Miksi täällä todella usein, jos jollain on vaikeaa ja kysyy neuvoa niin ei osata muuta
kun syyllistää? Siis että kaikkeen pitäisi osata varautua, jopa onnettomuuksiin ym.
Millainen ihminen sanoo ihmiselle, jolla on vaikeaa, että ennakoimalla olisit tuostakin selvinnyt etkä olisi nyt vaikeuksissa. Miksi ei voida tukea tai auttaa jos osaa. Miksi on aina päästävä sanomaan ilkeästi?
Kommentit (38)
että "sairastuin syöpään, en osaa käydä hoidoissa kun bussireittikin on väärä ja asumme korvessa, viiden lapsen perheen talous on kuralla, kun olemme jo eläneet luotolla viimeiset kolme vuotta ja tämä oli viimeinen niitti ja mieheni käy vieraissa muutenkin... Mitä tehdä, kun syöpä pilasi elämäni?"
voit vaikuttaa.
Olet kyllä aika idiootti!!
Lyödä lekkeriksi tai päättää selvitä.
Ja se miten syöpä vaikuttaa perheen elämään on täysin sitten jo omissa käsissä.
Ja se miten syöpä vaikuttaa perheen elämään on täysin sitten jo omissa käsissä.
Mutta taidat olla se, joka aina noihin ketjuihin tulee melkeen ensimmäisenä sanomaan, että tähän ja tähänkin ois voinut varautua ym.
Lyödä lekkeriksi tai päättää selvitä. Ja se miten syöpä vaikuttaa perheen elämään on täysin sitten jo omissa käsissä.
Ei se sairaus ihan pelkän tsempin voimalla ole parannettavissa. Aika hataralla pohjalla on ymmärryksesi sairauksista, jos et tätä älyä.
Ei ole myöskään täysin ihmisen itsensä päätettävissä, miten elämä jatkuu läheisen kuoleman jälkeen. Menetyksestä voi selvitä - kyllä. Elämänilon voi saada takaisin - kyllä. Mutta sitä tosiasiaa ei pysty muuttamaan, että toinen ihminen on poissa ja elämä olisi ollut erilaista, jos hän olisi jäänyt henkiin.
Joten lopetahan tuo typerä vastaanvänkääminen.
että sairauksissa potilaan oma asenne on ratkaiseva.
Tarkistapa vaikka Syöpäliitosta ennen kuin vänkäät yhtään lisää.
auttanut minun miestäni. Hän taisteli 7v syövän kanssa joka vei lopulta voiton.
Sinä vaikutat todella typerältä ja olisi sinulta fiksu teko jättää idioottimaiset kirjoituksesi kirjoittamatta!
että sairauksissa potilaan oma asenne on ratkaiseva.
Tarkistapa vaikka Syöpäliitosta ennen kuin vänkäät yhtään lisää.
Sinä vaikutat todella lapselliselta. Mitä jos lopettaisit kirjoittelun täällä.
että sairauksissa potilaan oma asenne on ratkaiseva. Tarkistapa vaikka Syöpäliitosta ennen kuin vänkäät yhtään lisää.
että sairauksissa potilaan oma asenne on ratkaiseva. Tarkistapa vaikka Syöpäliitosta ennen kuin vänkäät yhtään lisää.
Tutkittu tosiasia on, että elämänasenteella saattaa olla vaikutusta paranemiseen joissakin tapauksissa. Kaikkia se ei kuitenkaan auta, ja tokihan sinä tämän tiedät. Kunhan jankutat kun parempaakaan tekemistä ei ole.
34
syöpäsairaus käännetään sairastuneen omaksi syyksi? Aika usein tulee käytyä tällä palstalla enkä muista yhtään tuollaista ketjua.
hetkekskään vahtimatta ja kaiken muunkin tietää etukäteen ja osaa varautua. Jos joku muu ei tätä osaa niin tietysti hän on idiootti joka ei tajua mistään mitään ja häntä saa vapaasti haukkua ja lyödä lyötyä.
hetkekskään vahtimatta ja kaiken muunkin tietää etukäteen ja osaa varautua. Jos joku muu ei tätä osaa niin tietysti hän on idiootti joka ei tajua mistään mitään ja häntä saa vapaasti haukkua ja lyödä lyötyä.
olen miettinyt tuota vahtimista/vahtimatta jättämistä ja sen merkitystä. Olen meillä selvästi miestä tarkempi lasten vahtimisessa, ja silti käytännössä kaikki haaverit ovat sattuneet minun läsnäollessani! Miksi ihmeessä?!
Toisekseen olen huomannut, ettei tiukkakaan vahtiminen aina auta. Kerrankin esikoinen putosi tuolilta ja löi päänsä lattiaan, vaikka istuin vieressä, puolen metrin päässä. Kaikki kävi niin äkkiä, etten ehtinyt tehdä mitään. Vaikka tietysti av-mamma kommentoisi nyt tähän, että pitäisi nukkua enemmän ettei väsymys verota reaktioaikaa, tai että lasta ei pidä päästää istumaan tuolille köyttämättä häntä siihen kiinni ilmastointiteipillä.
miksi tästä on tullut yleinen pelleilypalsta? Jos joku raukka ihan tosissaan tulee hakemaan johonkin ongelmaan apua, niin aivan varmaan poistuu palstalta entistä onnettomampana.
Ihan kun jotkut olisivat ottaneet oikein asiakseen vain haukkua, olla eri mieltä ja arvostella. Sama se mikä oli asia.
Jos kaikki ei mene putkeen, se on ihan oma vika; mitäs lähdit lukemaan tuota ammattia, mitäs valitsit tuollaisen miehen, miksi hankit lisää lapsia, miksi sistä ja miksi tätä. Kuvitellaan ilmeisesti ihan tosissaan, että kaikkeen voi varautua ja elämää voi täysin hallita. Ok, jotkut ratkaisut voivat ulkopuolisesta vaikuttaa ihan järjettömiltä, mutta mitä hyödyttää haukkua ja jeeusustella siinä vaiheessa kun ne ratkaisut on jo tehty ja pitäisi löytää keinoja elää niiden seurausten kanssa?
voit vaikuttaa.