mielipiteitä alkoholin ostamisesta omalle lapselle

korkeintaan saunaoluen väh. 17v. jos olisi meidän mukana mökillä.

Aion tehdä tiettäväksi että kun lapsi asuu meillä ja on alaikäinen, viinaa ei saa juoda. Täysi-ikäisenä on oma asia. Tottakai se juo, se on selvää, niin minäkin tein. Mutta en nyt todellakaan aio ruveta rohkaisemaan. Jääpähän ainakin sellainen käsitys toivottavasti selkäytimeen että viinan kanssa läträäminen ei ole ok juttu.

16 v saa jo alkoholia ravintolassa, joten suomessa kesälomalla jos pyytää, olenkin vaikean paikan edessä. vanhimmat lapset 17, voisin muutaman oluen/siiderin ostaakin

sitäpaitsi, ne saa sitä kuitenkin aina jostain

Hankkikoot itse miten taitavat. Minä en halua myrkyttää lastani keskushermostoon hyvin voimakkaasti vaikuttavalla myrkyllä.

tai ainakin tarjoamaan kotioloissa, jottei sitten tarvitse kokemattomuuttaan mennä tuonne lumihankiin nukkumaan.



Ajan joskus myös autoa ilman turvavöitä, ylinopeutta, en käytä pyöräilykypärää ja punaisia päinkin olen jalankulkijana kävellyt.



Tero

vanhempani ostivat alkoholijuomia minulle (13v alkaen) mikäli olin illan heidän valvonnassaan esim kaverini kanssa mökillä missä vanhemmatkin olivat. Näin pystyivät vahtimaan minua ja touhuja.



Eivät rassukat kuitenkaan tienneet kuinka paljon kulutin todellisuudessa alkoholia sitten kylillä kaveriporukassa pyöriessä, aina sitä jostain joku sai hankittua.



Silloin kaverini ihannoivat että minulla on niin hyvät vanhemmat kun ostavat juomia mulle. Itsekin tietysti rehvastelin kuinka porukat ostaa mulle ja eivät ole mitään nipoja.



Tänä päivänä, ollessani 26v, toivon että vanhempani olisivat jaksaneet pitää enemmän rajoja minulle ja olla ostamatta juomia.Niin monilta hankaluuksilta sitten olisin säästynyt!!



Nyt aikuisena ajattelen, että olisin kokenut vanhempeini välittäneen minusta enemmän jos he eivät olisi ostaneet juomia minulle. Muistan myös nuorena kadehtineeni niitä luokkakavereitani, joilla oli niin nipot vanhemmat , että piti olla jo klo23 kotona iltaisin, jotka soittelivat nuoren perään ja jotka eivät juomista hyväksyneet!

yhtälailla ne idioottimaiset jutut tuli kokeiltua muualla kuin kotona tai mökillä. Vanhempien seurassa ei koskaan vedetty perskänniä tai tehty lainvastasia kolttosia....



Lumihankeenkin tuli sammuttua vaikka vanhemmat ns. olivat valistaneet alkoholin käytössä ja mökillä vahtineet että osaan kyseisen juoman kanssa mukamas toimia viisaasti.

teini-ikäisten alkoholinkäyttöä ja röökaamista hyväksy. mutta nyt kun omat lapset on teini-iässä, olen huomannut, että sille ei vaan voi mitään. ei voineet mun vanhemmat mulle, enkä minä omilleni. täytyy vaan toivoa, että viisastuvat.

Ihan tiukka fakta, että jos nuori haluaa alkoholia, niin saa sitä muualtakin kuin kotoa. Silloin käy niin, että ne vanhempien "no ostetaan sulle kaksi kaljaa" -ostokset vain lisätään sen teinin muualta hommaamien juomien päälle. Tuolla ostamisella vanhemmat itse asiassa lisäävät teinin juomamäärää, eivätkä rajoita sitä pienemmäksi, kuten luulevat.

kotonani asuu 13 v.

En ostanut ensimmäiselle alkoholia, enkä osta toisellekaan.

Molemmille kerron, että on laitonta ostaa alaikäiselle alkoholia. En aio ostaa, koska sekin olisi lisänä jo muutoin salaa hankkimille viinoille, jos ylipäätään hankkivat jotain.



