Keskenmenon jälkeen uuteen yritykseen - kesä 2010

Kirjoitellaanpa nyt täältä mökiltä hyttysten keskeltä, kun uni ei näytä vain tulevan ininässä makuupussitaktiikasta huolimatta.



Jäin miettimään Heathin kirjoituksen luettuani km:n jälkeisiä tarkastuskäyntejä. Sain silloin sieltä sairaalasta ohjepaperin, jossa muistaakseni sanottiin jotakin että pitäisi vielä käydä omassa neuvolassa tarkastuskäynnillä. Olikohan kuukauden päästä? Muuten lääkärit ym. eivät kuitenkaan nostaneet käyntiä esille. Ultralla katsottiin kahteen otteeseenkin – heti tyhjennyksen jälkeen aamulla ja viikon kuluttua kontrollikäynnillä -, että tyhjä sikiöpussi ja istukka ovat häippässeet. Olen ajatellut, että jätän käymättä neuvolassa – niin siis mikäli kroppa tuntuu olevan kunnossa. Jälkivuoto loppui peräti torstaina, eli kierrosta voi tulla pitkä kuin nälkävuosi, mutta olo on kuitenkin erinomainen (mitä nyt noi hyttyläiset vähän riepoo ;) Tosin sanoihan se lääkäri, että pitäisi odottaa yksi kierto ennen uutta yritystä. Taidan kuitenkin luottaa siihen, että minun elimistöni antaa itsensä palautua ilman raskautumista, jos se palautumista kaipaa.

Mutta siis Heathille lähinnä osaisin sanoa, että eiköhän se kannata mennä tarkastukseen, jos siltä tuntuu. Saapahan ainakin varmistuksen, että kaikki on ok.



Taisin tuossa jo vastatakin Niiskun kysymykseen fyysisestä toipumisestani. Tuntuu hyvältä, ja vuotokin loppui. Pari viikkoa oli ihmeellisiä päänsärkyjä, mutta nekin ovat alkaneet vähentyä. Hormonitasapaino ilmeisesti muljahti ihan päälaelleen, ja se sitten oireili pääkipuna. Kp taitaa olla tänään 24/28, mutta tätiä oottelen kyllä vasta aikaisintaan parin kolmen viikon päästä.

(Nettiyhteyksistä: meillä on tuollainen nettitikku, ja on jotenkin koomista että meillä kotona keskellä-ei-mitään yhteys on hidas, mutta kun tullaan mökkeilemään, bittejä siirtyy paljon nopeammin.)



Haaveilijalle minun piti kommentoida siitä, että juuri tuo ”oman itsen” palautuminen on ollut minullakin vahvasti ajankohtainen – sitäpä taisin edellisessä viestissäni juuri pohtiakin. Jos minä olen meillä muuttunut, on tuo mieskin. On jännä katsoa, miten se paijaa meidän kissanronttia jotenkin hellä katse silmissään. Aksu saa ainakin paljon useammin maitoa, kuin aikaisemmin :D



Äh, pitänee nyt lähteä karkuun noita hyttysiä.



Amppari

… lauantai-iltaa…



Lauantaipäivä mennyt shoppailemassa ja parin uuden kesävaatteen myötä jäädään odottelemaan aurinkoa ja parin viikon jälkeen alkavaa kesälomaa. :)



Heath: mun km oli nk. spontaani, täydellinen keskenmeno rv 7. Pari päivää olin tuntenut jomotuksia ja vatsakipua, mutta toivoin sitkeästi, että ne olisivat vain tavallisia alkuraskauden kipuja. Sitten keskiviikkoiltana alkoivat selkäkivut ja yöllä tuli ensin ulos vaaleanvärinen ”möntti” (minä päätin, että se oli meidän sintti, mutta se saattoi olla ihan mikä vain solumöntti…), jonka jälkeen puolen tunnin päästä aukenivat hanat. Seuraavana aamuna soitin tk:n neuvolaan ja hoitaja järjesti mulle heti 10 minsan päähän ajan lääkärille, joka ultrasi ja totesi tilanteen. Jälkitarkastuksia ei kuulemma tarvittu, koska näin aikaisilla viikoilla homma hoituu itsestään – näin Evellekin oli taidettu neuvoa. Mutta voithan toki käydä tsekkaamassa, jos asia kovasti mieltäsi painaa.



