Lue keskustelun säännöt.
Nyt on PAKKO VASTATA, MIELENTERVEYS KYSEESSÄ!!!
06.08.2005 |
Olen synnyttänyt kolme viikkoa sitten. Tänään katsoin alakertaani eka kertaa, ja itkin tunnin. Olen nuori nainen. Synnytin ison vauvan. En olisi vielä valmis näyttämään...tältä.
Epparia ei tehty. Emätin on aukinainen, näyttää kauhealta. Kaikkein eniten olen kuitenkin huolissani virtsaputken suusta. Siinä missä oli ennen tuskin huomattava reikä, ammottaa iso aukko. Pikkurillin pään mentävä. ONKO TÄMÄ NORMAALIA? Tuntuu aina välillä, että sinne menee ilmaakin. PALAUTUUKO AUKKO KOSKAAN TAVALLISEKSI VAIONKO KENELLÄKÄÄN MUULLA TÄLLAISTA? Kuka mies enää haluaa tällaista pillua vapaaehtoisesti? Itken, kun ajattelenkin esim. suuseksiä. Kuinka voin koskaan päästää miestäni sinne? Se on niin
R-U-M-A!!!!!
Vastatkaa, olkaa kilttejä, ja pyydän ystävällisiä vastauksia, sillä olen ihan helvetin järkyttyneessä mielentilassa muutenkin. Seksi on merkinnyt minulle aina hyvin paljon enkä ole ihan sinut itseni kanssa ollut ennenkään.
Mutta tuo virtsaputkihomma kiusaa eniten, samoin emättimen suu. Onko se tuollainen horrorpillu lopun elämää???
Kommentit (76)
silloinhan sulla olisi karsee sektioarpi ja löllykkämaha, jota ei enää kuosiin saa. Ja arpea & löllykkää ihmiset pääsee kattelemaan huomattavasti useammin kuin sun pildeä. (Toivottavasti ainakin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ei mene alatiesynnytyksessäkään. Paitsi ehkä yhdellä miljoonasta.
Olen ihmetellyt mistä se vihamielisyys ja katkeruus keisarinleikkauksella synnyttäneitä kohtaan tulee, mutta tässähän se vastaus tuli! Sektiolla synnyttäneillä ei mene pimppa remonttiin!
Vierailija:
Vierailija:
silloinhan sulla olisi karsee sektioarpi ja löllykkämaha, jota ei enää kuosiin saa. Ja arpea & löllykkää ihmiset pääsee kattelemaan huomattavasti useammin kuin sun pildeä. (Toivottavasti ainakin).
Luulo kun ei ole kultapieni tiedon väärti.
on ilo huomata että moni nainen kokee seksinsä parantuneen synnytyksensä jälkeen, mitä minä tässä tilassa, kipeänä ja revenneenä, voin tuskin uskoa.
Toivin, että se reikä tosiaan menee kiinni, se minua häiritsee eniten. Siihen olin valmistautunut, että emättimen aukko muuttuu, mutten siihen että kusiputken aukko näyttää nyt siltä minkä kokoiselta ennen näytti emätin! ....miksi missään ei ole kuvia synnyttäneiden naisten pimpoista (ja vuosi sen jälkeen, että näkee että palautuuhan se) että voisi verrata onko normaali. Minä ainakin antaisin mielihyvin kuvata pimppani ennen-jälkeen-vuosi jälkeen -kuvilla jos sellainen kuvapankki olisi. Ettei olisi niin yksin.
Mutta juu, tulen raportoimaan miten kävi. Sulkeutuiko se ikinä.
Hyvä kun uskalsi edes alkkareita pitää ettei housut revi haavoille. Ihan kauhea näky. Synnytin ison vauvan. Menihän siinä aikaa, mutta alapää palautui!!! En olis uskonut. 3 vkoa on todella vähän näissä asioissa. Kun sain toisen, alapäälle ei käynyt läheskään noin pahasti. Vauva oli paljon pienempi eli sekin vaikuttanee. Nyt alkaa jo olla paikat reilassa ja olen tyytyväinen. Vauva 9 kk :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on synnytyksestä kolmisen kuukautta. Alapää ei ole muuttunut miksikään, mutta olen alkanut alakuloisesti sopeutua rumaan vehkeeseeni. Virtsaputken suun valtava reikä on ja pysyy edelleen.
Kokeilimme seksiä joku aika sitten, ja täytyy sanoa, että paha mieli tuli. Mieheni suurehko elin tuntui ihan samalta kuin sormi ennen, en saanut yhdynnästä juuri mitään irti -kun ennen pidin sitä nautinnollisimpana osa-alueena seksissä ja sain aina orgasmin. (Klitoriskin on mennyt synnytksen myötä enemmän piiloon isojen häpyhuulien taakse) Ilmaa menee edelleen pilluun ja se tuntuu ikävältä. Olen välillä masentunut uudesta vehkeestäni. Jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi valittamiseeni, että se ei ole oikeutettua koska olen kuitenkin saanut ihanan lapsen, kyllähän sellaiset " viat" ottaa kuka tahansa nainen mielellään lapsen saamisesta.
