Ystäväperheet / täysin erilaiset kasvatusperiaatteet

oli vaikea tehdä mitään yhdessä, kun niillä oli pizzapäivää, karkkipäivää yms ihmeellisesti ohjattua elämää. lähden sellasen porukan kanssa sitten linnanmäelle tms, kun ei sieltä sitten sitä pizzaa saanut, vaikka oli pizzapäivä. ei karkkia tietenkään yhtään voinut ottaa, kun ei ollut karkkipäivä.

en ymmärrä.

meillä on pizza- tai karkkipäivä joka päivä, tai sitten ei koskaan.

elämä on muutenkin aika hankalaa, en halua hankaloittaa sitä lisää ihme sisäisillä säännöillä.

ei oikeen voi tehdä mitään ex tempore, jos elämä on tollasta, sääli heille

Onko teillä tullut vastaan tilanteita, joissa kasvatusperiaatteet hyvän ystäväperheen kanssa ovat täysin erilaiset? Meillä ei lapselle ole tarkoitus antaa herkkuja kovin pienenä, kun taas ystäväpiirissä on monta perhettä jossa syödään herkkuja paljon ihan joka kerta kun tapaamme. Miten luovia tällaisissa tilanteissa? Jos itse ei halua antaa pienelle herkkuja ja kaveri saa syödä niitä niin paljon kuin haluaa? Tämä nyt oli ensimmäinen mieleen tuleva asia, varmasti on muitakin. Miten siis toimia, jottei joutuisi aivan törmäyskurssille, mutta jotta vierailut olisivat kaikkien osalta miellyttäviä?

Sun lkaverisi pitää varmaan sua tosi pihinä ja epävieraanvaraisena kun et tarjoa mitään herkkuja vaikka teille tulee vieraita kylään! Sä et siis ole ainoa, joka on oikeassa. TÖrmäyskurssia välttääkseen kannattaa aina silloin tällöin uudelleenarvioida myös omia periaatteitaan ja stä, onko niistä joissain tilanteissa järkevä tehdä jotain kompromisseja. Niin kuin esimerkiksi sellaisia, että herkut ja kivat asiat ei ole kokonaan kiellettyjä, mutta niitä syödään vain erityisissä tilanteissa.

mutta ei ole ikinä tullut ongelmia tämän suhteen.



Osaamme olla joustavia, ja toisaalta, eivät hekään mitään mahdottoman tiukkoja ole.



Lapsille sanotaan puolin ja toisin, että tällä kertaa tehdään näin, eli on poikkeus, ja kyllä tenavat ovat aina ymmärtäneet.

suuria eroja on myös siinä, tervehtiikö lapsi, kiittääkö ruuasta yms. Ja arvostaako esim saamaansa lahjaa vai heitetäänkö se suoraan nurkkaan lahjan antajien nähden, useimmiten vielä valmiiksi rikottuna. Jos itse koittaa pitää jonkinmoista kuria ja opettaa hyvät käytöstavat niin...

Ystävistä joita tapaa usein. Eli kyseessä ei ole erikoistilanne, vaan ollaan tekemisissä jatkuvasti.

suuria eroja on myös siinä, tervehtiikö lapsi, kiittääkö ruuasta yms. Ja arvostaako esim saamaansa lahjaa vai heitetäänkö se suoraan nurkkaan lahjan antajien nähden, useimmiten vielä valmiiksi rikottuna. Jos itse koittaa pitää jonkinmoista kuria ja opettaa hyvät käytöstavat niin...

hirveetä krääsää siis. TOki siitäkin pitäisi kiittää mutta on kyllä ihan ymmärrettävää, jos arvostus ei ole suurta.