Haaveilija: km-vuotoa kesti mulla viikon ja sen jälkeen aikaistui mullakin viikolla menkat jälkeen, (kierto oli vain 24 päivää, kun normaalisti siinä 30:n tienoilla). Kyllä se kierto varmasti normalisoituu siitä.



Niisku, kovasti kuulostavat lupaavalta nuo oireesi – jäädään jännityksellä odottamaan, josko negatulos kuitenkin vaihtuisi! Mukavaa lomaa ja toivotaan, että saat rentoutua oikein kunnolla.



Amppari mietit tuota oman olemuksen muutosta ja kyllä sitä on täälläkin havaittavissa tietyllä tavalla. Mä en ole koskaan ollut vauva-ihminen ja jos joku olisi mulle vuosi sitten sanonut, että päivät menee raskaudesta ja vauvoista haaveillessa, olisin varmaan nauranut iloisesti päälle. Nyt tuon km:n jälkeen asiasta on kuitenkin tullut niiiin tärkeä, että tuntuu välillä tosi hurjalta ja kurjalta, miten päivät, viikot ja kuukaudet menevätkin tämän asian syövereissä… Omassa käytöksessä on selkeä muutos sekä lapsia että vanhemmuutta kohtaan. Raskauden aikana myös huomasin, että oli jotenkin tosi ylpeä olo siitä, että kantoi sisällään jotain suunnattoman arvokasta, jonka hyvinvointia ja olemassaoloa halusi suojella..



Tänään tuli ovistikkuun lähes yhtä vahva viiva kuin se kontrolliviivakin on – sitä on yritetty hyödyntää heti jo päivällä ja yritystä jatkettava sitten vielä pari päivää. Pitäkää peukkuja ;)

Ensinnäkin kiitos kaikille vinkeistä ovulaatiotestien hankintaan.



Heath: Mulla km tapahtui rv 5 ja tk:n päivystyksessä, kun vuoto alkoi olla menkkamaista eli lauantaina. Sieltä lääkäri laittoi lähetteen gynenpolille jonne menin heti maanantaina. Siellä ultrattiin ja todettiin että oli täydellinen keskenmeno. Lääkäri sanoi, ettei jatkokontrollia tarvita. Hoitaja kuitenkin sanoi, että samantien pitää tutkia veriryhmä ja neljän viikon päästä hcg läbrassa. Mulla veriryhmä oli +, joten en tarvinnut rokotetta.



Mulla on menossa siis kp 9/20-42. Km vuoto loppui torstaina. Kesti siis päivän pari pitempään kuin menkat normaalisti. Nyt edelleen mietitään otetaanko ovistikut käyttöön vai ei. Alkuviikosta postin pitäs niitä tuoda.



Aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille!

Kirjoittelinkin sinne vanhan ryhmän puolelle jo, mutta cucciola ystävällisesti kertoi että olette siirtyneet tänne. kiitos cucciola :)



Tämä teidän ryhmä tuntuu oikealta vertaistuelta! Tuntuu että täällä kaikki ymmärtää toisiaan ja ovat tukena!



Meillä esikoista yritetään. Yritys alkanut 03/09. Lokakuussa oli alkuraskauden keskenmeno n. vkolla 6-7. Oli kova pala. ja nyt viime kierrossa oli kemiallinen raskaus. Plussa tuli jo tikkuun, mutta menkat alkoi 5 pvää myöhemmin. Tää on tosi kurjaa ja rankkaa! Nyt odotellaan kovasti että ovis tulisi, että pääsee taas yritykseen! :)



Minä 28 ja mies 27. Pääkaupunkiseudulla asutaan



Pupuliini

Pupuliinille surullisesti tervetuloa keskuutemme. Ikävää, että teillä(kin) vauvahaaveet antaa odottaa toteutumistaan. Toipumisia ja tsemppiä ja kärsivällisyyttä uuteen yritykseen.



Ihan vaan pikaisesti omaa napaa, kun tää kone toimii niin hitaasti täältä maaseudulta... Kp 30/28-29 menossa ja nega testattu taas tänään. Tissit kipeytyy päivän myötä ja miehen mielestä myös nännit ja niiden ympärykset edelleen tummemmat, kuin yleensä. Kyseenalaisia vatsatuntemuksia on, mutta eivät vaikuta ihan normaaleilta menkkajomotuksilta. Nyt vaan istun, toivon ja rukoilen, että tästä kierrosta ei tule mitään megapitkää. Olen jotenkin jo pettymykseni niellyt ja vaan toivoisin, että päästäis nopeesti uuteen yritykseen. Näin kummallista kiertoa mulla ei ole ollut KOSKAAN.



