "aikuisiakin" mukana. Varmasti joka luokalla joku, ja kyllä ainakin minun kokemuksieni mukaan pärjäävät nuorison kanssa :D Ja nuoriso heidän kanssaan.
Opiskelu kannattaa aina. Mitä sillä on väliä jos huomaakin matkan varrella, että homma ei toimikaan. Eipähän ainakaan jää asia vaivaamaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Motivaatio sulla ainakin tuntuu olevan kohdillaan, se on hyvä juttu. :)
Harvoin paikat ovat niin täynnä että jos rahaa latoo tiskiin niin jää rannalle ruikuttamaan.
Lääkärin opinnoissa on se hankala juttu perheelliselle ja vanhemmalle ihmiselle että ne kestävät julmetun pitkään ja koulutukseen kuuluu pakollisia (pitkiä) harjoittelujaksoja joissa työajat eivät yleensä ole oikein perheelliselle sopivia.
Tämä jos ei haittaa niin ei kun opiskelemaan!