Lue keskustelun säännöt.
Äitini mielestä olen liian nuori äiti, kyllästynyt hänen "valitukseensa" ym.
05.06.2010 |
Meillä on kohta 1kk ikäiset kaksoset, joiden kanssa ainakin alku on ollut melkoisen raskas. Eivät kait ole normaalia itkuisempia, mutta toinen valvoo yöt ja toinen päivät niin jää omat unet suhteellisen vähiin. No, onneks on hyvä tukiverkko ja tällä ollaan selvitty jotenkin.
Minä olen siis 18v (kuukauden päästä 19v) ja mieheni on 21v. Nuoresta iästämme huolimatta vauva oli toivottu ja ehdimme tavallaan yrittää vauvaa pari vuotta. Tuo yrittää on ehkä väärä ilmaisu, sanotaan, että mentiin periaatteella tulee jos on tullakseen. Tiesin, etten läheskään joka kerta ovuloi ja tämä vaikeuttaa raskautumista. Tiesimme/tiedämme kyllä, että tuota voi hoitaa, mutta ajattelimme ensin katsoa tulenko raskaaksi ilman apua, iän puolesta kun ei vielä mikään kiire ollut.
Äitini on itse teiniäiti (sai minut 15-vuotiaana) ja hänen ensimmäinen kommenttinsa oli raskaudestani kuullessaan, että hän on liian nuori mummoksi. Tuon jälkeen sain koko raskausajan kuulla miten olemme liian nuoria vanhemmiksi, vaikka meillä molemmilla on ammattitutkinto ja vakituiset työpaikat ja kaikki muutenkin hyvin. Menimme naimisiin raskauteni ollessa aivan alussa, tämäkin oli äitini mielestä vikatikki, koska eroamme kuitenkin.
Nyt kun kaksoset ovat syntyneet, niin äitini on viettänyt meillä paljon aikaa ja hänestä on kyllä apuakin, mutta en vaan enää jaksa kuunnella miten teen kaiken väärin hänen mielestään. Tiedän, että tässä vaiheessa vielä ehkä enemmän tunteikas ja ehkä osin siksi äitini sanomiset saavat minut monesti itkemään ja henkisesti olen aivan rikki enkä enää vaan jaksa hänen valitustaan.
Olen puhunut tästä äidilleni, miten hänen puheensa satuttavat ja kyllä hän on sen itsekin nähnyt kun olen hänen sanomistensa jälkeen alkanut itkeä. Silti äitini on pakko sanoa kaikesta, että miten hän tekisi tämän ja tämän, jos olisi minä ja sanomiset tulevat siihen tyyliin, että se hänen tapansa on se ainoa oikea.
Raskausaikana ajattelin, että tuo äitini käytös menee ohi kunhan kaksoset syntyy, että se on vaan äitini tapa sopeutua, mutta nyt on kaksoset jo maailmassa ja sama vaan jatkuu. Jos näin jatkuu vielä pitkään niin sitten kyllä en enää päästä äitiäni meille kylään. Tämän väsymyksen keskellä kun kaikesta yrittää vaan selvitä jotenkin ei enää jaksais kuunnella miten on liian nuori ja että ois kannattanut tehdä lapset vasta nuorempana tai sitten arvostelee kun toinen kaksosista saa (lypsetyn) maidon pullosta ja vain toinen tissistä. Minusta on helpompaa imettää vain yhtä kun että imettäisin kahta kerralla.
Kommentit (58)
vaikka työni puolesta tiedän useita nuoria äitejä. Heissä on todella vastuuntuntoisia ja hyviä vanhempia, mutta niin kun joka ikäluokkaan niin heihinkin kuuluu niitä, joiden ei lapsia olisi pitänyt saada.
no eihän mikään ammattikoulun ammatti takaa työpaikkaa tai elantoa! ja sit nää 18-vuotiaat äidit laittaa lapsensa vuoden kuluttua virikehoitoon päiväkotiin ja ryhtyy itse työttömäksi.
