eikö kaikki vahdi alle 2 vuotiaita lapsia??

aaltoja, kehuja vai mitalin äitienpäivänä?

aaltoja, kehuja vai mitalin äitienpäivänä?

no miksi et vahdi pientä lasta,etkö jaksa?

minä kun luulin että kaikki katsoo ihan pienten perään, siksi ajattelin että oho kun naapuri kertoi ettei katsa perään, kai siis saan kysyä?

useamman lapsen perheessä ehditä vahtimaan tuon ikäisiä joka hetki. Yhden lapsen kanssa varmasti onnistuukin jatkuva vahtiminen, mutta kokemus opettaa lapsenhoidostakin paljon...

puoltoistavuotiaan olen antanut välillä olla hetken itsekseen toisessa huoneessa. Ei niitä vahinkoja aina pysty estämään, vaikka vieressä olisi. Eikä vaikka lapsi olisi sylissäkin. Nimimerkillä penkiltä selälleen lapsi sylissä kaatunut (tulipahan todettua, että liian reunalle ei penkille voi istua)... :/



Toki kun oikein hiljaista alkaa tulla, täytyy mennä tarkistamaan, mitä NYT tapahtuu. ;) Mitä enemmän ääntä, tietää kaiken olevan hyvin. Mutta jos ihan hiljaista tulee, sitten on jo kiire! Yleensä silloin ollaan jotain mielenkiintoista keksitty eikä haluta kenenkään huomaavan. ;)

No vahdin joo, eli en jätä yksin koskaan. En kuitenkaan koko ajan silmä kovana kyttää, mitä lapsi tekee. Toki olen teitoinen missä lapsi on, mutta saa esim omassa huoneessaan touhuta ilman, että kyttään koko ajan vieressä (kyseessä siis 1½-vuotias lapsi).



Kyllä se on tullut liukumäestä ja sohvalta alas, vaikka kuinka on ollut vieressä. Kun sattuu, se tapahtuu niin nopeasti, ettei sitä useinkaan ehdi "tilannetta pelastamaan." Eikä lapsi opi ikinä, jos ei anneta joskus kolhun käydä.. Tietenkin pitää katsoa, ettei leiki puukoilla tai saa kiehuvaa vettää päälleen tms. jossa voi oikeasti käydä TODELLA pahasti, mutta lapset tippuilee, kaatuilee ja saa kolhuja. Sille ei voi mitään.



Jos lapsi on osannu tulla alas pinniksestä, niin tulkoot. Ja vaikka sinäkin osaat kävellä, ei se tarkoita sitä, ettet ikinä kaadu. Sitten vain noustaan ylös, puhalletaan, hengähdetään ja jatketaan matkaa. =)

onnettomuus vapaaksi kuin mahdollista. Muksu saa touhuta ihan vapaasti, toki katsotaan perään. Mutta ei vahita kuin haukka. Kiipeilee sohvalle/sohvapöydälle ja saa tehdä näin ihan vapaasi ihan siitä asti kun on päässyt noille kiipeämään. Toki katsotaan perään ettei loukkaa itseään.

Huoneiden ovet on suljettu, joihin ei ole asiaa kuin vanhemman seurassa, isojen sisarusten pikkutavarat jne.. on vintissä. Portti! saa kulkea portaat itse vanhemman kanssa. Laatikot joihin ei ole asiaa on suljettu, muut vapaassa käytössä mm. tavaroiden purkamista ja laatikkoon kiipeämistä..Keittiön tuolit oli hetken kaadettuina, ettei kiipeä pöydälle (on niin korkea) mutta nyt nekin on ihan normaalisti jo. Menee istumaan tuolille, välillä myös pöydälle (kun silmä välttää). Pinnasänky vaihdettiin normisänkyyn kun alkoi näyttää viitteitä siitä, että pääsee sieltä itse pois.

