Olenko outo, mua alkaa "ahdistamaan" jos joku kaveri

Samanlainen olen minäkin. Ihan sama kuka on kyseessä, poislukien seurustelukumppani, vaikka toki.omaa tilaa pitää olla suhteessakin. Olen joskus joutunut ottamaan sairaslomaa, kun sain uuden ystävän, jonka kanssa tykkäsin kyllä olla mutta psyyke ei kestänyt sitä jatkuvaa kiehnäämistä ja yhtäkkistä sosiaalisen elämän piikkiä.

Toki voi ollaniinkin etten vain ole tavannut niitä ihmisiä, joiden kanssa ihan oikeasti viihdyn, vaikkakin yksinolo on mulle kullanarvoista

Naiset aina syyllistää ystäviään, ja muistelee euron velkoja ja lainoja. Mä olen itse toisinaan hajamielinen mutta pyrin pitämään huolen siitä, että maksan velkani ajallaan. Erään kaverini kanssa meni niin, että olin tälle velkaa kaksi euroa ja olin unohtanut koko jutun. Kaveri laittoi asiasta tekstarin ja sanoin että voin siirtää tilille, niin sanoi että ei tarvitse annan kun nähdään. Sitten unohdin taas koko jutun ja tavatessame alkoi vaatia sitä kahta euroa, sanoin että hitsi mä unohdin mutta käydään kahvilla niin maksan hänen kahvinsa.

Kahvilassa sitten alkoi laskemaan että kahvi maksaa 1,8e, että kun maksan sen jään velkaa 20 senttiä ja se pitäisi kyllä saada kuitattua jotenkin, mutta koska hänellä ei ole nyt mukana rahaa niin hän ei voi ostaa kahvileipää ja hän jäisi velkaa siinä tapauksessa.. Vittu mitä vääntämistä kahden euron takia. Ja tuntui että samoja "onglemia" tuli koko ajan, kehiteltiin draamaa pikkuasioista mutta sitten kun mulle oltiin velkaa niin ne kuitattiin naurulla ja sillä kuinka hassun hajamielinen hän oli.

Mä en voi sietää tuollaista pikkumaisuutta ja dramatisointia, pienien asioiden paisuttelua. Kaikilla naispuolisilla työkavereillakin on jotenkin ihmeelliset maneerit jotka toistetaan kuin jotain vitun kulttuurista mantraa. "Miespuolinen kollega- sillä uusi paita- heheti heh onko vaimo valinnut". Tai "olipas postimies söpö-kysyitkö numeron- enhän minä vanha nainen heheheti heh". Vittu miten väsynyttä menoa, ja ne tietää vielä kaikki ennakkoon mitä tulee ja sitten pitäisi olla osa sitä hyväsisko verkostoa vaikka tekisi mieli vaan upottaa niiden päät syanidiin.

Mä en vaan kestä suurinta osaa ihmisistä, ja sitä että pitää olevinaan sanoa jotain koska niin kuuluu sanoa, tai esittää olevansa jotain mitä ei ole. Suurin osa ihmisten sosiaalisista suhteista on hyötysuhteita ja oman egon nostatustalkoita, joissa päämäärä on olla mahdollismman hauska, vetävä ja kiva. Yksinoloa pelätään, ja vimmatusti yritetään keksiä tekemistä että ei tarvitse miettiä asioita sen pidemmälle.