Nyt tunnen vielä syyllisyyttäkin, minulla ei olisi oikeua tuntea tällä tavalla. Tietenkin lapsi on tärkein!!! (Mutta se ei estä minua suremasta menetettyä seksielämääni)
Seksiä ei haluta koska en saa siitä juuri mitään, häpeän vain valtavaa reikääni joka näyttää tosi friikiltä, en ole nähnyt vastaavaa kenelläkään. Mutta enää en ole menettämässä mielenterveyttäni:)
(P.s. mitä luulette, tapahtuuko kolmen kuukauden jälkeen enää mitään mainittavia muutoksia alapäässä? Virtsankarkailu on vähentynyt jumpan myötä, löysyys ja ruma ulkonäkö ei)
Joillakin palautuminen kestää pidempään varsinkin jos on synnyttänyt suuren lapsen. Älä menetä toivoasi vielä. Jumppaa kovasti vaan lihaksia, niin alapää kiristyy ja seksi paranee. Jumpata ei voi koskaan liikaa.
Jos nyt näyttää ettei alapää meinaa lainkaan enää entisöityä, niin voihan tietty korjata ulkoiset synnyttimet leikkauksessa. Näitäkin tehdään. Kannattaa kuitenkin varmaan tehdä lapsiluku täyteen ennen korjausleikkausta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on juuri niinkuin minun alapäästäni tuo sun kuvaus! Paitsi että minulle tuli synnytyksessä/raskaudesta virtsarakonlaskeuma... Että jos mun alapäätäni tarkastellaan se näyttää suurinpiirtein tältä: Ensinnäkin se on ihan repaleinen, eka synnytyksessä eppari ja toisessa repesi juuri epparia päinvastaseensuuntaan :( , emättimen suuta ei juurikaan näy sillä virtsarakonlaskuma näkyy sellaisena möllykkänä siinä yläpuolella, ja siinä möllykässä on juuri tuo sinunkin kuvailemasi reikä joka ammottaa auki. Mulla on edellisestä synnytyksestä pian kaksi vuotta.
Sillon kun sain esikoisen itkin kanssa ja katkerasti juuri sitä laskeumaa ja kamalan näköistä alapäätäni. Se oli HIRVEÄ...ei se vieläkään ole sen näköinen kuin ennen synnytystä eikä se siihen palaudu vaikka kuka sanoisi ja mitä. Olen siis synnyttäneen näköinen. Mutta tunnun kelpaavan miehelleni näinkin, vaikka alussa ujostelin hirveästi rumaa alapäätäni, mutta siitäkin pääsee yli. :) Ja se on totta että herkkyys on mitä mainioin.
Ja tuo mainitsemasi pissan lirahtelu. Sitä oli minullakin n. puoli vuotta synnytysten jälkeen. Ahkeraa jumppailua niin sillä siitä päästiin. Hitaasti mutta varmasti se hävisi.
Tsemppiä sinulle! Älä huoli, kyllä se ilo surusta voiton vie, jaksat vain sinnitellä eteenpäin! :)
Eli älä hyvä ap hätäile. Jumppaa rauhassa ja anna itsellesi aikaa palautua. Jos vuoden päästä tilanne on vielä katastrofaalinen, etsi jotain apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ole lukenut ketjua vaan sieltä täältä, joten onko se sun pimpsasi karsea näköinen verrattuna valtaväestön pimsoihin ja vain entiseen pimpsaasi (, joka oli mahdollisesti harvinaisen nätti ja siistin näköinen ennen lapsen saamista)? Huonosti selitetty mutta ehkä pointti tuli selväksi. Mulla esim. on niin kamalan näköinen pimpsa, että varmasti sun oma kalpenee sen rinnalla. Tiedän että on laiha lohdutus, mutta silti.
Että naisten pitäisi suunnilleen iloita " pikku" vaivoistansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
repeää ylöspäin, eli virtsarakkoon ja häppäreihin päin eikä välilihaan...
Lääkärin kommentti oli todella typerä. Tottakai tärkeintä on lapsi, mutta kyllä äidilläkin on väliä (ja isällä ja parin seksielämällä). Itse olen onneksi synnyttänyt maassa, jossa äideistä pidetään kokonaisvaltaisemmin huolta ja mm. hyvää seksielämää pidetään synnytyksen jälkeen todella tärkeänä. Eikä se ole pinnallista, jos äidistä pyritään tekemään mahdollisimman entisensä ja seksistä hyvää (mihin vaikuttaa äidin itsetuntokin, joka joillakin kärsii synnytyksen aiheuttamista fyysisistä muutoksista), koska onhan lapsikin onnellisempi, jos vanhemmat on onnellisia, äidillä on vielä roolinsa naisenakin, itsetunto vähintään entisellään eikä isäkään pelästy tai seksielämä muuten kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta itse ihmettelen mikä " möntti" se on siinä rei' än ympärillä, ainakin näyttää samalta mitä olen nähnyt kuvia virtsarakon lievästä laskeumasta.
