G: Noloin pierukokemuksesi?

Olin opiskeluaikoina kesätöissä rappusiivoojana. Söin eväinä paljon ruisleipää ja kasviksia, jotka keräsivät ilmaa mahaani ja minulla on myös suolistosairaus, joka aiheuttaa ilmavaivoja, vaikken siitä silloin vielä tiennytkään.



Siivosin yhtä rappukäytävää, kun kaksi vanhempaa naista ja yksi mies tulivat valittamaan minulle pikitahroista, jotka eivät lähteneet rappukäytävän lattiasta millään. Kolmikko jaaritteli ja jupisi, minä koitin kohteliaasti kuunnella ja lupailin vieväni asiaa eteenpäin, enhän minä kokemattomana millään niitä tahroja irti saanut. Tilanne oli kyllin nolo jo sellaisenaan ja sitten minä onneton vielä päästin aivan kauhean kovaäänisen mädän kananmunan hajuisen pierun. En vain voinut sille yhtään mitään! Kolmikko hiljeni ja näytti siltä etteivät he usko korviaan ja neniään. Mutta ainakin he lähtivät varsin nopeasti ulos rappukäytävästä ja minä vajosin mielessäni maan uumeniin...

Olen itse aikamoinen surinasussu, kuten on myös tyttäreni. Sen sijaan mieheni ja poikani eivät juuri pörise.

tunnettu vasta pari viikoa. Kumpikaan ei ollu törissy toisen kuullen. Sitten yksi ilta katottiin telkkua sängyllä löhöten ja tuli totaalinen tarve keventää. Päästin kauheen hajusen sihipierun. Exä alko nuuhkia ja katto muhun. Mä vaan totesin että ``tehas haisee`` (sijaitsi n. km:n päässä) ja meni täydestä, kunnes oli pakko toistaa. Hilivatti että hävetti

Eihän tuolloin nuorena malttanut juuri edes syödä kun vaan oli niin kivaa pupuilla oman kullan kanssa. Oltiin siinä päivän mittaan sitten syöty vain 1l jäätelöpaketti herkuttelun merkeissä.



Nostikin sitten ensimmäistä kertaa päätään myöhemmin todella rajuksi muodostunut laktoosi-intoleranssi. Jäin yökylään ja mentiin " nukkumaan" no pakkohan sitä ilmankiertoa oli vaan pidätellä sitkeästi ettei karise pojalta " prinsessat ei piere eikä käy kakalla" -unelmat.



Koko illan ja alkuyön olin vain pidätellyt ilmaa suolistossa. Yöllä heräsin niin mielettömään vatsakipuun, että meinas tajunta hämärtyä. Pojan vanhemmat oli huolesta soikeena ja kieltämättä sitä itsekin tuli jo vähän hätäännyttyä, että mikäs helevetti siellä mahassa oikeen vaivaa.



Ei muuta kun ambulanssilla naapurikaupunkiin yliopistolliseen sairaalaan ensiapuun...epäilivät umpilisäkkeen tulehdusta tai kohdun ulkopuolista raskautta tai keskenmenoa tms. vaivaa. Siellä sitten tutkittiin oikein urakalla kaikki röörit ja kokeita otettiin niin että luulin jo veren suonista loppuvan.



Aamupäivällä sitten hivenen hymyilytti kun tuli kaksi aivan kamalaa pierua. Ääni kuului varmasti muutamaan muuhunkin potilashuoneeseen ja haju valtasi varmasti koko ensiavun. No naapuripedin akka joka kännipäissään huusi koko yön ainakin hiljeni hetkeksi.



Siihen loppui mun urani sinnikkäänä pierujen pidättelijänä. En kyllä toista kertaa lähde sairaalaan piereskelemään....



Muistakaa siis vaan päästää ne ketuntappokaasut ulos... :-)

Lauantai-illan hupia :)

Itse osaan kontrolloida alapäätäni vaikka pierettäisi kuinka.

Olin syönyt sairaalan ruokaa päivällä ja se oli jotain tosi pierettävää, piereskelin varmaan synnytyksen aikana paljonkin. Mutta lopulta kun lapsi oli syntynyt ja kätilöt kursivat alapäätäni niin yhtäkkiä tunsin että nyt on tulossa hirveällä paineella... En voinut pidättää koska en uskaltanut liikuttaa lantion lihaksia kun kätilö sohi neulalla sinne. Ja tuskin lihakset olisivat toimineetkaan kun olin juuri pungannut maailmaan isopäisen pojan avotarjonnassa.Sitten pörähti kuuluvasti suoraan kätilön naamaan, hän hyppäsi oikein pelästyksestä taaksepäin :) Voi nolo.

Ei oma kokemukseni mutta ihan hauska. Oltiin appivanhemmilla kylässä ja minä nukuttelin vauvaa vaunuihin pihan laitamilla. Vieressä oli autotalli missä mies puuhasteli appiukon kanssa jotain. Yhtäkkiä appiukko peruutti (siis käveli takaperin) tallista ulos minun viereeni ja pieraisi kuuluvasti. Ja käveli takaisin talliin, ei siis huomannut minua ollenkaan. Kyllä vähän nauratti.

