Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Osaatko tulkita tytärtäni - minä en.
30.05.2010 |
Esikouluikäisen tyttäreni käytöksestä kaksi esimerkkiä tältä viikolta:
1. Olen pahassa flunssassa ja kuumeessa ollut loppuviikon. Sovin tyttäreni kanssa perjantaina aamulla, että kun eskaripäivä päättyy (he viettävät viimeisen vartin ulkona), tyttäreni ottaa reppunsa ja kävelee omatoimisesti parkkipaikalle, ettei minun tarvitse kuumeisena nousta autosta häntä hakemaan.
Ajan auton siten, että tyttäreni näkee autoni takuuvarmasti, huomaan hänen huomaavan minut, vilkuilevan suuntaani monta kertaa, mutta mitään ei tapahdu. Viiden minuutin odottelun jälkeen nousen autosta ja haen tytön. Kun kysyn, miksei hän tullut heti minut nähtyään, hän ei osaa vastata.
2. Sama lapsi leikkii 1½-vuotiaan veljensä kanssa olohuoneessa nenäliinapakkauksellani siten, että kaikki nessut ovat silppuna olohuoneen lattialla kun tulen suihkusta. Pyydän tyttöä siivoamaan silput pois. Tytär sanoo, että ajatus ei ollut hänen vaan veljen. Totean, että sinä olet isompi, tiedät enemmän, mikä on sallittua ja että sinulle siksi kuuluu enemmän vastuuta. Pyydän tyttöä uudestaan siivoamaan silput, joiden kokoaminen kestäisi arviolta 15 sekuntia. Tyttö alkaa huutaa ja itkeä, että hän ei siivoa. Huutamista kestä 10 minuuttia, minkä jälkeen hän siivoaa ja maassa on taas rauha. Miksi käyttää 10 minuuttia ja mieletön määrä huutoenergiaa kun voisi selvitä parin sekunnin työllä?
Tällaista tapahtuu viikottain. Mitä ihmettä tämä lapsi ajattelee ja mihin hän pyrkii sillä, että juuri koskaan hän ei tee sitä, mitä häneltä pyydetään, minkä hän tietää kuuluvan hänelle ja koskaan hän ei halua toimia aikuisen (ei kenenkään) mieliksi, kuten tiedän monen hänen ikäisensä lapsen mielellään tekevän. Itsekin muistan, että minulle oli tärkeää, että en pahoittanut turhaan tai koskaan tahallaan äidin mieltä.
Kommentit (69)
luulen, että kyse on vaan siitä toisesta uhmaiästä.
Meidän lapsi aloittaa eskarin ens syksynä, mutta tämä toinen uhmaikä on selvästi jo alkanut. Ja juurikin ilmenee samanlaisina hysteriakohtauksina, huutaa just vartin suoraa huutoa, kun olen pyytänyt tekemään jonkun asian... Ihme draamaqueen-meininkiä. Kokeilee taas rajojaan.
Pidä vaan teilläkin rajoista kiinni, niin eiköhän tämä mene ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä nämä tämä kaikki vaiva protestoida kaikkea?
Mutta kuulostaa aika tavalliselta tuon ikäisen käytökseltä. Meillä ainakin on ihan samanlainen saman ikäinen, vieläpä ainokainen, joka saa huomiota ihan varmasti, joten sitä ei tarvitsisi hakemalla hakea. Kai se vaan kuuluu tuohon ikään joillakin lapsilla, näin olen ajatellut.
AP:lle: Ymmärrän että pahoitat mielesi noihin kommentteihin. Neuvoni: Jätä ne omaan arvoonsa. Olisiko sulla lähipiirissä joku jonka kanssa voisit jutella tilanteesta? Meinaan, että täällä se voi olla aika hedelmätöntä, valitettavasti:)
Lapsi EI SAA poistua yksin tarhan pihasta, sinun on haettava hänet. Tätä ei voi sopia lapsen kanssa, voit yrittää sopia asiasta hoitohenkilökunnan kanssa (eivät varmasti päästä lastasi yksin parkkipaikalle).
Miksi ihmeessä käsket tytärtäsi siivoamaan jäljet, jos ne on yhdessä veljen kanssa aiheutettu? Hei ka-moon, vähän psykologiaa peliin. Käsket heitä ehdottomasti yhdessä siivoamaan jäljet ja teet isommasta lapsesta työnjohtajan, joka SAA kantaa vastuun siitä, että tehtävä tulee suoritettua. DAA!
