Toinen lapsi tulossa, mies ei halua perhehuoneeseen
Esikoiselle, joka jo 5 v, on hyvä hoitopaikka jossa voi olla ja viihtyy useammankin yön. Esikoisen kanssa meillä oli aikanaan perhehuone, mutta nyt mies sitä mieltä, että eihän siellä sairaalassa häntä välttämättä vauvan hoitoon tarvitse. Voin kokemuksella veikata, että miehen lepääminen on sitä, että käy golfaamassa ja tapaamassa kavereitaan, ja esikoinen on yhtä lailla hoidossa. Sitten kun mä tulen vauvan kanssa kotiin, mies inisee, että kyllä niin väsyttää kun ei saanut mentyä ilalla aiemmin nukkumaan ja mun pitää sitten sympata sitä 3 yötä hormonihuuruissa valvottuani että voi voi kun sua väsyttää.
Vaikka tavallaan ymmärrän, että turha kahta aikuista sairaalassa valvottaa, mä tunnen silti itseni ja vauvani hylätyksi, jos/kun toinen ei halua olla meidän kanssa. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitää, ehditään molemmat uupua ja masentua ennen kuin vauva-aika on ohi, joten miehen "miniloma" tässä vaiheessa tuskin pelastaa mitään, mutta pahoittaa mun mielen. Toisaalta ei hirveästi nappaa alkaa toista tuonne pakottaa, jos ei kerran tajua ja/tai kiinnosta. Sen olen jo päättänyt (monesta muustakin isommasta syystä) että tämä saa olla viimeinen lapsi ainakaan tuon miehen kanssa.
Kommentit (38)
että se kun vauva tulee taloon on esikolle vähän sama tilanne kuin jos jompikumpi vanhempi toisi uuden kumppanin yhteiseen kotiin ja tuumisi että
"nyt voimme kaikki kolme asua täällä yhdessä eikö olekin hauskaa"
minusta oli mukava olla isommassa huoneessa toisten synnyttäneiden kanssa, kun siitä halusi kuitenki kovasti puhua.. ja sain sieltä hyvän kaverinki :) Kyllä se isä päivät ja illat siellä oli.:)
kuin jossain massahuoneessa jonka jaat tuntemattomien äitien, vauvojen ja heidän sukulaistensa kanssa, huonossa tapauksessa vielä jotain mielenkiintoista etnistä vähemmistöä edustavien...
Ottaako ne tavallisella osastolla muka vauvan sitä mukaan kansliaan hoitoon ja hoitaako yhtä hyvin ja rakkaudella kuin oma isänsä jos äidin pitää päästä suihkuun, nukkua tms? Jos isä on mestoilla, voi sylitellä vauvaa, antaa pullosta lisämaitoa (meillä tarvittu joka kerta), viedä käytävälle jne.
Mulla ainakin kummastakin lapsesta maito on noussut vasta 4. päivänä ja sitä ennen ei hirveesti uskalla kotiin lähteä. Paljon mielummin viettäisin sen rauhassa miehn ja vauvan kanssa kuin yksin vauvan kanssa koko sairaalabyrokratian armoilla ja niitten kenen sattuu huonekavereiden kanssa.
synnyttämässä. Ei tullut mieleenikään pyytää perhehuonetta. (No sitä mahdollisuutta ei Pirkanmaalla tietääkseni edes olekkaan).
Olisin halunnut lähteä jo seuraavana päivänä lapseni kanssa kotiin. Se olisikin ollut mahdollista jollei pikkainen olisi saanut infektiota. (LYSY= sairaalasta pian kotiin, käytetään usein uudelleen synnyttäjillä)
Joten lapsi jäi sairaalaan (en olisi voinut pitää vierelläni kuitenkaan), ja minä lähdin kotio.
Sain toipua rauhassa synnytyksestä ja nukkua. Sairaalassa en unta saanut vaikka olinkin vain kahden hengen huoneessa. Kotona kuitenkin oli se oma peti ja se kainalo johon kaivautua murehtimaan asioista joista ei olisi edes tarvinnut murehtia.
Juppailua tuommoinen perhehuone. Paitsi jos äiti niin huonossa kunnossa että isää todella tarvitaan 24/7.
Kukaan ei anna sinulle palkintoa siitä että kärsit miljoonan eri ämmän kanssa samassa huoneessa vauvan syntymänn jälkeen!
on ja tarjotaan jopa uudelleensynnyttäjille... Luulis sen kommentoijan, josta oli tärkeintä päästä ukon kainaloon itkemään murheitaan ymmärtävän, että äidistä, joka joutuu olemaan useamman vuorokauden babyblueseissaan siellä sairaalassa, voisi olla kiva että se ukko ja kainalo on siellä sairaalassa mukana, kun se sairaalan ja esikoisen hoidon puolesta järjestyisi...