Plussatuulahduksia teille muille.



Niisku

neuvoista! On niin lohduttavaa lukea miten teillä ovat asiat menneet. Taitaa kuitenkin olla aika eri tavalla miten erilaisissa kunnissa suhtaudutaan keskenmenoon.



Itsellä heräsi vain epäily, kun ei kehotettu missään vaiheessa menemään tarkastukseen. Mutta kuten osa teistä totesikin, ajattelin että menen tarkastukseen vain jos tuntuu siltä että jotain olisi vikana.



Nyt on kuitenkin onneksi niin että vuoto loppuikin sitten perjantaina, eikä ole ollut vatsakipuja maanantain jälkeen. Eli nyt luotan siihen että keho ilmoittaa jos jotain olisi pielessä. Varmuudeksi testasin vielä uudestaan tänään, niin kuin neuvolatäti kehottikin, ja tuli puhdas nega. Kaikki oireetkin ovat hävinneet. Eli sekin tarkoittais että tässä alkais olla asiat kunnossa, ja että on ollut täydellinen keskenmeno täälläkin.



Hyvä puoli tässä on se että nyt pääsee heti jatkamaan yritystä, neuvolatäti totesi että jos asiat tuntuu olevan kunnossa voi jatkaa yrittämistä vaikka heti, kun tämä km tapahtui niin aikaisessa vaiheessa. Ja just tänään sain kaverilta käyttämättä jääneitä ovistikkuja. Ja nythän on jo kp 10/28-31 niin huomenna jo ajattelin kokeilla tikkujen kans... Niin jää nähtäväksi miten käy. Nyt oon vain niin kärsimätön, pelkään että tulevista viikoista tulee yhtä piinaa, ennen kuin pääsee testaamaan taas...



Mutta muuten ihan hyvä fiilis, kunnon työputki takana ja siitä on jäänyt hyvä mieli, ja ajatuksetkin on pyörinyt vähän muuallakin välillä, niin nyt aika hyvällä mielellä jatketaan tästä yrittämistä ja pidetään peukkuja. Huoh, paljon omaan napaan taas, sori...



Niiskulle paljon tsempppiä, minä niin luulin että olisit plussannut, oli sellainen tunne. Toivon ettei tule pitkää kierrosta, epätietoisuus tuntuu aina pahalta ja pistää helposti ajatukset pyörimään oudoihin suuntiin. Toivottavasti pääsette kohta uuteen yritykseen.



Tervetuloa Pupuliini, tämä on loistava paikka purkaa fiiliksiä ja saada vertaistukea. :)



Haaveilijalle sen verran että meilläkin tämän km:n vaikutus on ainakin toistaiseksi ollut tavallaan myönteinen meidän suhteelle, nyt molemmille selvisi että tätä halutaan ja siihen pyritään yhdessä. Ottaa tämmöinen varmaan koville miehillekin vaikka joillekin se ei välttämättä päältäpäin näy.



Nyt mies hinkuu koneelle taas, öitä ja plussatuulia!

Käytiin alku jutut ja sit ku kävin munasarja tutkimuksessa ja vasen täysin tukossa ja oikee hieman auki niin päätin et ei sitten ja lopetettiin hoidot.



Minä 38, poika 1/97, mies 33. Km 6/10 rv5+

Asutaan keravalla.

Rentunruusulle tervetuloa ja pahoittelut menetyksestä. Onpa surullinen tilanne teillä. Tulee ihan surullinen mieli itsellekin. Voimia tuon kaiken läpikäymiseen. Tänne voit paukuttaa ihan täysillä kaikkia tunteita ja missä sitten tunnetkin tukea tarvitsevasi.