Olen kanssa miettinyt sitä, että jos repeää ylös niin tuleekohan tällainen vaiva herkemmin, minulla liittyi siihen vielä se, ettei kätilö tainnut ommella kunnolla, koska häppärit ovat paikoin " halki" repeämän jäljiltä.
Ja juu, pimppa oli aiemmin lähes ainoa seksiin jotenkin liittyvä osa omassa kropassa mikä oli nätti: pylly ei ole erityisen hyvä eivätkä rinnatkaan. Pillusta minua on aina kehuttu.
Olen menossa lähiaikoina fysioterapiaan virtsankarkailun tähden, siellä annetaan jotain sähköhoitoa, onko kukaan ollut ja auttaisikohan se mitään.
Ap
että vielä on aikaa. naisella kestää noin vuosi toipua ennalleen synnytyksestä. eli aikaa on.
suurin osa synnyttäneistä on täysin kunnossa tuon vuoden jälkeen, eikä alapää ole sen ihmeellisempi kuin ennen.
olet aivan liian aikaisin liikenteessä...hanki geishakuulat ja jumppaile päivittäin, kyllä se siitä.
niinjoo, jotain kertoo palautumisesta sekin, että neuvolalääkärini (joka taatusti on monet värkit nänhyt) luuli että synnytin sektiolla. siis makasin siinä pöydällä, lääkäri katseli alapäätäni ja sanoi että " jaa et olekkaan alakautta synnyttänyt" . ihmetteli kovasti kun sanoin kaksoset synnyttäneeni..:)
itse en huomaa mitään eroa enää alapäässäni. näyttää samalta ja tuntuu samalta. no vähän ehkä tiukemmalta, kun emättimeen tuli repeämä mikä tiukentaa tietenkin..
älä nyt huoli!!! ja miehesi taatusti tykkää alapäästäsi ihan yhtä paljon kun ennenkin!!
eihän siinä ollut mitään muuta kun isontunut virtsaputken suu ja emätinaukko.
molemmat supistuvat ajan ja jumpan myötä.
tuntuu että ap pitää tilannetta kauheampana kuin onkaan!!
ja kyllä oli minullakin virtsaputken suu isompi ja emätinaukko laajentunut. mutta eipä ole enää!
t:79
Ja ymmärrän sen että et voinut tietää koska kukaan ei näistä asioista puhu. Mutta nyt tiedät että se on normaalia että alapää näyttää erilaiselta kuin ennen synnytystä.
Synnytyksestä on nyt yli 6 viikkoa, ja alapääni tilanne on...kauhea edelleen. Se ruma (virtsaputki) reikä ei ole mennyt pienemmäksi. Emättimen aukko on iso. Emättimeen menee ilmaa esim. kävellessä. Virtsa karkailee aina aivastaessa.
Joko saan nyt olla huolissani? Vai kuinka kauan tässä vielä menee? Olen tehnyt jumppaa päivittäin. Onko tuo ilman meneminen muille tuttua? Ja tuo reikä on niiin kauhea edelleen. Seksiä emme ole edes yrittäneet. Minä en kehtaa tällä aukinaisella, kauhealla alapäällä...seksi on siis kohdallani ohi? Pitänee etsiä joku toinen ilo elämäänsä. Vaikka syöminen? Sama jos lihonkin, enhän ole muutenkaan enää kunnossa, sama se jos muutun näkymättömäksi...:(
Alapäästäni on tullut todella herkkä ja koen seksielämän parantuneen huomattavasti. Synnytyksestä on pari vuotta.
Joo. Rumahan se on peilillä katottuna, mutta täytyy vain yrittää niellä paha mieli ja antautua seksiin. Kyllä se siitä vielä muuttuu!!
Mieheni rakastaa katsella alapäätäni ihan yhtä paljon kolmen alatiesynnytyksen jälkeen kuin ennen niitä :-)
Ja olen tiukempi kuin ennen synnytyksiä, vaikka olen kolme yli nelikiloista isopäistä vauvaa synnyttänyt. Ja orkut ovat ennallaan.
Mitä väliä sillä on, miltä alapää näyttää heti synnytyksen jälkeen? Sehän palautuu, niin kuin venynyt mahakin!
Miksi naisen pitäisi näyttää koko elämänsä teiniltä, joka ei ole synnyttänyt eikä tiedä naisen elämästä mitään. Mehän olemme naisia, emme tyttöjä. Ollaan ylpeitä siitä!