Lapsi EI SAA poistua yksin tarhan pihasta, sinun on haettava hänet. Tätä ei voi sopia lapsen kanssa, voit yrittää sopia asiasta hoitohenkilökunnan kanssa (eivät varmasti päästä lastasi yksin parkkipaikalle).
Miksi ihmeessä käsket tytärtäsi siivoamaan jäljet, jos ne on yhdessä veljen kanssa aiheutettu? Hei ka-moon, vähän psykologiaa peliin. Käsket heitä ehdottomasti yhdessä siivoamaan jäljet ja teet isommasta lapsesta työnjohtajan, joka SAA kantaa vastuun siitä, että tehtävä tulee suoritettua. DAA!
ennenkuin vastaa? AP:N lapsi ei ole tarhassa ja asiasta oli sovittu opettajankin kanssa. Kiva olle besserwisser, mutta ei osaa/jaksa lukea viestejä.
Inhoan tätä palstaa juuri tämäntyylisten ketjujen takia - koko asia hukkuu epäolennaisiin ja joku lähäriäiti saa purkaa pahaa mieltänsä muita haukkumalla. Voi kun te olette kaikki niin täydellisiä itse joka saatanan sekunti, eikö?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan normaalilta ja uhmaiältä. Meillä ainakin näin.
ja useimmissa viesteissä oli ihan asiaa. Ehkä joku puuttu epäolennaiseen, mutta niissäkin oli asiaan liittyviä huomioita.
Viestisi kertovat sinusta paljon, ehkä enemmän kuin ajattelit. Minusta monen arvio sinusta oli viestiesi perusteella oikeutettu. Itsehän eräässä viestissä ihmettelit, miksei tyttö voi totetta ja toteuttaa vanhemman pyyntöjä, ettei vanhemmalle tule paha mieli.
Sen sijaan että ryhdyt puolustus kannalle sinun kannattaisi lukea ketju ajatuksella läpi, siinä on paljon hyviä huomioita tilanteesta. Niistä epäolennaisuuksistakin löytyy paljon olennaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet fiksut ihmiset taala ovat osanneet sanoa etta rajojaan tytto kokeilee, ja etta pida niista kiinni tiukasti, mutta rauhallisesti.
Meilla on 11-v jolla on jonkinlainen esiteiniuhma paalla, mitaa ei tee vapaaehtoisesti ja ei paljon pyytamallaakaan. Siinahan niita riitoja sitten tulee vaikka kuinka yrittaisi pysya rauhallisena, eli ei niin helposti tehty kuin sanottu !
Juuri eilen tuli meilla taas riita, kun pyysin lopettamaan tietokone-ja Wii pelit ja menemaan pihalle. Katsoi vain halveksuvan nakoisena nenanvarttaan pitkin ja sanoi ikavaan savyyn etta "En." Siihen kun sanoin takaisin etta anteeksi mita? niin tokaisi vain etta "En mene kun en halua" ja jatkoi peliaan. Tata kun jatkui ja jatkui vaan niin johan kiehahti. :-(
Tuntuu etta joidenkin lasten kanssa elama on pelkkaa uhmaa ja omien hermojen epatoivoista hallintayritysta.
Aika ikavaa kun jotkut pienten vauvojen/lasten mammat tekee omia arviointejaan ilman kokemusta/tietoa aiheesta.
Voimia sinulle, kylla se viela helpottaa !! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös molemmat lapset olisivat voineet tehdä jotain tuon käsienpesuesimerkin kaltaista. Mitä hakevat, mitä päässä liikkuu? En tiedä.
Minä vain kannan lapsen sinne vessaan ja pesen itse ne kädet. Tuntuu, että menee paremmin, kun ei sen kummemmin tee numeroa näistä tenavien ajatuskuluista, jotka toki aikuisen näkökulmasta tuntuu sekä rasittavilta että välillä järjettömiltä.
