Lue keskustelun säännöt.
Stipendeistä ja hymypatsaista...
26.05.2010 |
Meidän esikoinen sai viime keväänä stipendin. Tänä keväänä saa hymytyttöpatsaan. Kiva hänelle.
Kurjaa asiassa on se, että vuotta nuorempi sisko ei ole saanut mitään ja tuskin saa tänä vuonnakaan. Tyttö vähän niinkuin odottaa, että hän saisi stipendin. Hymytyttöpatsaastakin sanoi, että hän melkein sai sen (moni oli kai häntäkin äänestänyt, mutta yksi poika saa.)
Olen yrittänyt sanoa, että harva niitä stipendejä ja patsaita saa. Ja vaikka onkin hyvä koulussa, kiltti ja tunnollinen, se ei välttämättä silti ole syy stipendiin. Silti hänellä on kai sellainen käsitys, että niitä helppo saada, kun siskolla tuntuu kaikki onnistuvan. Olen yrittänyt kehua häntä ja kertonut, että riittää kun tekee parhaansa.
Kuinka voisin saada tytön odottamaan vähemmän, ettei tule pahaa pettymystä kevätjuhlassa?
Kommentit (27)
älä suojele häntä elämältä vaan lohduta vaan, jos ja kun on pettynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on hyvä ettei hän sitä saa. Pitäisi koulu ikäisen tajuta, että sen saa yksi oppilas ja sillä selvä. Ei pitäisi äidin olla noin huolissaan. Tai voithan toki koittaa lahjoa open jos saaja sitten vaihtuisi...Tsemppiä ensi lukukauteen!
kun tuntuu hiukan odottavan stipendiä. Kurjinta asiassa on se, kun kokee varmaan huonommuutta, kun siskolla tuntuu kaikki onnistuvan helposti. Ja yritän hiukan varoittaa, ettei stipendiä vaan aina saa, vaikka itse tuntisikin sen ansaitsevansa. Täytyy sitten vaan kehua kovasti hänen tuloksiaan, vaikkei stipendiä tulekaan. Ja mä en odota mitään huippumenestystä koulussa, mutta molemmilla tuntuu sujuvan kivasti.
ap
älä suojele häntä elämältä vaan lohduta vaan, jos ja kun on pettynyt.
Muistan itsekin olleeni pettynyt, kun en koskaan saanut stipendiä tai hymypatsasta. Ja myöhemmin elämässä on tullut lisää pettymyksiä.
Nyt kun omat lapset kokee vastaavia, koitan auttaa heitä kohtaamaan noita tilanteita niin, että saavat olla pettyneitä ja ettei siinä ole mitään pahaa. En siis sano, että "älä välitä", vaan ymmärrän, että pahalta tuntuu ja saa tuntuakin. Sitä liian helposti selittelee toisen pahanolon pois, vaikka se on ihan ok, eikä siksi ole huono, että tuntuu pahalta.
Itsellä noihin liittyi joku huonommuuden tunne ja sitä ajatteli olevansa jotenkin viallinen. Nyt vasta aikuisena tajuaa, ettei mussa ollut silti mitään vikaa.
Toki lapseni ymmärtää, ettei hän saa hymypatsasta, mutta stipendinhän hän voi saada. Ja kurjaa mun mielestä on se, kun isosisko on tuntunut saavan kaiken helposti ja tämä nuorempi kokee huonommuutta siitä, jos hän ei saa. Vaikka on hieno tyttö ja pärjää koulussakin hyvin. Mun mielestä voisi moiset huomionosoitukset lopettaa vaikka kokonaan, en mä niitä tarvitse. Ja MÄ ymmärrän kyllä, jos hän ei saa stipendiäkään. Harva niitä kuitenkin saa.
ap
se on hyvä ettei hän sitä saa. Pitäisi koulu ikäisen tajuta, että sen saa yksi oppilas ja sillä selvä. Ei pitäisi äidin olla noin huolissaan. Tai voithan toki koittaa lahjoa open jos saaja sitten vaihtuisi...Tsemppiä ensi lukukauteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stipendiäkään en koskaan saanut, enkä muista olleeni kovin pettynytkään, kun ei koulumenestyskään ollut koskaan keskitasoa parempaa. Siihen aikaa parhaat saivat stipendit.