Pikaisesti omaa napaa (kommentoin muille, kunhan pääsen täältä maaseudelta parempien nettiyhteyksien pariin viikonlopuksi)... Täti sitten vihdoin tuli tänään. Ei millään jaksaisi alottaa taas alusta ja huomaan tädin laukaisevan aina näitä km:n jälkifiilareita; turhautumista, kiukkua ja ärsytystä, mutta ei kai niihin voi jäädä jumiin. On vaan pakko yrittää jotenkin mennä eteenpäin. Toisaalta tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja unohtaa koko vauvahaaveet, mutta ikää on sen verran, että taukoja ei voi pitää. Kuvittelin, että km:n jälkeen raskautuminen tapahtuisi yhtä helposti, kuin se kävi ekallakin kerralla - heti pillereiden lopettamisen jälkeen - mutta se helppo kierto taisikin olla vaan joku luonnon oikku. Kierto piteni siis taas päivällä. Onneksi ei kuitenkaan mitään superpitkää tullut.



Kesäterkuin flunssainen Niisku

Hehe, vähän naurattaa, kun vasta pari päivää sitten povasin itselleni pitkää kiertoa, mutta tuli tasan normaali 28 tälläkin kertaa. No, elimistö on näköjään palautunut mainiosti. No, vauvahaaveet voi taas kaivaa naftaliinista :D Niisku kertoi omista tuntemuksistaan uuden alun turhauttavuudesta. Nyt kun kyseessä on ensimmäinen kierto tyhjennyksen jälkeen, uusi alku on jotenkin lohdullinen (ja minä taas normaali optimistinen itseni!). Pelottaa kyllä vähän, että jos sattuu tulemaan plussat, kyseessä onkin taas tuulimuna. Ensimmäisellä kerralla en edes osannut ajatella, että kaikki ei olisi kunnossa. No, jätetään nuo mietteet sitten plussaamisen jälkeen pohdittavaksi.



Eipä minulla muuta kirjoittamista juuri tällä hetkellä ollutkaan. Lähinnä täällä odotellaan, että katsastajien lakko loppuisi ja pääsisi suorittamaan teoriakokeen ja sen jälkeen käsittelykokeen ja inssin. Jos ne pääsee sopuun, mulla voisi olla moottoripyörän kuljettamisoikeus kesäkuun lopussa.



Amppari

vähän on hiljaiseloa ollut tällä rintamalla... nyt alkaa mahdolliset ovispäivät lähestyä ja aika terästäytyä taas tähän vauvakuumeiluun...

nyt kp 12/31-34 ja yleensä ovis bongattu siinä kp 18 nurkilla... eli juhannukseksi pitäisi ovulaation saapua :) toivotaan, että juhannustaiat tehoaa tähänkin asiaan! Ja toivotaan myös, että ihana lomaviikko vähentää stressiä ja edesauttaa hommaa!



Amppari, loistavaa, että kehosi toimii! Älä turhaan stressaile vielä :) ja toivottavasti pääset heinäkuussa pärräilemään!



Toiveikasta torstaita kaikille!

Mulla kp 16/22-30. Ekaa kertaa yritin tutkailla oviksen ajankohtaa, ja nyt se ois takana. Onko kukaan muu käyttänyt Donna-sylkitestiä? Ostin sellaisen, kun ajattelin, että se on kätevämpi käyttää lasten kytätessä vieressä.



Mielestäni osasin käyttää sitä, ja eniten näytti ovikselta ti-aamuna. No, tiistaiksi olin ajattelemattomuuttani kutsunut yövieraan, joka lähti vasta tänään. Yritystä oli ma-iltana, toivottavasti se riittää.



Jos ei nyt tärppää, seuraava ovis onkin lomamatkalla. Ja vieraissa paikoissa lapset nukkuvat välillä levottomasti, eli voi jäädä yritykset vähiin.



Toivotaan, että saadaan paljon plussia tässä kierrossa.

mutta tällä kertaa en ole varma kierron pituudesta kun km:stä on vain kulunut 2,5 viikkoa. Enkä edes tiedä ovuloinko ollenkaan. Huoh. Mutta toivoa voi. Ja yritetty ollaan ahkerasti. David-testeillä oon yrittänyt bongailla mutta aika vaikealta vaikuttaa, pari päivää sitten testi näytti haalean viivan mutta seuraavana päivänä tulikin vain kontrolliviiva näkyville. Eli enpä tiedä.



Kp 14/28-31 tässä km:n jälkeen mennään nyt ja viimeksi oli ovis näihin aikoihin. Mutta nyt voi tietenkin olla toisin.



Pahoittelut muuten Niiskulle tädin tulosta.



Simona, sylkitesteistä mulla ei ole kokemusta, vaikka ihan kätevältä kyllä kuulostaa! Apteekista ostettu ovistesti toimi viimeksi hyvin ja silloin tulinkin raskaaksi, vai se menikin sitten kesken myöhemmin...