En tajua miksi pidät käytöstä outona. Lasten homma on pistää hanttiin ja aikuisen vaatia lasta tekemään niin kun sanotaan. Ehkä lapsesi on ollut helppo tähän saakka niin et ole päässyt oikein "tositoimiin";-)
Tuosta Nessujen silppuamisesta tuli kyllä mieleeni että jos meidän eskari huomaa että meidän 1v tykkää jostain vaikka huomais että vauvasta on riemukasta repiä nessuja niin siinä vaiheessa kun äiti on suihkussa niin tyttö tekee kaikkensa että saa pientä viihdytettyä ettei itke tms. ja silloin unohtaa ettei niitä Nessuja ehkä olis tarpeen repiä vaan repii pienemmän kaverina ja sitten kikattavat ja pitävät hauskaa nessusilpussa. Ja ihmettelevät kun äiti hyökkää suihkusta myrskynmerkkinä...Pitäis sanoa siis että kiitos kun pidit huolta pikkuisesta mutta tuo ei ollut kovin järkevää vaikka taisikin olla pienemmästä hauskaa. Ehkä ensi kerralla voisit keksiä vaikka palikkatornin rakentelua ja kaatamista tms. Ja toki sotkut siivotaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja aika kevyttä uhmaa vieläpä. Ei kai kukaan odota että lapsi tottelisi ihan jokaisessa asiassa vanhempiaan, esim. aloittaisi huoneensa siivouksen välittömästi kun vanhempi sitä pyytää.
Ja täytyy todeta, että kerrankin tällä palstalla on järkeviä vastauksia annetu.
miten nuo hakusäännöt voi noin poiketa, meillä Espoossa koulun eskarista lapset ei todellakaan saa lähteä yksin kotiin.
Ap:n todellakin pitäisi hakeutua jonkin asiantuntijan juttusille, että osaisi tulkita lastaan, en yhtään ihmettele jos tulee konflikteja, ihan esim tuon ap:n viestin nro 45
perusteella. Ap olisi tyytyväinen itseään miellyttäviin vastauksiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai päiväkodin eskari - tismalleen samanikäisiä lapsia niissä on kummassakin! Ei kukaan penska pääse koulun eskarista puolilta päivin yksin kotiinsa! Koulun eskarista lapset kulkevat lastenhoitajan tms. kanssa päiväkotiin jatkohoitoon!
ja ihminen, ei kone, joka tekee mitä käsketään ja oletetaan. Eskari-ikäinen voi ihme ja kumma unohtaa, mitä on sovittu. Ja et kai tosissasi ole sitä mieltä, että 6-vuotiaan tehtävä on vahtia pienempää sisarusta ja siivota jäljet?
Älä kasvata lapsestasi suorittajaa, jonka sisällä on aina ääno, joka käskee miellyttämään muita.
Toivon hartaasti, että kirjoittaja on Porvoosta.
mielestäni ap on saanut asiallisia viestejä kertomansa perusteella.
Aloin miettiä tätä pientä tyttöä, josta en tiedä kuin 3 pientä tarinaa. Muistin, kuinka itse jo pienenä lapsena koin suurena vääryytenä sen, että minua käskettiin. En ymmärtänyt, miksi joku aikuinen saisi minua komentaa ja minun pitäisi totella. Olen äidilleni asiasta sanonut, ja hän kysyi, että no, mitä olisi pitänyt sitten tehdä?
Vaikea sanoa, olisiko vanhempieni parempi psykologinen silmä auttanut.
Saako ap:n lapsi osallistua päätöksentekoon vai onko kyseessä aina käskyt? Tuo käsien pesun huijaaminen kuulostaa ihan siltä, että halutaan huijata aikuista. Katsotaan, että onnistuuko siinä. Minä vielä 10-vuotiaaltani tarkistan joskus ohimennen kädet ja joskus saan hänet kiinni, kun on hänen mielestään ollut kivempaa jättää pesemättä.
Nessujen repimisen ymmärrän. Kun pikkusisaruksella on kivaa, niin viihdyttäjä on vain ollut iloinen.
Kai sun täytyy kuunnella tätä eskarilaista. ( en sano, ettet ole. Tuntuuko joku epäreilulta, harmittaako totella aikuisia, ketä aikuisia tottelee mielellään. Miltä tuntuu vahtia pikkusisarusta? Ja miltä tuntuu, kun äiti käskee jotain.
