MIKSI hermoilen aina niin kovasti, kun perhe on lähdössä reissuun? :((

sekä laittaa kodin lähtökuntoon.



Kyllähän minulle silti enemmän vastuuta jää, mutta lasten vaatteet ovat miehen sokea piste - eli en voi sitä vastuuta hänelle sysätä. Tai jos sysään, niin hyväksyn sen että mukaan pakataan vain yksi paita ja yhdet housut per nokka, ja tietenkin ne ovat eri paria.



ap

mitä teemme paikan päällä lomakohteessa.



ap

vaikka niin että tänään olisi olllut kaikki valmiina. Minulla on kaksi lasta ja teen seuraavasti: keräilen kaikki mahdolliset vaatteet, kengät ja sukat sängylle. Ljittelen siinä, sortteeraan ja valitsen mitkä otan mukaan ja onko molemmilla sopivat asukokonaisuudet mukana. Molemmille tulee sama määrä samantyyppisiä vaatteita mukaan. Ja ei ole katastrofi jos jotain jää, sitten vaan ostat periltä. Minä olen joutunut ostamaan esim. huppareita kun onkin ollut viileämpää kuin luulin. Meilläkään ei mies pakkaa lasten kamoja, aivan taatusti jäisi uikkarit ja alusvaatteet muunumuassa kotiin. Vähemmän stressaavaa on pakata itse.

Parisängylle kasaan ensin tytön vaatteet: että näkee kerralla kaiken mukaan lähteävän, voi käydä läpi vielä, lisätä tai karsia. Sitten pojan. Lopuksi omat.



Tämän lisäksi viikkoa ennen teen listan peruskamoista: lääkkeet jne. Ehtii viikon aikana hankkia, mitä sattuu puuttumaan.



Siinä vaiheessa, kun lasten kamat on pakattu ja siirryn omiin kamoihin, niin tsih - aukeaa ensimmäinen lomajuoma ;).

Täällä myös yks. Enkä myöskään pysty antamaan miehelle vastuuta lasten kamojen pakkaamisesta, koska en luota, että pakkaisi kaikki tarvittavat.

Ja ennen lähtöhetkeä hermot ovat tosi kireellä. Viimeistään parin tunnin jälkeen jo matkalla, ihmettelen miten saatoin taas stressata noin paljon ja hermoilla miehelle ja lapsille.

Ärsyttävää. Mut täytyy sanoa, että olen kehittynyt vähemmän stressaavaan suuntaan pikkuhiljaa. Viimeksi mieskin kehui, miten hyvin lähtö meni verrattuna aiempaan :) Ja lähtöpiste n.10 v sitten oli tämä jonkun mainitsema hyperventiloiminen!

Mikä meitä naisia oikein vaivaa!?

Täällä myös yksi stressaaja, pahinta on se, että mun on pakko siivota koti tiptop-kuntoon aina ennen kuin lähdeään reissuun, vaikka vaan viikonlopuksi. Perhe (mies ja 4 lasta) pakenevat häntä koipien välissä jonnekin muualle siksi aikaa, kun äiti tekee "raivosiivousta", kuten lapset sitä nimittävät...

Jos ovat 5 v tai yli, niin laita pakkaamaan. Meillä tehtiin niin kotona jo paljon pienemmästäkin: jokainen lapsi kasaa oman vaatepinonsa, kasa tarkastetaan ja pistetään kassiin. Helppoa. Pyrin tekemään niin, että katon vaan suurin piirtein, että aha riittävästi paitoja, housuja, alkkareita, sukkia. Lapset kulkee loman ehkä hassuissa asukokonaisuuksissa, mutta stressistä ei tietoakaan :-) Itse katot lääkkeet, passit ym. tärkeät.

stressaan aivan suunnattomasti meidän pesueen lähtöjä,4lasta ja mies tuppaa olemaan se 5lapsi.pakattavaa on aina paljon,ja nuppi käryten niitä pakkailen.viime talvena lähettiin miehen vanhemmille,perillä huomattiin että vauvan kaikki toppavaatteet jäi kotiin ja pakkasta ulkona -20 :( no en ole lapsia unohdellut kyllä mihinkään=)

aina ja joka kerta. Oli sitten kyseessä kahden päivän tai viikon matka. Haahuilen ympäri kämppää ja haen sitä tätä ja tuota.

Viime kesänä opin jotain uutta. Tein ekaks listan mukaanotettavista vaatteista (esim. alkkareita 8kpl, shortsit 3kpl ym) ja sitten listan kanssa makkariin ja kamat sängylle ja siinä katsoin asukokonaisuudet. Sitten kamat laukkuun ja sitä mukaa kun laitoin laukkuun viivasin sen kohdan yli listalta.

Lista oli koko ajan pöydällä ja josa jotain tuli mieleen, niin kirjoitin ylös. Siitä oli helppo katsoa onko kaikki mukana.



Tuo hieman helpotti stressiä, mutta silti stressasin.



Hyvää matkaa teille!

tai hae apua ongelmaasi. Ei ole normaalia.

reissaamme niin harvoin että haluan tioetysti kaiken olevan mahdollisimman täydellistä ja ettei matkasta puutu mitään. kaikki pitää muistaa, ja laittaa ja lentää sinne tänne..

Mä teen aina listan etukäteen ja pikkuhiljaa. Mulla on siis keittiön pöydällä paperi, johon kirjaan mukaan tarvittavia asioita sitä mukaa kun mieleen tulevat. Teen yleensä vielä siihen eri osioita: sisävaatteet/ulkovaatteet/lääkkeet jne.