Ja täälläkin kuluu aika hitaasti, vielä kaksi viikkoa siihen seuraavaan mahdolliseen testipäivään, tuntuu ikuisuudelta. Mutta ainakin loma alkaa lähestyä.



Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille! :)



Heath (kp 14/28-31?)

Täällä kans vissiin ovisaika meneillään kuten parilla muullakin tais tässä ketjussa olla. Tää ovisaika eroaa mulla edellisistä siinä, että mies ei oo pahemmin varonut ;) Eli onnellisen toiveikas olen täällä. Ei vaan kovin voimakkaita oireita ole, pari vihlaisua vaan eilen vasemmalla puolella eikä limojakaan kauheesti. Mutta voihan ne voimistua vielä, luultavasti parin päivän sisälle osuu jos tapahtuu ovis. Parin viikon päästä ollaan viisaampia sitten, kiva kun on kanssajännääjiä!



Niiskurouvalle lohhdutus menkkojen saapumisesta :(

Soisi teillekin sen käärön niinkuin kaikille meille.



Pahoittelut ja tervetulon toivotus taas uusille. Sitä niin toivois, ettei kenenkään tarttis tätä kokea. Voimia toipumiseen ja virtuaalihali kaikille tarvitseville.



Mulla on ollu nyt lomalla aikaa ja kiinnostusta jopa kuntoilla! Huuto.netistä huusin zumban itselleni, sitä oon treenannu nyt yksin ja tytön kanssa. Kivaa on! Ois hyvä saada tätä painoa alemmas... Mut ku mase iskee niin ei tee mieli tehdä yhtään mitään ja kaikki maistuu liiankin hyvin. Jospa se tästä.



Nyt pitää kaivaa autokoulun numero ja varata aika kakkosvaiheeseen.... Plääh.



Ihanaa ja rakkaudentäyteistä juhannusviikkoa kaikille!!!

Täällä kans ovisaika käsillä. Eilen testiin tuli jo aika tumma viiva ja tänä aamuna heräsin kovaan alavatsakipuun, joka oli vasemmalla. Sinänsä aika jännää, koska en ole tuntenut yli puoleen vuoteen oviskipua vasemmalla. Se on aina ollu oikealla. Limoja ei nyt kauheesti ole tullu, mut toivotaan et silti tärppäis. Viime kuussa limoja tuli ihan hirveeti ja siitä se sitten tärppäsikin, vain ollakseen kemiallinen raskaus. Sunnuntaina hommailtiin miehen kans, mut seuraavan kerran olis mahdollisuus vasta huomenillalla töiden takia.. Sormet ja varpaat ristissä, et simpat on sitkeitä :)

Meitä onkin sitten aika monta samoilla kiertopäivillä olevia. Päästään jännäämään yhdessä, vaikke se onkin NIIN piinaavaa!! X)



Niiskurouva, pahoittelut tädistä!



Arktinen ampiainen, Sä oot jotenkin ihanan positiivinen :) Onneksi pääsette uuteen yritykseen!



Simona, jos sulla oli ovis ti, niin kyllähän maanantain hommailu riittää :) Ja sit vaan odottelemaan "tulosta".



Hyvää juhannusta kaikille. Ja hyvää kesälomaa lomaansa viettäville. :)



Pupuliini kp 16/31-34

mulla näköjään, tänään siis kp 18 eikä 16. Ja jo eilen oli aika tumma viiva ovistestissä ja tänään viiva oli selkeesti yhtä tumma kuin kontrolliviiva. Ja hyödynnetty ollaan ja nyt pidetään täälläkin sormet ja varpaat ristissä... :)



Luin tossa muuten äsken perhesuunnittelun kotisivuilla vähäsen keskenmenoista ja uudelleen yrittämisestä. Ja taas vähän huolestuin, kuin siinä sanottiin ettei ole suositeltavaa kokeilla raskautumista heti keskemenon jälkeen, koska limakalvot saattavat olla vielä arkoja ja että munasolu ei ehkä tartu kiinni niin kuin pitäisi, vaikka raskutuminen heti km:n jälkeen näköjään on helppoa...

Siis näin, vaikka mulle neuvolatäti sanoikin että ihan hyvin voi heti kokeilla uudestaan, ja sitähän tässä ollaan yritettykin... Eli oon nyt vähän hämmentynyt taas. Mutta toivotaan parasta kuitenkin.