No, olipas sepustus, mutta jos jotain edes irtoaisi edes jollekin :).
meillä eskarilainen kulki naapurin eskarilaisen kanssa kaksin bussilla eskariin ja takaisin kotiin. Me äidit saatoimme eskarilaiset aamulla bussiin ja eskarilta joku oli aina pysäkillä vastassa ja iltapäivästä taas toisinpäin.
Mulle tuli ensimmäisestä esimerkistä mieleen, että tytöllä olisi huono näkö, tai vaikeuksia tunnistaa autoja, kasvojakin. Kuikuilee ap:n suuntaan mutta ei huomaa kuitenkaan. Eikä oikein kehtaa sanoa, että sori äiti, en tunnistanu sua :D
(itselläni on melko surkea kasvomuisti, huomasin sen jo siinä 6v ja häpesin, en kehdannut myöntää etten tunnista kaikkia tuttuja...)
Toisesta esimerkistä muistin myös oman lapsuuteni ja sen, miten 7v nuorempi siskopuoli oli aina vain liian pieni ymmärtämään mitään saati tekemään mitään... Mutta jos kerta ap:n tyttöä ei joka kerta laitetakaan veljen sotkuja siivoamaan niin ei siinä sitten mitään. Tai tietysti se saattaa sen vuoksi harmittaa, että "aina ennenkin veli on siivonnut, miksi minä nyt?"
Eikä lapset muuten pidä 10 min huutokohtausta turhana, eivät ainakaan etukäteen! Ties vaikka se olisi toiminut ja saanut olla siivoamatta :D Kaikkeahan pitää kokeilla...
Kolmas esimerkki: Edelleen olen tainnut tehdä samaa :D Eikä sekään tuntunut turhalta vielä etukäteen, jälkikäteen kylläkin, ja vähän nolotti. Vielä 12-vuotiaana kävi niin, että halusin mennä nukkumaan vaatteet päällä, ja meninkin. Tultiin sitten sanomaan, että pitää riisua, ja riisuin - vaan heti aikuisten lähdettyä puin uudestaan!
Kapinahenkeä... mutta niin kauan kun siitä ei aiheudu muuta haittaa kuin rasvaisia sormenjälkiä ympäri taloa, niin antaa kapinoida?
jos eskarilaiselta on muka liikaa vaadittu kävellä parkkipaikalle, mikä näkyy eskarin pihalle.
moni ekaluokkalainen joutuu kulkemaan kävellen koulumatkansa ja joutuu totuttelemaan siihen nopeastikin syksyllä. semmoinen muutos on aika suuri lapselle, saati sitten sellaiselle, joka ei ole saanut muutaman kymmenen metrin matkaa kulkea ilman lupaa.
6-vuotiaalta voi vaatia jo oikeasti pikkasen vastuuta pienemmästä sisaruksestakin, esim. ap:n tapauksessa tuon suihkun ajan. ei ole liikaa vaadittu 6v:lta katsoa hieman pienemmän perään, ettei tapahdu mitään ei-sallittua.
tulevana koululaisena tuon ikäisen pitää jo oppia ottamaan vastuuta omista tekemisistään ja muistakin ihmisistä. jälkiensä siivoaminen, turha sotkeminen ja tavaroiden rikkominen pitäisi tuon ikäiselle olla jo itsestäänselvyys.
meillä useampia lapsia, enkä koe olleeni liian vaativa äiti lapsille tai hellyydetön julmuri.
jo toimimaan lapsenlikkana 1,5v ikäiselle, joka voi saada päähänsä ihan mitä vain. Miksi ihmeessä laitetaan noin iso vastuu noin pienelle, joka itsekin vasta opettelee elämää? Ja joo, meillä on opetettu omien jälkien korjaamista jne mutta silti ne tuppaa leikin tiimellyksessä ym unohtumaan. Ja meilläkin on useampia lapsia.
Alue: Aihe vapaa
Mutta keneköhän olisi pitänyt hakea lapsi? ja millä olis pitänyt mennä ellei autolla?
En ole ap, mutta monesti ollu samanlaisessa tilanteessa, eli kipeenä hakemassa lasta päikystä. Ja kyllä: itse olen retkottanut koko päivän kotona saikulla ja silti vienyt lapsen hoitoon!
Jotkut asiat on vaan pakko hoitaa.