Sellaisille reissuille, joita tehdään usein (mummola), mulla on tietokoneella valmis lista, jonka voin vetäistä esille aina kun täytyy pakata.



Varsinaisen pakkaamisen teen niin kuin jotkut tuolla jo sanoivatkin, eli pakkaan yhden ihmisen tavarat kerrallaan, jotta voin siinä samalla miettiä, tarvitaanko sittenkin vielä yhdet housut.



Pakatessa ruksaan listasta yli kaikki jotka olen jo pakannut. Jos joku vaate on vielä kuivamassa, näen sen listasta aamulla. Pakkaan kaiken mahdollisen edellisenä iltana, jotta lähtöpäivänä ei tarvitse huolehtia muusta kuin lähtemisestä. :)

en niinkään hössötä tavaroiden kanssa.

Odotan matkoille/reissuun lähtöä ihan malttamattomana, mutta sitten matkan lähestyessä alan jännittää sitä että tapahtuukohan matkalla jotain kauheeta, uppoaako laiva, ajetaanko kolari.. Suojelen hullun lailla varsinkin ulkomailla lapsia, ettei katoa näköpiiristä, enkä anna lähteä yht'ään kauemmas kuin näen heidät..

Mutta hyvää matkaa ja lomaa kaikille siltikin!

mä selviän ilman stressiä siten, että aloitan hyvissä ajoin listan tekoa ja täydennän sitä aina kun tulee jotain mieleen.

Sit vasta edellisenä iltana alan laittamaan kamoja kasaan listan mukaan.



Jos sullakin on lista, niin kyllähän sillon on KAIKKI tarpeellinen mukana.



Ja jos ei oo, niin Visalla saa :)

matkustelette suht vähän? Pakkaamiseen ja lähtemiseen tulee rutiini, jos matkustelee enemmän.

Muuten en kyllä osaa auttaa, kun en ite ymmärrä mitä stressaamista siinä pakkaamisessa on. Meillä on 3 lasta. Käytännössä meillä se menee niin et minä pakkaan omat ja lasten vaatteet, mies hoitaa matkajärjestelyt ja omat vaatteet, yhdessä katotaan että kamerat ja laturit yms. on mukana.

tavallisissa reissuissa (mökki, mummolat).



Jos lähdetään pitemmäksi aikaa tai uuteen ympäristöön, minä mietin pakattavat tilanteittain. Esim rantalomalle:



mitä päälle rannalle/uima-altaalle: hattu, uikkarit, uimalasit, sandaalit, pyyhkeet hoellilta, aurinkorasva, kevyt paitapusero, kevyet pitkät housut



Mitä mukaan retkelle johonkin puuhamahan tms: juomapullot, kamerat, iso reppu, kantoreppu pienemmälle, mitä vatteita ja kenkiä kävelyyn..., laastaria, puhdistusaine, kosteuspyyhkeitä



Mitä illalla ravintolaan



Mitä mukaan koneeseen, mitä pakataan käsimatkatavaroihin lennolle ja siltä varalta, että matkatavarat ei tule samalla lennolla



mitä hotellissa tarvitaan, riippuen varustelusta (hedelmäveitsi, kynsisakset jne jne ;)



Vaatteista: mitä haluan hankkia paikan päältä, mitä voi pestä helposti (alkkarit, sukat, jopa paidat hätätapauksessa), mukaan pyykkipulveria pieni pussukka.



Tuolla systeemillä minä saan tarivttavat mukaan eikä yleensä turhaaa roinaa tule raahattua.

vaikka sehän pitäisi olla lomaa!Juuri tuo pakkaaminen ja itse matkustaminen,päivän ajomatka edessä ja lapsien kitinä..Tuntuu että olen valmiiksi jo kireä kuin viulunkieli,mitenhän selviän reissusta..!!Tarkoitus olisi yöpyä miehen vanhempien luona yksi yö,heillä pieni asunto (alle 50m3)..Ahdistaa miten saa lapset rauhoittumaan illasta nukkumaan ja muutenkin.Itse olisin hotelli-tai mökkiyöpymisen kannalla,mutta miehen vanhemmat varmaan loukkaantuisivat..Täytyy yrittää tsempata itseä rentoutumaan,sehän on loma!!!

Mulla on joka kerta, kun lähdemme jonnekin, vaikka vain mökille, sellainen tunne, että olen unohtanut jotain tosi tärkeää.



Myönnän ja tiedän olevani myös kontrollifriikki.



En voisi antaa miehen pakata lasten vaatteita.



Mäkin alan tehdä listaa jo hyvissä ajoin, mutta itse pakkaaminen jää aina edelliseen päivään, viime tipan ihminen kun kuitenkin olen.

Tääl kans yks stressaaja! Me vielä matkustetaan paljon ja totesin just et se onki tosi stressaavaa se matkaan lähteminen.



Mietin miks kotikin pitää laittaa tip top kuntoon. Se on varmaan jotain äidin peruja. Teen sen siis itsekin.



Muuten hommat sujuu samoin ku monella muulla, laitan lasten kamat, ostan kaiken tarvittavan, sudin kämpän kuntoon, stressaan ja valvon liian pitkään, mies viheltelee ja pakkaa omat sukkansa ja ihmettelee ku mulla kestää. Lisäks oon vielä viime tipan ihminen, sekin vielä.



Mitenhän täst pääsis???

Itse ainakin joutuisin lähtemään kävelylle, jos joku vetäisi tuollaisia kierroksia pakkaamisesta...