Ulkona saa tessutella vapaasti, kuitenkin niin että kokoajan on toisella vanhemmalla näköyhteys lapseen. Ei kuljeta metrin päässä kaiken aikaa perässä, saatetaan vaikka kitkeä rikkaruohoja/leikata nurtsia. Lapsi leikkii hiekkalaatikolla, taapertaa pihalla. Saa tutustua maailmaan ja touhuta omiaan. Vanhemmat taustalla katsoo ettei loukkaa itseään. Ja kun näyttää siltä että alkaa menojalkaa vipattamaan, lopetetaan hommat ja aletaan touhuamaan lapsen kanssa jotain.

Ja vuoden iästä on touhuillut näin.



Kolhuilta ei olla vältytty =) vaan elämän kolhut opettaa!

Ei kannata ihan koko aikaa vahtia, eihän muksu opi varomaan..jos kokoajan siloitetaan tietä.

On tullut sängystä itse jo muutaman kuukauden, aina itse ja aina jalat edellä. Miten sitä ehtisikään vahtimaan kun tulee itse pois sängystä unien jälkeen?



Riippuu myös vähän lapsesta. Toiset ketterämpiä kuin toiset, mutta tottakai joutuu niin pientä vahtimaan jos esim. kiipeää pöydälle tai jonnekin muualle korkealle. Pinnasänky ei meidän tapauksessa kuulu näihin varottaviin paikkoihin, eikä sohva (paitsi jos rupeaa pomppimaan siellä). Tyttö juoksi kovaa vauhtia jo vuoden ikäisenä, pienet alamäet myös.

Ja se vahinko ei tule kello kaulassa! se tulee jos on tullakseen, vaikka seisoisi vieressä.

seistessä vieressä. >Vaikka kuinka yrität niitä lapsiasi suojella niin aina sattuu ja tapahtuu. Ei niitä lapsia voi tuoliinkaan kiinni sitoa.

Mitenhän tuo olisi mahdollista, meillä joillain kun on useampiakin lapsia. Pitäisikö viedä 2 isompaa lasta kokopäivähoitoon päiväkotiin, että voisin seistä 2-vuotiaan vieressä joka hetki?

Ja välillä jos ei usko puhetta ( sen ikäinen joka sen jo ymärtää) jonkun asian tiimoilta, annan kokeilla käykö siinä todella kuten äiti varoitti. En tietenkään missään oikeasti vaarallisessa paikassa.

haukkana vahtinut vieressä koko ajan. On kiinni temperamentistakin. Siis lapsen :) Joka tapauksessa joskus tuntuu, että lapset, joita on koko ajan autettu ja jotka saavat aivan vapaasti tutkia kaikkea mihin yltävät ovat vieraisilla aika petoja... Kun on tottunut, että joka laatikon saa penkoa mihin vain yltää jne. :(

meillä lapsi on nukkunut jo puoltoistavuotiaana lasten jatkettavassa sängyssä, joka on varustettu laidalla. ei ole kertaakaan tippunut ja ihan itse osaa tulla alas.. nukuttaako joku ton ikäsiä vielä pinnasängyssä..

miten olet ajatellut estää kaikki tapaturmat?

Meillä 3 alle kouluikäistä lasta ja jokainen on tippunut sohvalta, sängystä, portaista, liukastunut kylpyhuoneessa, lyönyt päätään lattiaan/ seinänkulmaan/ oveen/ ovenkahvaan, kaatunut pihalla mopolla/ pyörällä/ potkulaudalla jne jne jne. Jokaisella on ollut joskus musta silmä ja mustelmia on jokaisella ihan koko ajan.



Ja tiedätkö mitä, näitä kaikkia em. tapaturmia on sattunut monesti vaikka olen itse seissyt ihan vieressä. Joten en, en vahdi lapsiani herkeämättä joka hetki. Tiedän missä huoneessa lapset ovat ja kuuntelen mitä tekevät.

