" joo, silleen niin, justiinsa juu, tällai mennään juu..." Löysä puhetapa ärsyttää!

Se kuuntelee vaan ihan äänettä, kun mä kerron sille juttuani. Ja sit mä kerron sen saman uudelleen, kun luulen, ettei se kuullut. Ja sit mä kohta jo hermostun, että miks se ei "koskaan" kuuntele mitä mä sanon.



Mies sitten väittää, että toista pitää kuunnella hiljaa. Ja paskat, sanon minä! Jos se sanois heti ekan kerran jälkeen mulle jotain, niin mun ei tarvis toistaa sille samaa moneen kertaan. Mutta kun se ei sano mitään, niin mä tosiaan luulen, ettei se kuullut.



En oo ikinä tavannut toista yhtä hankalaa puhekumppania. Onneksi tuo ei oo kuin ajoittaista.

tai puheviestinnästä. Toisen puhetta kuuluukin tukea niillä myöntävillä äänteillä. Se on osa ihan normaalia keskustelukulttuuria. Jos toinen kuuntelee vain hipihiljaa, niin äkkkiä puhuja alkaa ihmettelemään, että kuuleeko se toinen oikeesti mitään. Sillä kanssakäymisen kulttuuriin kuuluu se, että jotenkin ilmaistaan se, että ymmärretään ja kuullaan toisen puhe. Sä vaadit nyt jotain niin askeettista, että se on jo ihan luonnotonta. Otapa vähän inhimillisyyttä mukaan, kun arvioit toisten puhetapaa.

on kyllä tosi raivostuttavaa. Mieheni on myös tuollainen joka ei tajua, että on ihan luonnollista myöntäillä siinä välillä kun toinen puhuu. Jos sanon jotain "niin" tai "just" sinne väliin hän aloittaa alusta tai suuttuu minulle kun koko ajan muka keskeytän. En ihan oikeasti ymmärrä miten jotkut voi ajatella noin ja olen tätä yrittänyt selittää hänelle usein, että normaalit ihmiset tekevät niin luonnostaan osoittaakseen, että kuuntelevat toista.

Sitten taas toisin päin minua suututtaa mies, joka ei tokaise yhtään mitään minun puheiden väliin ja tosiaan tulee tunne, että hän ei kuuntele yhtään.

"Nii justiisa".

Sitä kuului monta kertaa minuutissa.

tai puheviestinnästä. Toisen puhetta kuuluukin tukea niillä myöntävillä äänteillä. Se on osa ihan normaalia keskustelukulttuuria. Jos toinen kuuntelee vain hipihiljaa, niin äkkkiä puhuja alkaa ihmettelemään, että kuuleeko se toinen oikeesti mitään. Sillä kanssakäymisen kulttuuriin kuuluu se, että jotenkin ilmaistaan se, että ymmärretään ja kuullaan toisen puhe. Sä vaadit nyt jotain niin askeettista, että se on jo ihan luonnotonta. Otapa vähän inhimillisyyttä mukaan, kun arvioit toisten puhetapaa.

Sinä et ilmeisesti nyt ole törmännyt tuollaisiin ihmisiin, joista puhun. Onneksi olkoon.

Ei ole kyse siitä, että kuulija osoittaa kuulevansa ja ymmärtävänsä toisen puhetta. Eikä ole kyse siitä, että odottaisin puhekumppanin olevan hipihiljaa.

Itse et näy ollenkaan edes yrittävän ymmärtää, mistä puhun. Puhuin nimenomaan YLIVEDETYSTÄ myötäelämisestä. Ja siitä, että kun tulee se oma vuoro sanoa jotain, ei sanota mitään merkityksellistä, vaan huokaillaan vain "juujoo, sellaista se, eipä voi muuta sanoa, juujuu" -tyyppistä lässytystä.

Keskustelun eteneminen jää toisen harteille ja mikä parasta: se "lässyttäjä" itsekin ihmettelee joskus, ettei häntä "taaskaan" ymmärretty ja noteerattu.