Hyvä puoli tässä on se että tämä km tapahtui niin aikaisin ja ihan hyvin on näköjään kuitenkin kroppa palautunut normaaliim eikä mitään häikkää ole ollut.



Pupuliini, Santsu ja Simona, hauskaa että meitä on näin monta jännäämässä lähes yhtäaikaa! :) Vitsi, tulee todella jännitävät ajat siinä viikon, parin kuluttua! Kertokaa te muutkin miten homma etenee! :) Mä ajattelin et mä nyt yrittäisin olla testaamatta siihen viimeiseen mahdolliseen päivään jolloin menkkojen pitäisi tulla, mut katsotaan miten tässä onnistun... :)



Plussatuulia ja aurinkoa kaikille! :)



Heath (kp 18/28-31)

ja ikävä kun jouduitte tänne. Itse en ole kovin paljoa tänne kirjoitellut, mutta sitäkin enemmän lukenut ja saanut siitä tukea kovasti.



Mulla on nyt kp 18 ja tänään ovistestin tulos oli positiivinen. Eli liityn jännääjien joukkoon. Mulla on keskenmenon jälkeinen HCG-kontrolli viikolla 27. Jos nyt hyvin käy, se voisi olla silloin koholla.



santra, kp 18/20-42

Hei kaikki



Hiljaista on ollut täällä suunnalla, kuten sanoin aina alkukierron tämän vauva-asian kanssa olevankin.

Nyt menossa siis kp17/31-34 ja ensimmäinen kunnon kierto km:n jälkeen. Eli keho ainakin toimii normaalisti sen suhteen. Aiemmissa kierroissa saanut viivan ovistestiin kp 18, mutta nyt päätin eilen testata ja tuli tosi vahva viiva eli kp 16. Myös tänään tuli selkeä viiva, mutta ehkä aavistuksen hailakampi. No täytyy huomenna aamulla tehdä taas ja katsoa jokos haalenee... minua askarruttaa, että onkos se siis niin, että kun on saanut vahvimman viiva ovistestiin niiin itse oviksen pitäisi tapahtua vasta sen jälkeen ja kun viiva haaleenee niin ovis on jo ohi? eli onko lh-huippu oviksen aikana vai juuri ennen sitä?



No olen tämän viikon lomalla ja kiitettävästi on pupuilti: viime torstaina 2krt, lauantaina, sunnuntaina, maanantaina ja tänään tiistaina. Ja kai se pitää yrittää saada mies vielä huomennakin jaksamaan varmuuden vuoksi :)Voi olla, että kun tämä ovishetki on ohi niin hetkeksi on rauhallisempaa meidän makuuhuoneessa :)Eilen ja tänään "sorruin" sitten vielä hommien päätteeksi nostamaan jalat kohti kattoa, vaikka olen aina välillä naureskellut kuinka typerää koko juttu on... :) tulipahan nyt sekin keino testattua...



Ja niiin ISOT toiveet on, että meistä mahdollisimman moni plussaisi nyt tuossa heinäkuun alussa. Samoilla päivissä mennään useamman kanssa .. Santra27, tässä sitä saa sitten seuraavat 2 vkoa taas piinailla ja odotella jäät hatussa...



Tsemppiä kaikille ja mukavaa juhannuksenodotusta!

Täytyy sanoa että en kyllä saanut kaikkien teidän juttuja luettua. Yritin, koska mielestäni on reilumpaa liittyä joukkoon vasta sitten, kun on alkuketjun lukenut. Keskenmeno kuitenkin vasta maanantaina tällä viikolla, joten tekee pahaa lukea muiden kokemuksia, kun tunteet on vielä näin pinnassa.



Meillä siis yritystä 01/10 alkaen, raskaus yk 6:lla, ja siitä KM rv 5+. Nyt tuntuu, etten mitenkään kestä odottaa toista kuutta kiertoa (tai jopa pidempään) päästäkseni jännäämään, miten seuraava raskaus sitten sujuu.



Lueskelin noita juttuja, että km:n jälkeen pitäisi olla tosi helppo raskautua (milloin puhutaan limakalvojen vastaanottavaisuudesta, milloin munasarjojen aktivoitumisesta), mutta sit toisaalta limakalvo voi olla liian heikko ylläpitämään raskautta -> lisääntynyt uuden keskenmenon riski.