Lapselle tehdään sännöt selväksi. Ei kaksi vuotiaan perässä enää kuulu jatkuvasti kulkea ja vahtia jokaista askelta. Eihän sitä pääsi wc:henkään jos ei voisi jättää lasta yksin hetkeksikään toiseen huoneesen. Jos lapsen on annettu tulla muutaman kerran itse pois pinnasängystä kyllä se sen osaa. Ei sitä tarvitse jatkuvasti vahtia tuleeko se pääedellä alas vai ei. Teillä lapsi taitaa olla pikku kuningas???

10 cm päässä

meillä lapsi on nukkunut jo puoltoistavuotiaana lasten jatkettavassa sängyssä, joka on varustettu laidalla. ei ole kertaakaan tippunut ja ihan itse osaa tulla alas.. nukuttaako joku ton ikäsiä vielä pinnasängyssä..

Meillä kolmevuotiaskin nukkuu pinnasängyssä koska tykkää nukkua siellä. On tullut itse sieltä pois alle puolitoistavuotiaasta lähtien. Ei ole koettu tarpeelliseksi vielä vaihtaa sänkyä, miksi pitäisi kun iso pinnis on vieläkin tarpeeksi iso lapselle?

Ei ole mitenkään autuaaksi tekevää, että lapsi "osaa" jo nukkua jatkettavassa sängyssä. Kukapa ei osaisi jos sinne nukkumaan laitetaan:)

Kloonaanpa tässä itseni, että ehdin vahtimaan lapsia jokaikinen hetki... Siis mä kuuntelen lapsia koko ajan, mutta en todellakaan päivystä vieressä, jos ei siihen ole syytä.

saa puuhailla aika itsenäisesti pienessä asunnossa/samassa huoneessa, kuuntelen ja seurailen missä lapsi menee, ja rekisteröin kyllä sen jos lähestyy vaaranpaikkaa (nousee vaikka sohvalla roikkumaan selkänojan yli), mutta en tosiaan ole ihan vieressä. Ymmärtää aika hyvin, jos sanon että Varovasti tai Istupa alas tai Ei sinne. Jos hänellä on joku oma leikki menossa ja keskittyy siihen, saatan mennä kauemmas, kuulen kyllä tässä pienessä tilassa milloin leikki loppuu ja sitten käy katsomassa mihin touhuun hän seuraavaksi menee. Sohvapöydällä seisomista en kyllä jää katselemaan, sieltä nostan hänet alas. Pinnasängystä kiipeämisestä en tiedä antaisinko tehdä yksin, ei osaa sitä vielä. Luulen että siinä vaiheessa jäisi meillä pinnasänky pois, mitä hyötyä siitä on jos lapsi pääsee sieltä pois. Vaarallisempaa kiivetä pinnasängystä kuin tulla lasten sängystä.



Muuten vieraissa etenkin ei-niin-lapsi-turvallisissa paikoissa, kuten mummolassa tai ulkona taloyhtiön pihalla, kyllä vahdin ja kuljen perässä. En halua lapsen särkevän mummin tavaroita tai tietenkään kiipeävän mihinkään portaisiin, juoksevan autotielle tai kaatuvan asfaltilla. Toki jos hän keskittyy pihalla hiekkalaatikkoleikkeihin, saatan käydä vähän kauempana, mutta yleensä istuskelen laatikon reunalla.

useamman lapsen perheessä ehditä vahtimaan tuon ikäisiä joka hetki. Yhden lapsen kanssa varmasti onnistuukin jatkuva vahtiminen, mutta kokemus opettaa lapsenhoidostakin paljon...

siis sä oletat että kun lapsen turvallisuudesta huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla, niin pakostikin on yksi lapsi vain, ei näin ole, kyllä täältä löytyy myös isompi lapsi. minusta lapsi ehtii kolhii itseään ja ottamaan opiksi sittenkin kun oikeasti ymmärtää syy-seuraus suhteen.

minusta ei kannata ottaa turhia riskejä siksi että itse pääsisi helpommalla. kyllä isompikin oppi vaikka pikkuisena vahdinkin.