Miksi sairaalasta pitää tehdä hotelli?
Mun mielestä myös synnytysosastolla pitäisi majoittua vain äidit, mitä ihmettä siellä miehellä tai muillakaan vierailla tehdään? Vierailuajat ovat sitä varten.
Minä en ainakaan ole kaivannut mitään perhehuonetta, vaan mahdollisimman nopeaa vaan kotiin.
Ai perhehuoneko juppailua? :D Kateus vie...mites se nyt menikään ;)Kukaan ei anna sinulle palkintoa siitä että kärsit miljoonan eri ämmän kanssa samassa huoneessa vauvan syntymänn jälkeen!
Ei tod. ole. Miksi pitäis toista kertaa synnyttävän saada se huone? Ekat kunniaan!! Tais kolahtaa ja kovaa kovaan nilkkaan. HOTELLISSAKO luulet olevasi?
JA KYSYMPÄ VAAN miten niin miljoona ÄMMÄÄ? Nehän ovat äitejä? Ja eihän ne samassa huoneessa kaikki ole. Luitko jutun kokonaan?
Kaikkialla EI ole perhehuoneita! Synnyttäjiä ainakin PSHP:n alueella on sen verran paljon et olisit varmaan tyytyväinen siitä kahden hengen huoneesta etkä käytävästä tahi päivähuoneesta? Näinkin on.
Sehän on kiva jos itte synnytät saunassa jossa on porstua, sitten saat sen oman huoneen...
Äh, en jaksa kinata. Mutta sen voin sanoo et, synnytys on aina erilainen... KUTEN JO AIEMMIN sanoin.
Meitä on moneksi. Mun miehestä on mukavaa hoitaa pientä heti, ja oli esikoisen kanssa mahdollisimman paljon sairaalassa mitä vaan pystyi, kun perhehuoneita ei ollut. Parin kuukauden kuluttua syntyy toinen lapsi, ja jos perhehuonemahdollisuus on, niin ollaan porukalla. Meillä lapset nääs kuuluu yhtä paljon miehelle kuin naiselle, ja miehellänikin on oikeus tutustua uuteen lapseensa heti. Lisäksi meillä synnytyslaitos on eri kaupungissa, eipähän tarvitsisi ajaa esim. yöllä väsyneenä kotiin synnytyksen jälkeen.
Ja jos minä jonkun kanssa haluan puhua synnytyksestä ja muusta, niin nimenomaan mieheni kanssa, hänhän se on koko ajan läsnä, näkee ja kuulee kaiken ja jakaa asiat, eikä ketkään vieraat kanssasynnyttäjät.
Esikoinen on muutoinkin mummon hoidossa työpäivien ajan, joten tuskinpa muutamasta päivästä kovasti kärsii.
kotiin heti toisen lapsemme synnyttyä päästämään lapsenvahdin (siskoni) kotiin, kun oli vanhempaa poikaa vahtimassa. tulivat seuraavana päivänä kattomaan mua ja vauvaa. musta oli kivaa saada olla rauhassa ja tutustua vauvaan ja tietää että kotonakin kaikki toimii. Kyllä mieskin ehti tutustua tulokkaaseen sitten kotona paremmin.
parisuhteita, kun teistä ei kukaan arvosta perhehuonetta... Minusta perhehuoneessa on ehdottomasti arvokkainta se, että saa yhdessä kokea vauvan ensihetket ja jakaa se ainutlaatuinen hetki heti syntymän jälkeen. Esikoisen kanssa saatiin perhehuone, kakkosen kanssa harkitsin polikliinistä synnytystä. Mies oli kovin huolissaan, että esikoinen kokisi itsensä syrjäytetyksi ja halusi siksi kotiin. Synnytyksen jälkeen menetin sitten hieman enemmän verta ja kotiin olisi pitänyt lähteä yötä vasten. Kätilö tarjosi perhehuonetta ja päädyttiin sittenkin siihen. Lähdettiin aamulla kotiin vauvan ollessa alle vuorokauden ikäinen. Jälkeenpäin olin todella tyytyväinen tähän ratkaisuun, saatiin rauhassa tutustua miehen kanssa uuteen vauvaan, kotona kuitenkin arki jatkuu aika pian toisen vauvan syntymän jälkeen. Perhehuoneen tarkoitus ei ole, että koko perhe maleksii sairaalassa hoidettavana, vaan nimenomaan mahdollistaa sen, ettei ulkopuolista apua välttämättä tarvita. Onko teille tosiaan toisen lapsen syntymä niin arkinen juttu, ettei se kiinnosta teidän miehiä juurikaan? Ja esikoisemme ei muuten ollut pätkääkään mustasukkainen, vaan erittäin innostunut yökyläilystä mummin luona.