Aion olla sen kannalla, että en TUE, enkä KANNATA alaikäisen viinalla läträämistä millään tavalla.Lapseni tietävät tämän.

Itse en lasiin sylje, mutta olenkin täysikäinen. ;)

Mistä lapset oppii noudattamaan sääntöjä jollei vanhemmilta.

vanhempani ostivat alkoholijuomia minulle (13v alkaen) mikäli olin illan heidän valvonnassaan esim kaverini kanssa mökillä missä vanhemmatkin olivat. Näin pystyivät vahtimaan minua ja touhuja.

Eivät rassukat kuitenkaan tienneet kuinka paljon kulutin todellisuudessa alkoholia sitten kylillä kaveriporukassa pyöriessä, aina sitä jostain joku sai hankittua.

Silloin kaverini ihannoivat että minulla on niin hyvät vanhemmat kun ostavat juomia mulle. Itsekin tietysti rehvastelin kuinka porukat ostaa mulle ja eivät ole mitään nipoja.

Tänä päivänä, ollessani 26v, toivon että vanhempani olisivat jaksaneet pitää enemmän rajoja minulle ja olla ostamatta juomia.Niin monilta hankaluuksilta sitten olisin säästynyt!!

Nyt aikuisena ajattelen, että olisin kokenut vanhempeini välittäneen minusta enemmän jos he eivät olisi ostaneet juomia minulle. Muistan myös nuorena kadehtineeni niitä luokkakavereitani, joilla oli niin nipot vanhemmat , että piti olla jo klo23 kotona iltaisin, jotka soittelivat nuoren perään ja jotka eivät juomista hyväksyneet!

Ja sekin on totta, että harjaantuneeksi alkoholijuojaksi oppii vain juomalla.

Tero

vaikken tietenkään haluaisi, että teinini juo, enkä sitä hyväksy, niin olen silti iloinen ja minusta on paljon parempi, että tämän asian tiedän. Teinini voi koska tahansa soittaa minut hakemaan, saa olla hiprakassakin, ja aina uskaltaa tulla kotiin.



Näen asian niin, että parempi juoda kaupan lonkeroa kuin hörppiä vieraiden pullosta väkeviä. Ja vaikka niiden lonkeroiden lisäksi hörppisi vielä väkeviäkin, pysyy paremmin joku kontrolli, kun tietää, että vanhemmat tietävät että juo,

vanhemmat hakevat yöllä ja näkevät missä kunnossa on.



Eli kyllä, olen ostanut teinilleni alkoholia ja tulen ostamaankin. Tämä oli vaikea päätös, johon on päädytty erinäisten ikävien tapahtumien jälkeen (joivat salaa erittäin ikävin seurauksin).



Eli vaikka kuinka toivoisin, ettei teinini joisi, niin en jaksa siihen uskoa käytännössä.



Olisi muuten mukava tietää, mistä on oikeasti parempi lopputulos alkoholin kohtuukäytön oppimisen kannalta, ehdottomassa kieltävyydessä vai kohtuullisessa sallivuudessa? Tehdään kyllä tutkimuksia, paljonko nuoriso juo, mutta ei sitä, millä menettylytavalla saadaan paras lopputulos.

Meinaatteko hommata lapsille huumeitakin samalla periaatteella?

ne mukula saa hommata siltä välittäjältä.

Tero

vaikken tietenkään haluaisi, että teinini juo, enkä sitä hyväksy, niin olen silti iloinen ja minusta on paljon parempi, että tämän asian tiedän. Teinini voi koska tahansa soittaa minut hakemaan, saa olla hiprakassakin, ja aina uskaltaa tulla kotiin.

Näen asian niin, että parempi juoda kaupan lonkeroa kuin hörppiä vieraiden pullosta väkeviä. Ja vaikka niiden lonkeroiden lisäksi hörppisi vielä väkeviäkin, pysyy paremmin joku kontrolli, kun tietää, että vanhemmat tietävät että juo,

vanhemmat hakevat yöllä ja näkevät missä kunnossa on.

Eli kyllä, olen ostanut teinilleni alkoholia ja tulen ostamaankin. Tämä oli vaikea päätös, johon on päädytty erinäisten ikävien tapahtumien jälkeen (joivat salaa erittäin ikävin seurauksin).

Eli vaikka kuinka toivoisin, ettei teinini joisi, niin en jaksa siihen uskoa käytännössä.