Ja voit ajatella sitten 36-vuotiaana isoäitinä, että olinkohan mä vähän nuori kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki koe 15 vuodessa paljoa ja viisastu tänä aikana. Siis tarkoitan äitiäsi: Se tuli teininä raskaaksi ja alkoi pyörittää kotia.
Vuodet menee äkkiä ja kohta se vauva menee eskariin, ylä-asteelle, pääsee ripille ja saa oman vauvan.
Katso itse taaksepäin kun vanhenet. Vuodet kuluu nopeasti kun on 20-25-30! Varsinkin kun siihen tulee lapsi.
Itse voin sanoa että olisin jaksanut 17- vuotiaana äitinä ja olen ollut äiti 24- vuotiaasta, ei siinä ole juurikaan eroa jos olisi pykännyt lapsia 5 vuotta aikasemmin, tai myöhemmin.
Joskus naurattaa nämä ketjut joissa pohditaan millanen äiti on 20-, 30- tai 40- vuotiaana. Ja tohon ei voi vastata (anteeksi vaan) alle 20- vuotias jonka näkemys on että 30- vuotias ei jaksa valvoa yötä -vaikka työkuntonen pitäisi olla reilu 30 vuotta ja moni tekee vuorotyötä! :)
Sää hankit nyt hoitajaa vaikka neuvolan kautta. Kysy tarjoaako kuntanne perhetyöntekijää ulkoiluttamaan lapsia ja annat äitisi vinkua jossain itsekseen.
Se elää omaa elämäänsä, sinä omaasi!
Sinulla on nyt oma lapsi (siis lapset) ja sinä teet omat virheesi heidän suhteen. Kohta sinä olet itse mummu ja teet omia mummumaisia virheitä.
Sinä saat tehdä virheitä, myös äitisi.
Katkase napanuora häneen ja sanot et juukelis puukelis: sää teet näin, koska tämä on sun koti, sun lapsi.
Sun äitisi päättää omasta elämästään omassa kodissaan.
Meillä on neljä lasta ja yhä äitini sekoilee miten lapsi pitää pukea ja miten se onkin vilustunut kun on saanut flunssan.
Alussa sitä vaan jättää kommentoimatta mutta kun sama jatkuu lapsesta toiseen, vuodesta kuudenteen niin välillä menee hermo.
Ei äitiys tee naisesta järkevää, ei ikä tee ihmisestä viisasta.
Varsinkin jos olet hormoonihöyrysenä alkanut itkemään, eikä äitisi pyydä anteeksi niin jumalauta sää pysyt siitä erossa.
Hoitaja jostain muualta.
Etsit netistä kaksosten vanhemmille tarkotetun sivuston ja järkkäät elämää sellaseksi että siinä jaksat olla.
Äitisi on kamala jos kehtaa ARVOSTELLA sinua!
Se on vähintä mitä tarvitset nyt. Ja jos äitisi sitä tekee niin sanot ettet jaksa häntä, koska väsyttää sinua ja puhut vaikka neuvolassa.
Siskoni masentui kaksosiinsa ja äitini oli arvostelemassa vieressä. Hoitamaton masennus johti alkoholismiin, lapset meni erossa isälle.
Sun tarttee pitää huoli ettet kuuntele arvostelua, mitä sun äiti tietää kaksosien hoitamisesta, mahdollisesti edes kahdesta samanikäkauden lapsesta (siis vaikka alle 3 vuotta ikäeroa lapsilla)?
Nyt turvaverkkoa kutomaan muualle, jätä äitisi kommentit omaan arvoonsa (sinne arvottomiin) ja nautit äitiydestäsi.
ET OLE ENÄÄ VAAN ÄITISI LAPSI; VAAN ITSEKIN ÄITI!
no eihän mikään ammattikoulun ammatti takaa työpaikkaa tai elantoa! ja sit nää 18-vuotiaat äidit laittaa lapsensa vuoden kuluttua virikehoitoon päiväkotiin ja ryhtyy itse työttömäksi.
Ja voit ajatella sitten 36-vuotiaana isoäitinä, että olinkohan mä vähän nuori kuitenkin.
