Ystäväni kertoi imettäneensä...
...tyttöämme hänen ollessaan kahdeksankuinen. En ollut uskoa korviani kun hän kertoi siitä, ikäänkuin sivulauseessa ja sanoi vielä että eikö muka ole ennen kertonut. Ja enkö silloin yhtään ihmetellyt että tyttömme oli pitkän aikaa tyytyväinen vaikken syöttänyt häntä. Asiasta on jo useita vuosia, mutta kai asia muistui hänelle mieleen kun meillä on nyt tuore imeväinen. Hän oli tuolloin lopettanut oman, muutamaa kuukautta vanhemman lapsensa imetyksen, mutta yhtäkkiä olikin halunnut kokea imetyksen autuuden vielä kerran.
Hitto, että olen pettynyt tuohon ihmiseen. Tiedän että maailmassa on suurempiakin murheita ja että se on ihan ok, jos joku haluaa äidin luvalla imettää vierasta lasta. Mutta minulle se on ollut aina niin emotionaalinen juttu, että ei missään nimessä. En ole imetysfanaatikko, annan lisämaitoa jne. Mutta tuntuu pahalta että hän on minulta salaa käyttänyt lastamme omien mielihalujensa tyydyttämiseen. Miksei jatkanut omaa imetystään sitten ? Että meni kyllä maku tähän " ystävään" .
Ap jatkaa vielä...
Minä olin siis silloin reilu parikymppinen, nyt kolmekymppinen. Ja kun olen miettinyt tätä juttua, niin tämä sukulaisnainen ja ystäväni on osittain ajatellut niin, että ei hänen sukulaislikalta mitään lupaa tarvitse pyydellä, kunhan imettää vaan kun mieli tekee. Mies oli ihan tyrmistynyt, luuli että ystäväni kertoo unestaan tms. eikä oikeasta tilanteesta.
Tapahtunut mikä tapahtunut, mutta risoo edelleen. Ja tämän ystävän besserwisseröintiä asiasta kuin asiasta tuskin jaksan kuunnella enää, kun tekee tuollaista.