Olisi muuten mukava tietää, mistä on oikeasti parempi lopputulos alkoholin kohtuukäytön oppimisen kannalta, ehdottomassa kieltävyydessä vai kohtuullisessa sallivuudessa? Tehdään kyllä tutkimuksia, paljonko nuoriso juo, mutta ei sitä, millä menettylytavalla saadaan paras lopputulos.

sillä ne teinit hakevat ne juomansa jostain kuitenkin, osti tai tarjosi niille tai ei.

Se on sitä elämää.

Tero

Kun ne vanhempien kaljat tulevat muiden juomien PÄÄLLE. Ihan tiukka fakta, että jos nuori haluaa alkoholia, niin saa sitä muualtakin kuin kotoa. Silloin käy niin, että ne vanhempien "no ostetaan sulle kaksi kaljaa" -ostokset vain lisätään sen teinin muualta hommaamien juomien päälle. Tuolla ostamisella vanhemmat itse asiassa lisäävät teinin juomamäärää, eivätkä rajoita sitä pienemmäksi, kuten luulevat.

Ihan 100% varmuudella ne vanhempien ostamat juomat tulevat muiden juomien päälle. Joten en koskaan ostaisi lapselleni (oli sitten vaikka jo 17v ikäinen) pätkääkään alkoholia. Sen sijaan saattaisin saman ikäiselle antaa lasin viiniä juhla-aterialla.

itsekin olen saanut lapsena alkoholia kotona maistaa. Oluesta tykkäsin lapsena kovastikin (1-sellaisesta). Ei minusta ole juoppoa tullut päinvastoin en pidä vieläkään alkoholista yleensä. Oluessakin olen siirtynyt siihen perinnekaljaan, riittää mulle.



Yhdessä saunakaljassa olisi juhlaa isin kanssa. Voihan se tietysti olla vaikka sitä ykköstä.

juonut tai ollut iltaa kavereidensa kanssa. Ei ollut nytkään vaan oli illan kotona ja ne pari kaljaa olisivat jääneet ainoiksi,mutta silti olen ehdoton. Moni työkaverini ihmetteli asennettani asiaan,heidän mielestään olisimme voineet ostaa lapsellemme ne oluet,näin ovat itsekin toimineet ja kaikki lapset ovat kunnon kansalaisia.

ap

Meinaatteko hommata lapsille huumeitakin samalla periaatteella?

ne mukula saa hommata siltä välittäjältä.

Tero

välittäjältä, testaa, ettei ole ihan kuolemaksi ja vasta sitten antaa lapselleen?

vaikken tietenkään haluaisi, että teinini juo, enkä sitä hyväksy, niin olen silti iloinen ja minusta on paljon parempi, että tämän asian tiedän. Teinini voi koska tahansa soittaa minut hakemaan, saa olla hiprakassakin, ja aina uskaltaa tulla kotiin. Näen asian niin, että parempi juoda kaupan lonkeroa kuin hörppiä vieraiden pullosta väkeviä. Ja vaikka niiden lonkeroiden lisäksi hörppisi vielä väkeviäkin, pysyy paremmin joku kontrolli, kun tietää, että vanhemmat tietävät että juo, vanhemmat hakevat yöllä ja näkevät missä kunnossa on. Eli kyllä, olen ostanut teinilleni alkoholia ja tulen ostamaankin. Tämä oli vaikea päätös, johon on päädytty erinäisten ikävien tapahtumien jälkeen (joivat salaa erittäin ikävin seurauksin). Eli vaikka kuinka toivoisin, ettei teinini joisi, niin en jaksa siihen uskoa käytännössä. Olisi muuten mukava tietää, mistä on oikeasti parempi lopputulos alkoholin kohtuukäytön oppimisen kannalta, ehdottomassa kieltävyydessä vai kohtuullisessa sallivuudessa? Tehdään kyllä tutkimuksia, paljonko nuoriso juo, mutta ei sitä, millä menettylytavalla saadaan paras lopputulos.

Ostin ekat yhteensä 8 siideriä 15 v tytölleni ja tämän kolmelle kaverille tänä vappuna, kun piti bileet meillä. Ovat ns. kilttejä tyttöjä ja olivat juoneet nuo tölkit, mutta sanoivat, että dokaaminen on yliarvostettua ja sidu pahaa.