Feikki Mariskooli lahjaksi.
Rakas äitini oli omasta mielestään keksinyt hyvän idean.
Olemme menossa yhdessä serkkuni häihin ja lahjalistassa oli toiveena kaksi eriväristä Mariskoolia.
Äitini oli sitten ostanut jostain halpismyymälästä feikki mariskooleja. Oli sitä mieltä, että ihan hyvin voidaan viedä lahjaksi eihän sitä eroa kukaan huomaa :)
Yritin selittää että kaikki eron huomaa mutta pystyi kannassaan tiukasti. Kun tällä tavalla säästetään pitkä penni.
Ilmoitin, että ostamme sitten ihan oman lahjan meidän perheeltä, emmekä ole hänen kanssaan kimppalahjassa mukana.
Katsotaan tuoko mamma "Mariskoolit" häihin.
Kommentit (76)
että niistä kupeista todellakin lähteeä värit nopeasti. Hääparille tulee varmasti mielipahaa siitä, että "mariskoolit" on ekan pesun jälkeen pilalla.
en käsitä miksi kukaan viitsii ostaa feikkejä ja tukea kopioimisteollisuutta. Eikö teitä hävetä, joku suunnittelee hienon (no mariskoolin kanssa voi olla monta mieltä...) tuotteen ja sitten tulee joku kiinalainen orjapiiskuri ja vetää ropot taskuihinsa. Ostaisitte edes jotain muuta halpaa kuin noita noloja feikkejä.
kyseisen lasimaljan alkuperäinen valmistaja ei ole marimekko eikä iittala eikä nimikään ole alunperin ollut mariskooli. olen lukenut joskus aikoja sitten erään artikkelin jossa kerrottiin maljan alkuperästä. eli mariskooli on yhtälailla kopio kuin muutkin. hinta vaan kolminkertainen. ehkä se pieni tarra maksaa vaan niin kauheesti
Vaikka häälahjaksi ja on ihan ykköslaatua.
TOSI NOLOA, OIKEESTI!
Jos tosiaan joku vanha mummo toisi häälahjaksi, niin ok ja oikeestaan aika ihanaa, mutta muuten EI MISSÄÄN NIMESSÄ!
Minulla kymmenkunta mariskoolia ja rakastan niitä, häälähjaksi saatiin useita. :)
Olisi ollut kyllä tosi noloa jos joku olisi tuonut feikin!
En sitä olisi esille laittanut..... roskisrihkamaa....
aidon näköisiä kirkkaita Mariskooleja. Yleensä feikeistä näkee eron sadan metrin päähän, mutta nämä meni täydestä. Minusta myös periaatteessa törkeää tollanen piratismi jos eroa aitoon ei huomaa. Halpiskauppojen tökeröfeikit menettelee koska niistä tosissaan näkee eron heti päälle.
Mielestäni lahjalista on ihan ok juttu.. Jos ei ole lahjalistaa jokaikinen vieras miettii että mitähän niille veisi.. Lahjalistan ansiosta tästä välttyy. Ja mielestäni vaikka on lahjalista niin voi viedä jotain sen ulkopuoleltakin jos on mielessä joku lahja jonka haluaa antaa. Enemmän minua närkästyttää se, että kutsuissa on tilinumerot..
Olen huomannut saman että jos jossain on Iittalan tarra hinta on tripla, vaikka samanlasia kippoja saisi ilman tätä tarraa paljon halvemmalta.. Toinen paha on mielestäni Partyliten ne kipot. Partyliten tarra nostaa heti hintaa.. Samanlaisia purkkia saa ihan kaupastakin paljon halvemmalla.. Ja partyliten kipoista suurinosa on tehty kiinassa.
Veisin itse aidot mariskoolit lahjaksi, kertoisin sen myös äidillenikin, jos vaikka haluaisi lahjaan osallistua. Saisi hääpari kuitenkin ne aidot mariskoolit.
Joskus oli puhetta äitini kanssa mariskooleista, ja jotakin sanoin että jossakin halpakaupassa (en nyt muista missä) myydään niitä kopioita eikä aitoja. Äiti siihen kauhistui kun oli juuri kyseisestä halpisliikkeestä kuvitellut ostavansa halvalla mariskooleja. Ja tosiaan antoi ne jollekin vielä lahjaksi (joku ylioppilaslahja tms.). Ei äiti olisi niitä ostanut jos olisi feikeiksi tiennyt, mutta niin sai joku feikkiskoolit lahjaksi...
ja feikki skooleissa on muutakin eroa kuin se tarra!