Siksi en voi kuin ihmetellä, miten jo kuukaudessa saa itsensä piippuun, kun apuakin on koko ajan tarjolla. Miten sitä aina täällä kirjoitetaan, että nuorena jaksaa...
Siis että toinen valvoi yöt ja toinen päivät?
Minäkin pärjäsin tuplien kanssa hyvin, mutta he olivatkin helppoja vauvoja ja saatiin samaan rytmiin melko pian. Sen sijaan yhden kanssa oli todella raskasta ja jo ennen kun vauva oli edes kuukautta olin todella väsynyt ja poikki ja minulla oli ikää tuollon 19v. Kyllä se vie voimia kun valvoo ympäri vuorokauden.
Missä muuten ap sanoi, että apua on koko ajan tarjolla???
Minä en huomannut kun, että sanoi äitinsä olevan heillä paljon, mutta että ei äitinsä auta vapaaehtoisesti vain ainoastaan pyytäessä ja sillonkin ap saa kuulla miten lasta kuuluisi hoitaa.
Taisit tehdä hiukan omia johtopäätöksiä etkä taida tietää millaista on valvoa vuorokauden ympäri.
Pärjäsin tuplien kanssa mainiosti Siksi en voi kuin ihmetellä, miten jo kuukaudessa saa itsensä piippuun, kun apuakin on koko ajan tarjolla. Miten sitä aina täällä kirjoitetaan, että nuorena jaksaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on ap:n äiti eikä ap. Ap vaikuttaa todella vastuuntuntoiselta ja heillä on selkeät suunnitelmat. Kaikki nuoret eivät ole vastuuntunnottomia ja hoidata lapsia isovanhemmilla.
En myöskään ymmärrä miksi jotkut ihmettelee, että ap on puhki jo kuukauden jälkeen. Kyllä minäkin väsyisin, jos pitäisi valvoa vuorokaudet ympäri ja vielä kuunnella sen päälle oman äidin valitusta/arvostelua.
koska ne olivat todella lapsellisia ja typeriä (joten älä ap loukkaannu niistä), mutta haluaisin sanoa pari asiaa.
Äidilläsi saattaa olla "ikäkriisi". Hän on 33vuotias, olet muuttanut pois kotoa jne. Hän kokee olevansa todella nuori, energinen jne. Ja sitten hänestä tuleekin mummi!
Lisäksi olethan sinä nuori äidiksi, mutta en tarkoita sitä pahalla. Nuoruutesi saattaa nostaa äidissäsi pintaan hänen omia muistoja äitiydestä 15vuotiaana. Hän on itse ollut silloin lapsi (liian nuori äidiksi), joten ensimmäiset vuodet ovat voineet olla rankkoja. Ehkä hän käy niitä nyt läpi, ja pelkää että sinä koet samoja vaikeita hetkiä.
Mutta, koska olette yrittäneet jo keskustella ja siitä ei tulosta synny, niin kokeile sanoa äidillesi, että oppii nyt elämään sen asian kanssa, että sinä olet äiti! On turha valittaa nuoresta iästäsi tai muista tekemistänne ratkaisuista - ne on nyt tehty, niitä ei voi muuttaa, ja niiden kanssa on opittava elämään! Hänen on opittava! Jos hän ei opi, eli valitus ei lopu, niin pysykööt poissa nurkistanne.
Sano hänelle, että asiosta valittaminen - ja jatkuva sanominen, ei hyödytä ketään. Sano hänelle, että mikäli ei lopeta, ette halua häntä enää kylään, välinne kärsivät.
Luulen tietäväni tuon ihmistyypin mitä äitisi edustaa, oma äitini on samanlainen. Suorat sanat - luu kurkkuun, ei kaunistelua. Ehkä sekään ei heti tuota tulosta, mutta aina kun valittaminen alkaa sanot asiat uudelleen. KYllä se siitä.
Tsemppiä ja onnea teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ihan oikeastiko olette sitä mieltä, että ap:n pitäisi jaksaa kuunnella äitinsä valitusta väsymyksen keskellä? En ymmärrä tällaista ajattelumallia ollenkaan.