-ap-

Ei tämä nyt ole mikään maailman mullistavin asia, mutta olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että joillain naisilla (miehillä en ole vastaavaa huomannut) on tosi löysä puhetapa. Sidesanoja (tuota noin, juu niin, että sillee...) on valtavasti, toistellaan toisen sanomisia tai sanotaan sama asia monta monituista kertaa. Ja sitten - mikä on hupaisinta - ihmetellään, että a) puhelinlasku on iso ja b) keskustelukumppani ei sanatulvasta osaa hahmottaa sitä olennaista viestiä eli ihminen kokee, ettei hänen viestinsä mene perille. Eksaktia puhetapaa voi harjoitella. Mitään tylyä sähketekstiä tietenkään ei puhetilanteessa tarvitse aina suoltaa, mutta ainakin minä tuskastun, jos toiselta ei tule mitään VIESTIÄ siinä puheessa, vaan puhe on pelkkä HÖPÖTYSTÄ.

Joskin myöhemmin sanoin, että seKIN on rassaavaa, jos joku koko ajan kuunnellessaan höpisee päälle. Ja en nyt tarkoita mitään taukojen kohdalle sanottuja "niinkö?" tai "oho!" tyyppisiä myötäelämisiä. Vaan nimenomaan PÄÄLLE puhumista.

-ap-

Sillä edelleenkään en oikein ymmärrä. Jos joku osalistuu keskusteluun sanomalla "juupajuu, sellaista se on joo", niin kyllä mulla tulee vaan yksinkertaisesti mieleen, ettei tällä ihmisella kerta kaikkiaan ole enää mitään lisättävää keskusteluun. Kenties keskustelunaihe on hänelle kaukainen tai vieras. Mutta jotainhan on pakko jatkaa, jos toinen lopettaa oman puheenvuoronsa niin, että siihen jää odotus, että toinen vuorostaan jatkaa. Mitä siihen sitten pitäisi sanoa, jos ei vain ole enää mitään järkevää sanottavaa?

Sillä edelleenkään en oikein ymmärrä. Jos joku osalistuu keskusteluun sanomalla "juupajuu, sellaista se on joo", niin kyllä mulla tulee vaan yksinkertaisesti mieleen, ettei tällä ihmisella kerta kaikkiaan ole enää mitään lisättävää keskusteluun. Kenties keskustelunaihe on hänelle kaukainen tai vieras. Mutta jotainhan on pakko jatkaa, jos toinen lopettaa oman puheenvuoronsa niin, että siihen jää odotus, että toinen vuorostaan jatkaa. Mitä siihen sitten pitäisi sanoa, jos ei vain ole enää mitään järkevää sanottavaa?

Ei siis siitä, että joku satunnaisesti sanoo noin.

-ap-

sinä puhut puhumisesta. Ja minä kuvailin sulle, miten tuollaiseksi puhujaksi tulee, jos kuuntelija provosoi siihen.



Eli luitko sinä kunnolla?

Mulla tosin on kokemusta nimenomaan miespuolisista tyhjänpuhujista. Siis tällasesta jaajuujoo ottia tuota tokkiisa sillee niinpäinpois. Ärsyttävää, vaikkei olekaan maailman isoin ongelma. :)

sinä puhut puhumisesta. Ja minä kuvailin sulle, miten tuollaiseksi puhujaksi tulee, jos kuuntelija provosoi siihen. Eli luitko sinä kunnolla?

joten hiukan paha sanoa, mihin viittaat), mutta oletan sinun olevan se, joka puhuu siitä, että kuulija on täysin hiljaa ja puhuja luulee, ettei häntä kuunnella.

Miten se liittyy höpöttävään puhetapaan?

Jos minulle tulee olo, ettei toinen kuuntele, en todellakaan ala höpöttää "juueisilleenettäjoskoskajuuehkämites nytoikeen...".