Mariskoolin on historia on pitkä Mariskooli on aluperin Saksalaista prässilasimallistoa ja itse malli 1800-luvulta, ja alkuperäinen valmistaja Suomessa oli Riihimäen lasi.
Mariskoolin historiasta hiukan.Alunperin se siis oli "sokerikko" ja sarjaan kuului muitakin osia, mutta ei keskitytä niihin sen enempää vaan mennään Marimekon alkuvuosiin. Armi ratia oli hankkinut Sköldvikin kartanon edustuskartanokseen johon kutsui aikanaan oman aikansa design vaikuttajia ja henkilökuntaa. Erään kerran oli Armilla taas juhlat Skölvikissä ja tarvitsi jälkiruokamaljoja juhliinsa.
Risto-Matti Ratia muistelee:
Muistan sen kuin eilisen päivän. Olin 18-vuotias ja apupoikana Sköldvikin kartanossa Porvoossa, kun Armi pani minut Stockmannille ostamaan joitakin juhliaan varten jälkiruokakulhoja.En tiennyt, mikä jälkiruokakulho on, mutta löysin viehättävän pitsireunuksisen sokeriskoolin. Armi ihastui ja käski hankkia 150 kappaletta henkilökunnan juhliin. Tuote oli kuitenkin lopussa sekä myymälästä että Riihimäen lasitehtaalta. Armi oli kuitenkin sitkeä, neuvotteli ja osti lopulta muotin Marimekolle.
Tämän jälkeen mariskoolia on valmistettu Nuutajärven lasitehtaalla lähes tauotta jo kymmeniä vuosia. Värejä on ollut useita ja lisää tulee sitä mukaa kun vanhoja jää pois valikoimista.Suomessa maljaa valmisti Riihimäen Lasi aina 1950-luvulle saakka. Kodeissa sitä käytettiin yleisesti hienon sokerin tai marjahillojen tarjoiluastiana. Armi Ratia ja Marimekko sai maljan käsiinsä 1959.
Samaa mallia näkee tosiaan esim. Saksassa.
On merkittömiä astioita ja muita, ja niiden osatamisessa ja käyttämisessä ei ole mitään pahaa. Järkeväähän se on ja monesti löytää tosi kivojakin.
Toinen juttu on plagiointi, kun tehdään jotain, joka on täysin tai hyvin lähelle sama kuin joku merkkituote. Noiden ostaminen on epäeettistä ja niiden lahjaksi vieminen (erityisesti aidon tilalle) on moukkamaista.
Raja eio tietysti ole aina ihan tarkka, mutta huo Tarjoustalon kipot on kyllä niin selviä plagiaatteja.
tee palvelus hääparille, ota printti tästä keskustelust ja näytä sitä äidillesi.
Jos mä saisin morsiamena kopion häälahjaksi, mä kyllä muistaisin lopunikäni keneltä se on tullut ja taatusti kohtelu olisi sen mukaista.
Kukaan, joka toivoo aitoa ei halua kopiota lahjaksi. Ja hei, se aitokin maksaa todella vähän, on tässä kuussa Sokoksella vielä kantistarjouksenakin.
Jos haluat että joku äitiäsi tämän jälkeen vielä kunnioittaa, estä tekeminen !!!
... mutta ei tietoa, veikö äiti sitten ne feikit.
onko tama tuleva aviopari nyt vasta muuttamassa yhteen, ovatko molemmat siis olleet omillaan ennen haita? jos he ovat asuneet avoliitossa saman katon alla jo jonkun aikaa niin sitten LAHJALISTA on noloa, ei niinkaan feikkimariskoolit
laatu on ihan eri aidossa.värti voi olla vain värikalvo esim. Mulla kivi-kynttilänjalkoja ja saanut jostain feikit, jotka näyttää samalta, mutta tuikun valo ei tule samalla tavallakauniisti läpi feikistä,toinen myös halkesi lämmössä.
AP tule kertomaan, mitä äitis teki ;-)
Olen huomannut saman että jos jossain on Iittalan tarra hinta on tripla, vaikka samanlasia kippoja saisi ilman tätä tarraa paljon halvemmalta.. Toinen paha on mielestäni Partyliten ne kipot. Partyliten tarra nostaa heti hintaa.. Samanlaisia purkkia saa ihan kaupastakin paljon halvemmalla.. Ja partyliten kipoista suurinosa on tehty kiinassa.
Up nyt kuitenkin jos asia vaikka selviäisi.
Nolo mikä nolo, ja tätä tarinaa tullaan taatusti kauhistelemaan palstalla jos toisellakin.. "Pahimmat häämokat" jne..