Miten te muut olette tätä asiaa ajatelleet - oletteko uskaltaneet aloittaa heti uudestaan? Ehkäisyn käyttökin tuntuisi tässä tilanteessa jotenkin niin totaalisen typerältä...

Zoey, tervetuloa joukkoomme ja osanotot menetyksestä. Ei näitä kaikkia viestejä tarvitse heti lukea (eikä välttämättä myöhemminkään), kuuntele vaan omaa jaksamistasi ja sitä, mikä sinua tilanteessa eniten auttaa. Toiset kai lukevat enemmän muiden kirjotuksia ja kokevat saavansa apua ja tukea niistä, toisille taas parasta purkautumista on se, että saa itse kirjottaa tuntemuksistaan. Kaikki käy. Itse ainakin ymmärrän jollain tasolla väsymyksesi siitä, että pitää taas aloittaa alusta, vaikka meillä se eka raskautuminen kävikin "helposti". Silti ärsyttää, että oli jo ehtinyt raskauteen asennoitua ja yhtäkkiä huomasi olevansa taas lähtöruudussa. Voimia toipumiseen.



Täällä näyttää olevan jännäilyviikot meneillään tosi monella. Olishan se jo aika saada jokunen plussa tänne "uuteenkin" pinoon. Edelliset plussat taisi olla äitienpäivänä. Tsemppiä ja plussapuhureita siis kaikille jännäilijöille!!!



Amppari, hienoa, että kroppa on toipunut noin nopeasti. Muutenkin olet näköjään ollut ihanan positiivisella mielellä :). Meinaatko tikutella ovista? Se lienee ihan kulman takana, vai?



Eve, tuolla pupuilutahdilla luulisi jo plussia tulevan. Miesraukka :)... Onko tuntemuksia?



Simona, koska ajattelit testata? Onko oireita tai muita tuntemuksia?



Heath, taisit miettiä raskautumista heti km:n jälkeen. Mulle lääkäri sanoi heti km:n jälkeen, että se suurin ongelma siinä raskautumisessa suoraan km:n jälkeen on lasketun ajan määrittäminen. Ja senhän ei tarttee välttis olla mikään ongelma. Toisaalta sama lääkäri sanoi, ettei kroppa raskaudu, jos ei ole siihen valmis, joten se ei ainakaan nähnyt mitään estettä sille, miksi ei voisi yrittää heti. Mutta vaikeapa noista limakalvon paksuuksista ja muista on sanoa. Toivotaan teille parasta. Mikä on olotila?



Santsu, sinäkin jännäilijöissä. Voi, kun se tärppi nyt teille kävisi. Varsinkin, jos mieskään ei ole sen suuremmin varonut oviksen aikaan. Miltä tuntuu? Peukut on pystytetty täällä.



Pupuliini, tsempityksiä sinnekin. Pakkohan näistä näin monista oviksista on muitakin plussia tulla.



Santra, ovis vieraillut sielläkin. Piinaviikoilla ilmeisesti sinäkin. Mitkä on fiilikset?



Omaa napaa... En ole jaksanut täällä palstalla vierailla viime päivinä, kun vuosituhannen kesäflunssa iski oikein kunnolla. Nyt on toivuttu kuumeesta ja kaiken maailman tulehduksista ja elämä taitaa voittaa. Näistä vauva-asioista ei sitten olekaan mitään raportoitavaa. Väsyttää vaan koko juttu. Sen olen viimeisten kiertojen aikana oppinut, että tahdonvoimalla ei näköjään voi raskautua. Ovista en tässä kierrossa tikuta, mutta limoista päätellen se ilmaantuu alkuviikosta. Taas mahdollisimman huonoon aikaan pupuilujen suhteen... Mutta kai sitä on vaan eteenpäin rämmittävä, mikäli meinaa äidiksi joskus päästä. Helpolla tämä raskautuminen ei ainakaan meillä ole km:n jälkeen tapahtunut, joten lievää katkeruutta on ilmassa moisen väittämän vuoksi. Mutta kai tästä taas joskus noustaan ja jos ei meille sitä nyyttiä anneta, niin kai sitä on sitten vaan keksittävä jotain muuta, mihin aikansa ja elämänsä käyttää.



Tsemppiä vielä kerran jännäilijöille ja iloista juhannuksen jatkoa. -Niisku