En kiellä, etteikö se ole jonkin sortin järkytys tulla 33v iässä mummoksi (minusta tuli mummo 39v iässä kun 15v tyttäreni tuli raskaaksi ehkäisyn petettyä), mutta kyllä ap:n äidin pitäisi silti ymmärtää olla arvostelematta tytärtään ja olla tämän tukena.
Minä olin myös aika shokissa ja pidin aborttia parempana vaihtoehtona kun vauvan pitämistä teinille, mutta koska tyttäreni päätti poikaystävänsä kanssa pitää lapsen niin olin hänen tukenaan ja pidin oman mielipiteeni omana tietonani.
suomennettuna se tarkoittaa sitä, että ap saa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksosten kanssa.
Jaa niin, mutta täällähän ei saa sanoa ääneen, että on väsynyt vaan pitää olla ihan hiljaa vaan ja kärsiä ja koittaa jaksaa...
suomennettuna se tarkoittaa sitä, että ap saa apua.
Anoppi ja appiukko käy kerran tai kaks kuukaudessa (asuvat kauempana) kylässä ja anoppi auttaa sillon pyytämättä ja on myös henkisenä tukena. Äitini on meillä päivittäin, melkeinpä aamusta iltaan, mutta kuten sanoin ei oikeen kiinnosta pyytää hoitamaan kun jos hoitaa niin kertoo aina siinä samalla, että tämä pitäisi tehdä näin ja tämä näin. Mieluummin teen itse, vaikka se raskasta onkin. Välillä tuntuu, että äitini odottaa myös palvelua, siis että keittäisin kahvit ja tekisin hälle ruoan jne ja kun en näin tee niin siitäkin saa välillä kuulla. Minulle on tärkeintä, että selviän päivästä toiseen edes jotenkin selväjärkisenä kun omat unet on vähissä.
Saamme läheisiltä sen verran hoitoapua, että saan välillä nukuttuakin. Reilun viikon päästä helpottaa kun mies jää noin kuukaudeksi kotiin ja pystyy hoitamaan kaksosia paljon enemmän mitä tällä hetkellä kun käy töissä ja ohessa opiskelee.
ap
Siksi en voi kuin ihmetellä, miten jo kuukaudessa saa itsensä piippuun, kun apuakin on koko ajan tarjolla. Miten sitä aina täällä kirjoitetaan, että nuorena jaksaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi olen väsynyt niin tämä jatkuva univelka aiheuttaa minulle migreenikohtauksia ja sekin vie voimia. Suurimmaksi "ongelmaksi" koen kuitenkin äitini, joka ei osaa olla tukena vaan ainoastaan pahentaa oloani entisestään.
ap
Äidillesi pitäisi jotenkin takoa kalloon että lopettaa arvostelun. Voisit vaikka alkuun koittaa harventaa äitisi käyntejä. Ja sano suoraan mitä mieltä asiasta olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi käyttäytyy todella typerästi, toivottavasti ymmärtää pian toimivansa väärin.
eli iha normaalia, jos olet puhki. sano äidillesi suoraan, ettet jaksa kuunnella valitusta, ehkä hän sitten ymmärtää. tsemppiä:-)
Eiköhän äitisi hyvää tarkoita ja miksi valitat kun saat apua vauvojen hoitoon ja mahdollisuuden itse levätä?
kun pyytää auttamaan niin saa kuulla miten kuuluisi oikeasti toimia, minä teen aina väärin. En todellakaan jaksa tämän valvomisen ja migreenikohtausten päälle mitään arvostelua.
ap
Eiköhän äitisi hyvää tarkoita ja miksi valitat kun saat apua vauvojen hoitoon ja mahdollisuuden itse levätä?
nyt eskarilainen. Eikä äitini kyllä voi saada enää lapsia, koska häneltä on kohtu poistettu.
Aion vielä keskustella äitini kanssa ja tehdä selväksi säännöt. Jos noudattaa niitä niin saa vierailla meillä, mutta jos ei niin sitten voi olla tulematta.
ap