Ja siinä komppaan muita, että ap:n parisuhdeongelmat eivät ratkea perhehuoneella. Perhehuoneet ovat ensisijaisesti ensisynnyttäjille, tai sellaisille synnyttäjille, joilla miehen läsnäolo on jo hoidollisesti järkevää (esim. just kaksoset). Jäljellä olevia huoneita jaetaan kyllä muillekin, silloin kätilö kyllä aina arvio hieman koko perheen tilannetta. Eli ei kyllä anna huonetta perheelle, jonka miestä ei vois vähempää kiinnostaa.
olisi sen toisenkaan lapsen syntyminen, mutta joskus vaan järjestelyt ei toimi ja hommat on hoidettava. elämä ei ole satua.
muualla kuin perhehuoneissa? Minä ainakaan en saanut edes yhtään nukutuksi kun meitä oli huoneessa minun lisäkseni kolme muuta äitiä vauvojen kera, aina joku vauva itki ja yleensä siihen yltyi sitten kaikki muutkin ja muutenkin oli sitä hälinää muiden vieraista ym. Esikoisen kanssa perhehuoneessa oleminen oli yhtä juhlaa ja todellakin sai olla rauhassa ja jopa nukuttua. Toisen kanssa tein virheen kun en edes ajatellut perhehuoneen mahdollisuutta, tulin vauvan kanssa kotiin todella uupuneena.
olisi sen toisenkaan lapsen syntyminen, mutta joskus vaan järjestelyt ei toimi ja hommat on hoidettava. elämä ei ole satua.
joka tilanteessa, mutta kun täällä niin moni on sitä mieltä, että ei tullut edes mieleen tai ymmärrä ollenkaan sen tarkoitusta. Se on selvä, ettei siihen aina ole mahdollisuutta. Lisäksi ei tiedä miten synnytys menee ja onko huoneita vapaana jne. Eli ei se nyt synnytyskokemusta pilaa tai jäisi pahasti surettamaan. Mutta kun kaikki menee hyvin ja sellainen tarjotaan, niin osaan todellakin arvostaa sitä!
Ensi hetkieä on toki yhdessä vietetty miehen ja vauvan kanssa. Kaikilla kolmella kerralla mies on ollut monta tuntia vauvan syntymän jälkeen synnärillä, sitten olen jo halunnut ruveta nukkumaan.
Tokan ja kolmannen aikaan olen ihan mielelläni ollut vauvan kanssa kahden, mies kotona isomman/ isompien kanssa, ja toisaalta, en ole kyllä sairaalassa viihtynyt kuin päivän-pari, niin siinä mitään perhehuonetta kaipaa..
Toki rauhallisempaa huoneessa olisi voinut olla, mutta läksin kotiin sitten pian..
Halusin sen ihan vaan sen takia, että mulla oli kämppiksenä äiti, jonka lapsi huusi kaksi ekaa yötä koko ajan enkä saanut nukuttua yhtään sen takia. Pää ei enää kestänyt ja vaadin perhehuoneen viimeiseksi yöksi, kun eivät esikoisesta kotiuttaneet kahden päivän jälkeen vielä.
Mies tuli siis myös, enhän muuten olisi saanut koko perhehuonetta. Ukko kuorsasi koko yön läpeensä, kyllä mä sen vauvan hoidin, mutta sain sentään väliajat nukkua ilman toisen kersan huutoa..
me otettiin perhehuone sen vuoksi että mulla aina kauhea kotiikävä(synnärillä)ja itkeä tihrustan vähän väliä niin itsestä olis ollut noloa vieraan ihmisen7ihmisten läsnäollessa itkeskellä..ja sit sai aina soittaa kotio milloin vain kun ei tarvinnu välittää huonekavereista..
Juuri sektiosta tulleena olisi ollut "hieman" hankalaa hoitaa yksin vauvaa. Äideiltä tätä oletetaan mutta esim. miespuolinen potilas, jolta vatsa leikattu, saa lepäillä rauhassa ja kaikki paapovat...