Olimme perheen kanssa etelän reissulla ja sain tytön (1v,8KK) kanssa salmonellan. Olin valvonnut tytön kanssa pariyötä ja siivoillut oksennuksia ja vaihtannut tytön vaippaa joka töräyksen jälkeen. Kuumettakin oli molemmilla ja olo aikamoinen. Aamulla oli pakko lähteä retkibussin luo kertomaan, ettei päästä retkelle. Menin hissiin jossa oli ihmisiä ja ilmoille pääsi kauhea äänetön dunkkis. Kanssa matkustajat alkoivat puhumaan jotakin (en ymmärtännyt mitä kieltä puhuivat)seisoin vain silmiä räpyttämättä paikoillani ja olin niin väsynnyt, että ajattelin, että ihan sama:)

ja just tavannut monen vuoden jälkeen lapsuuden rakastettuni.Hän oli meillä kylässä ja seisoskelimme meidän parvekkeella jutellen jotain,kun minulta pääsi vahingossa pieru!Voih,ku oisin halunnu vajota alimpaan helvettiin ku olin ihastunu poikaan ja yritin tehdä häneen vaikutusta..No kaipa siinä onnistuinkin koska pierusta huolimatta seurustelimme yhdessä tämän jälkeen jonkin aikaa..

Mun pojalle kävi viime kesänä juuri noin. Paheksuvasti kertoi siitä meille..reppana :)

tapahtui markkinoilla :)

Appeni päästi pierun kun oli tarkastanut selustan... kuitenkin takaa kuului pieni, mutta vihainen ääni " hyhhyh" . Juuri takapuolen kohdille yltävä pojankoltiainen oli joutunut uhriksi :)



Tälle naurettu monet kerrat, poikaa kyllä ei naurattanut

*PRÖÖÖT*

Nauran täällä yksikseni ääneen,toivon mukaan ei lapset herää:)ja vedet valuu silmistä

ja minun työpöytäni oli hieman sivummalla muista ihmisistä. Työpäivät tuntui ikuisuuksilta eikä työpöytäni ääressä käynyt juuri koskaan ketään.



Eräänä päivänä maha oli ihan sekaisin ja ajattelin että hyvinhän tässä voi hiljaisen pierun päästää niin ettei kukaan kuule. No, tietysti pieru haisi AIVAN kamalalle ja mietin vaan siinä et äkkiä se haju hälvenee ja ettei täällä oo onneksi ketään haistelemassa sitä.



Voitte varmaan arvataki jo loput...no tietysti pomoni ja toinen työkaverini tulee juuri silloin luokseni jonku tärkeän työasian merkeissä.

Ihan pokkanaamalla ne siinä oli, samoin minä mutta kyllä hävetti!!!

Seuraavalla viikolla kuulin kun pomoni kertoi eräälle työkaverilleni että "siellä haisi aivan kamalalle..." muuta en kuullut. Oiskohan mahtanu puhun minusta :D

Lidlillä myydään semmoista ihanaa sitruunasorbettia,joka vie kielen mennessään ja sitä voi kevyesti lusikoida koko purkillisen naamaansa illalla tv:n ääressä. Siis tosi nautinnollista...



MUTTA. Aamuyöllä herää käsittämättömään torvisoittokunnan marssiin,joka kuuluu omasta takapuolesta, eikä siinäkään vielä mitään SE LEMU on ihan tajuton, ei mikään kemianteollisuuskaan voi saada aikaan niin järkyttäviä myrkkykaasuja!!



Tämä toistuu joka kerta,sillä se sorbetti vain on niin ihanan makuista! Mutta jälkiseuraukset on hyvä tiedostaa...

!!!

Menin suht uuden miesystäväni kanssa hänen koulutusmatkalleen. Jäin siis hoteliin enkä mennyt kokouksiin. Mutta aamulla hän lähti sitten ja jäin nukkumaan. En tiedä kauanko olin maannut mutta päästin sitten paukun. Melkein samalla hetkeellä ovi auvautui ja mies tuli sisälle ja sanoi että täällä haisee pieru. Oletko pieraissut? No oli pakko sanoa että olin paukuttanut.. Arvaa hävettikö?!

mulla kävi näin: olin ylä asteella vissin ysi luokalla ja aivastin ja pääsi kamala pamaus. se oli noloa mutta ei kukaan siitä mitään sanonut.



toinen tapaus kun olin prismassa ja alkoi kauhea vatsan mouruaminen ja ilmaa alkoi tulla väkisinkin ulos niin päästelin ilmaa aina vähän kerrallaan ulos ja vaihdoin hyllyä ja ne pierut haisi kamalalle.

harrastettiin eilen uuden miesystävän kanssa seksiä, ollaan tunnettu vasta pari viikkoa. Nukahdettiin sitten sängylle kiinni toisissamme, ainakin minä nukahdin. Heräsin sitten siihen, että pieraisin kovaäänisesti.

Kommentoin siihen, että "olipa romanttinen tapa herätä" mutta nolotti niin, niin, niin paljon!

Ja nolottaa vieläkin!