Kurjaa on se, kun toinen saa helposti ja toinen ei. Pakko siis yrittää kehua tätä nuorempaa, ettei koe siksi huonommuutta. Ja toki tiedän, ettei elämä ole aina tasapuolista ja täytyy oppia sietämään pettymyksiä. On vain kurja, jos toinen jää aina kaikessa toisen varjoon.
ap
Muistan itsekin olleeni pettynyt, kun en koskaan saanut stipendiä tai hymypatsasta. Ja myöhemmin elämässä on tullut lisää pettymyksiä. Nyt kun omat lapset kokee vastaavia, koitan auttaa heitä kohtaamaan noita tilanteita niin, että saavat olla pettyneitä ja ettei siinä ole mitään pahaa. En siis sano, että "älä välitä", vaan ymmärrän, että pahalta tuntuu ja saa tuntuakin. Sitä liian helposti selittelee toisen pahanolon pois, vaikka se on ihan ok, eikä siksi ole huono, että tuntuu pahalta. Itsellä noihin liittyi joku huonommuuden tunne ja sitä ajatteli olevansa jotenkin viallinen. Nyt vasta aikuisena tajuaa, ettei mussa ollut silti mitään vikaa.
Sehän selviää vasta kevätjuhlassa vai kerrotaanko se ko. oppilaille etukäteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eikö ole hieman epäreilua vanhemmalle tytölle, että suret sitä, ettei nuorempi saa patsasta?
Tiedän, että sisarukset kilpailevat aina, mutta omille lapsilleni sanon, ettei toisen onnistuminen (lahjat, rahat) ole toiselta poissa.
Nuorempi voi tässä harjoitella iloitsemaan siskon puolesta. Eikä stipendittömyys/patsaattomuus tee hänestä vähempiarvoisempaa ihmisenä.
Anna lapsen olla pettynyt ja lohduta kertomalla totuus; vain yksi voi saada patsaan. Älä vertaa sisaruksia, vaan iloitse erillisinä yksilöinä heistä ihmisinä (ei saavutuksina).
t. äippä joka oli vanhemmilleen "perheen lippulaiva-projekti" ja edelleen onneton siitä.
Mulla on kolme lasta, enkä koe heidän jäävän toistensa varjoon, vaikka erilaisia ovatkin. Toki he ovat vuorotellen kateellisia toisilleen, mutta kuulunee asiaan.
Koetko itse, että toinen lapsesi olisi sinulle tai miehellesi tärkeämpi? Vanhempien rakkaus ja huomiohan ne on niitä, joista sisarukset taistelee. Kun molemmat saa niitä tasapuolisesti, ei muualla elämässä tapahtuvat pettymykset niin haittaa. Mutta jos toinen lapsista on toisen tai molempien vanhempien suosikki, niin se on paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänestävät luokassa ja opettaja kertoo tuloksen heti samana päivänä
ap
Ja en mä yritä kehuskella mitään, yritin vain kysellä vinkkejä, kuinka auttaa nuorempaa pettymyksessään ja kertoa, ettei ole aina kovin kiva perheen lapsille, jos yksi menestyy paremmin...
Sehän selviää vasta kevätjuhlassa vai kerrotaanko se ko. oppilaille etukäteen?
onko se pikkusisko huonompi koulussa kuin isosisko, vai pärstävärkin perusteellako ne stipenditkin jaetaan? Jos isosiskolla "tuntuu" kaikki onnistuvan helposti, eikä toinen lapsesi tajua numeroiden ja stipendien välistä yhteyttä, niin ehkä voit selittää hänelle, että jos toisella on äikässä aina kymppi ja toisella kasi, niin stipendi annetaan vain ensimmäiselle. Kyllä nyt sen verran pitää kouluikäisen ihmisen kestää, oikeasti. Ei joka asiaa voi siloittaa niin ettei koskaan tule pettymystä missään asiassa, kannustaahan ne stipendit ja muut palkinnot opiskelemaan enemmän ja olisihan se ikävää, jos kukaan ei saisi mitään tunnustusta ikinä mistään ettei vaan kellekään tule paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat varmasti saaneet jokainen oman huomionsa. Mulle ei kukaan lapsista ole toista tärkeämpi, tosin kuopus luonnollisesti saa vieläkin eniten aikaa, kun tarvitsee vielä perushoitoa enemmän.