Jos luulen, ettei toinen ymmärrä, kysyn, mitä hän ajattelee asiasta. Tai puhun entistä kiteytetymmin. Eiköhän se ole loogisempi reagointitapa kuin hämärtää viestiä entisestään...

ap

Mulla tosin on kokemusta nimenomaan miespuolisista tyhjänpuhujista. Siis tällasesta jaajuujoo ottia tuota tokkiisa sillee niinpäinpois. Ärsyttävää, vaikkei olekaan maailman isoin ongelma. :)

itse asiassa tiedän minäkin muutaman "ottiatuota"-miehen ;-)

ap

eli että hän saa tietynlaiset ihmiset reagoimaan noin.

*yrittää välttää löysää puhetapaa*

Toistot ja täytesanathan kuuluvat viestintää, sillä ne antaa tilaa prosessoinnille. Aivan kuten joku edellä sanoi. Eikä tarvitse olla edes mitenkään erityisen hidas, vaan ihan tavalliset ihmiset hyötyvät siitä prosessointiajasta.



Mutta tää on tätä nykyaikaa, että kaiken pitäisi olla niin mahdottoman tehokasta. Kannattaa ap:nkin pohdiskella, josko omassa elämässä olisi aihetta downshiftata vähän. Sä vaikutat juuri sellaiselta ihmiseltä, jonka seurassa hengästyy, kun tahti pitää olla koko ajan tapissa.

tai puheviestinnästä. Toisen puhetta kuuluukin tukea niillä myöntävillä äänteillä. Se on osa ihan normaalia keskustelukulttuuria. Jos toinen kuuntelee vain hipihiljaa, niin äkkkiä puhuja alkaa ihmettelemään, että kuuleeko se toinen oikeesti mitään. Sillä kanssakäymisen kulttuuriin kuuluu se, että jotenkin ilmaistaan se, että ymmärretään ja kuullaan toisen puhe.



Sä vaadit nyt jotain niin askeettista, että se on jo ihan luonnotonta. Otapa vähän inhimillisyyttä mukaan, kun arvioit toisten puhetapaa.

Olet varmaan jutellut mun naapurini kanssa, se on just tollanen.



Tosi ärsyttävää, kun yrittää hänelle puhua jotain vähänkään monipolvisempaa, niin se hölöttää päälle koko ajan tollasta hälinää, ihan kuin ei jaksaisi kuunnella toista vaan haluaisi keskeyttää.

Olet varmaan jutellut mun naapurini kanssa, se on just tollanen. Tosi ärsyttävää, kun yrittää hänelle puhua jotain vähänkään monipolvisempaa, niin se hölöttää päälle koko ajan tollasta hälinää, ihan kuin ei jaksaisi kuunnella toista vaan haluaisi keskeyttää.

asia, joka usein liittyy tuohon höpöttämiseen. Minulla on yksi työtoveri tuollainen ja olen ottanut tavakseni lopettaa selittämisen heti, jos hän alkaa häiritsevästi myönnellä siihen päälle.

ap

onko sulla oikeita ystäviä ollenkaan kun tolla tavalla toisia analysoit?

onko sulla oikeita ystäviä ollenkaan kun tolla tavalla toisia analysoit?

Sinä vain kiinnität huomiota muunlaisiin asioihin.

Eli kaikki muodostavat kanssaihmisistään vaikutelmia, kaiken aikaa. Minä kiinnitän ilmaisuun huomiota, koska se on ammattini. Joku muu ehkä miettii, että "onpa tuolla kauhea meikki/kampaus/epäsiisti koti".

Ja se on oikea ongelma, jos puheviestintä on huonoa tai tehotonta. Et saa sanotuksi asiaasi, sinut ymmärretään väärin.

ap

Alkaa päätä särkeä pelkkä ajatuskin anopin keskustelutyylistä. Ei ole koskaan selkeästi mitään mieltä, kaikki pitää lukea rivien välistä ja vaikka käsien asennosta ;-DD