Meillä alle kouluikäisillä hoidossa olevilla ei yhtään harrastusta.
Näin nyt päätettiin, ei siis yhtään tavoitteellista, ohjattua ja maksullista harrastusta. Sen sijaan hoitopäivien jälkeen ulkoillaan, luetaan, jutellaan, piirretään ja maalataan sekä leikitään. Viikonloppuisin käydään lastentapahtumissa ja myöskin ollaan tekemättä yhtään mitään. Jännittää miten ympäristö ottaa tämän vastaan.
Kommentit (7)
Meidän lapset ovat harrastaneet kolmevuotiaasta lähtien, mutta ei kaikkien tarvitse. Mutta jos lapsenne haluavat harrastaa jotain jo nuorempana, niin ettekö anna?
Poika menee syksyllä eskariin ja jos itse haluaa jotain harrastaa, sitten saa harrastaa.
Mut illat on niin lyhyitä muutenkin hoitopäivän jälkeen ja on vaan ihanaa olla yhdessä ja puuhailla kaikkea yhdessä siivouksesta jalkapallon peluuseen.
Kyllä sitä tässä maailmassa ehtii.
Meidän lapset ovat harrastaneet kolmevuotiaasta lähtien, mutta ei kaikkien tarvitse. Mutta jos lapsenne haluavat harrastaa jotain jo nuorempana, niin ettekö anna?
Annan. Mutta kovin pieni ei harrastuksista yleensä kysele.
jos tosiaan itse keksisivät haluta jotain. Mutta koska eivät keksi, en ala ohjailemaan ja tuputtamaan. Olen kovin tyytyväinen hoitopaikan virikkeisiin. Koululaisellekin riittää minusta ekaksi vuodeksi ihan se koulun aloittaminen, sitten voipi harrastaa vaikka mitä haluaa.
ap
Siinä ei tarvitse harjoitella kotona mitään jne. Tyttö nauttii tanssista.
Ekaluokalla hän halusi alkaa soittaa viulua. Katsoimme muutaman kuukauden, että koulu hoituu nätisti, ja sitten annoimme luvan viulutunneille. Viululäksy tehdään joka päivä muiden läksyjen yhteydessä eikä se kovin monta minuuttia tee kerralla.
Nyt siis harrastuksina tanssi ja viulu. Se on oikein passeli.
toisilla ei. Ei se niin kummoinen asia ole. Itselläni ei ollut mutta omalla lapselani on ollut jo 3v asti ja tykkää käydä kovasti. :)
Säälin lapsia jotka raahataan ilta toisensa perään suoraan päiväkodista saamaan lisää virikkeitä.