Voi olla, että mä olen aikanaan jäänyt isoveljeni varjoon ja ehkä siksi pelkään nyt "turhaan."
ap
Mulla on kolme lasta, enkä koe heidän jäävän toistensa varjoon, vaikka erilaisia ovatkin. Toki he ovat vuorotellen kateellisia toisilleen, mutta kuulunee asiaan. Koetko itse, että toinen lapsesi olisi sinulle tai miehellesi tärkeämpi? Vanhempien rakkaus ja huomiohan ne on niitä, joista sisarukset taistelee. Kun molemmat saa niitä tasapuolisesti, ei muualla elämässä tapahtuvat pettymykset niin haittaa. Mutta jos toinen lapsista on toisen tai molempien vanhempien suosikki, niin se on paha.
kun alkaa mammoilla pipo kiristää arvosanoista, stipendeistä... Vielä ei ollakaan käyty keskustelua opettajien lomista ja siitä pitääkö opettajalle viedä jotain. Mut onhan tässä viikko aikaa. Ehdottakaa opelle, että ostaa kaikille luokan oppilaille hymy-patsaan, niin ei tuu nicopettereille ja jessicajasmiinoille kenellekään paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhempi on vain sosiaalinen, kaikesta innostunut, ahkerampi ja nyt kun saa jo enemmän numeroita (enkku, ympäristötieto tms.), saa niistä luultavasti paremmat kuin nuorempi, kun noihin joutuu vähän tekemään töitäkin.
Stipendejä ei aina saa pelkästään numeroiden perusteella vaan esim. kehitys voi olla syynä. Tai muuten positiivinen asenne tms.
ap
vanhempi on vain sosiaalinen, kaikesta innostunut, ahkerampi ja nyt kun saa jo enemmän numeroita (enkku, ympäristötieto tms.), saa niistä luultavasti paremmat kuin nuorempi, kun noihin joutuu vähän tekemään töitäkin. Stipendejä ei aina saa pelkästään numeroiden perusteella vaan esim. kehitys voi olla syynä. Tai muuten positiivinen asenne tms. ap
Eikö vaan? Toinen on parempi kuin toinen.
Valitettavan huonosti osasin tuoda itseni ilmi, kun niin harva tuntuu ymmärtävän fiiliksiäni. Ja vaikka mä en vertaa heitä yhtään, nuorempi lapsi vertaa itseään menestyneempään siskoonsa.
ap
mutta eikö ole hieman epäreilua vanhemmalle tytölle, että suret sitä, ettei nuorempi saa patsasta? Tiedän, että sisarukset kilpailevat aina, mutta omille lapsilleni sanon, ettei toisen onnistuminen (lahjat, rahat) ole toiselta poissa. Nuorempi voi tässä harjoitella iloitsemaan siskon puolesta. Eikä stipendittömyys/patsaattomuus tee hänestä vähempiarvoisempaa ihmisenä. Anna lapsen olla pettynyt ja lohduta kertomalla totuus; vain yksi voi saada patsaan. Älä vertaa sisaruksia, vaan iloitse erillisinä yksilöinä heistä ihmisinä (ei saavutuksina). t. äippä joka oli vanhemmilleen "perheen lippulaiva-projekti" ja edelleen onneton siitä.
Miksi niitä edes jaetaan?
Stipendit ovat ymmärrettävissä, sillä niillä "palkitaan" hyvin menestyneitä tai menestystään parantaneita oppilaita..
tosi hyvin, sekä äitinä että opettajana. Itse olen saanut aikanani stipendejä ja esikoinen sai pari vuotta sitten, kyse ei ole siitä. Mutta tuntuu kurjalta, kun etenkin pienemmät oppilaat olisivat melkein kaikki ansainneet stipendin ja tehneet parhaansa ja sitten yksi vain saa sen. Vielä kurjempi on, jos sisko vaan "aina" saa ja pienempi, joka tokikin haluaisi olla samanveroinen, saa aina seurata sivusta, vaikka on ihana ja taitava itsekin!
Kurjaa on se, kun toinen saa helposti ja toinen ei.
Mitä kurjaa siinä on, jos toinen lapsista tuntuu pärjäävän erityisesti ilman mitään superkannustusta tai ylikehumista. Hän vain on lahjakkaampi kuin sisaruksensa. Voi tokkiisa...
Mun sisko "kitisee" vieläkin (ollaan reilusti yli 30-vuotiaita), että minä olen saanut kaiken aina helpolla. Niin olenkin. Läksyihin ei mennyt kuin hetki ja ylppäreistä vetäisin 5 ällää (lukuloma meni ihan muuten kuin lukiessa).
Jos haluat "tasapäistää" lapsesi, niin sähän voi alkaa kampittamaan henkisesti sitä älykkäämpää.
Meidän koulussa jaetaan vain yksi patsas/luokka. Joko tyttö tai poika saa sen.
ap