Auttakaa, kuolema pelottaa! Olen 11-vuotias
Moi äidit ja muut! :) Mä oon 11-vuotias tyttö, ja mun SUURENA pelkona on kuolema. Tiedän, kuulostaa hassulta mutta pelkään sitä niin, että joskus itkenkin asian vuoksi.
Mua pelottaa, että menetän vaikka äitini, isäni, isäpuoleni tai äitipuoleni. Puhumattakaan pikkusiskoista, äitin masuvauvasta tai isovanhemmista! :(
Selitän teille, miksi se mua pelottaa:
Kun kuolee, ei ajatukset enää pyöri päässä, makaa vaan jossain haudassa yli 5000000 miljoonaa vuotta. Scary. :(( Ja sitten täällä maassa kaikki muut vaan elää iloista elämää. Auttakaa oikeesti! Muutkin vaan sanoo että: "Älä huoli lapsi kulta. Sielu nousee ruumiistasi ja elät onnellista elämää taivaassa plaaplaa..." Mitä jos en usko sielun ylösnousemiseen? :( HELPPIÄ NYT MAMMAT!
Kommentit (73)
Paljastuit=)
Mutta kerrankin vähän erilainen provo, plussat siitä. =))
Mä olen tosi herkkä ihminen, ja mä olen vitsi 11-vuotias!! Mikä siinä on vaikea uskoa? Itken kohta, miksette usko?
Mä en ole netissä samanlainen kun oikeesti. :( Heippa, jääkää sitten tänne vierasta lasta sanomaan aikuiseksi.
Auttaisiko jos ajattelisi, että se kuollut ei enää kärsi, kuolema voi olla jopa helpotus jollekin. Jäljelle jääneet suree, tuntee pelkoa ja vihaa, ja läheisen kuolema voi vaikuttaa suuresti, mutta surukin helpottaa ja elämä jatkuu, eikä kuollutkaan haluaisi että hänelle rakkaiden ihmisten elämä menee pilalle.
Kuolema kuuluu elämän perusolemukseen ja se on jokaisella meistä edessä, ilman kuolemaa ei olisi elämää. Sanotaan että pitäisi elää kuin jokainen päivä olisi viimeinen, se ei tarkoita että pitäisi pelätä kuolemaa koko ajan, vaan että täytyisi muistaa että olemme täällä vain väliaikaisesti, ja niin kauan kun on aikaa, pitäisi nauttia elämästä ja rakkaista ihmisistä.
en vaan tajua, miks joku tekis tällaisen provon??
eli ehkä tää ei sit oo provo... no, muakin pelotti kuolema tosi paljon joskus 11-vuotiaana, se on ihan normaalia. Vieläkin tulee sellasia kausia.
Olen ajatellut, että kun kuolen, en silloin osaa ajatella tai tuntea mitään. Kuolema on olemattomuutta, ihminen lakkaa olemasta. Ei siis voi tietää, että "nyt makaan täällä haudassa".
Tavallaan, kuolema vapauttaa ihmisen elämästä.Ei kuoleman jälkeen tunne tuskaa tai muita tunteita.
Niinpä siis kuoleman pelkääminen on turhaa. Emme tiedä kuolleemme, emme tiedosta mitään, meitä ei enää ole kuin muistoissa.
Joten kannattaa minusta pohtia kuolemaa niin paljon kuin haluaa, mutta jos se muodostuu pakkomielteeksi, niin siitä olis hyvä puhua jollekin. Ei se tosin pelkäämällä yhtään miksikään muutu se fakta, että kaikki me synnymme ja kuolemme. Tosiaan, anna itselles aikaa ajatella kuolemaa ja nauti siitä, että nyt elät ja kaikki on hyvin.
Jos sinua pelottaa läheisten kuolema, voit ajatella, ettei etukäteen pelkäämällä saavuta mitään. Itsekin olen kova pelkäämään läheisten menetystä, mutta jos jotakin tapahtuu niin tapahtuu, enhän voi kontrolloida kaikkea.
Joten iloitse kesästä, muista, että useimmiten kaikki menee kuitenkin hyvin :)
Niin ja mielestäni mammat aliarvioi lapsia, joku 11-vuotias voi oikeasti olla tosi kypsä jo, tosin en tiedä onko tämä sitten provo kuten täällä väitetään...
Vihdoin joku, joka ei heti syyllistä vanhemmaksi kuin mitä on. :) Mä en ole fyysisesti kovin kypsä, mutta henkisesti olen vanhempieni mielestä jopa 13-vuotiaan tasolla.
Saanko kysyä, että mikä se provo on? :)
kertasi palstalla ja osaat termit "ap", "mammat" ja "voi luoja". Nyt ei ihan jokin täsmää ;)
vielä että paljonko pyörit tällä palstalla?
Eka kerta! Että sillain. :)
kun heidän omat 11-vee lapset ovat 3 -vuotiaan tasolla.
t. yksi, joka olisi itse voinut kirjoittaa näin 11-vuotiaana.
kun heidän omat 11-vee lapset ovat 3 -vuotiaan tasolla.
t. yksi, joka olisi itse voinut kirjoittaa näin 11-vuotiaana.
Ei, enkä halua sanoa, että teidän 11-vuotiaanne olisi 3-vuotiaan tasolla. Mutta siltä se näyttää, kun aliarvioitte minua.
ap
käy täällä, niin on suuri ihmettelemisen aihe?
kerrottu kysymykseesi jo paljon vastauksia, mikset jatka niistä keskustelua vaan puhut vain ja ainoastaan iästäsi?
munhan pitäisi olla tyytyväinen, että jotkut pitävät mua niin kypsänä! :) Koska tehän sanotte, etten ole kirjoittanut aloitusta.
niistä nyt kokoajan tulee lisää valittamisia. :)
ruokit. Pysy asiassa ja keskustele jo kysymykseesi vastanneiden kanssa. Mitä nämä vastaukset ovat herättäneet sinussa?
niistä nyt kokoajan tulee lisää valittamisia. :)
sinun tuleekin pelätä kuolemaa. Olet nenäkäs ja muutenkin väärässä paikassa, etkä tunnu uskovan hyvällä. Kaltaisesi ihmiset usein pelkäävät kuolemaa, syystäkin. Et todella halua tietää, mitä sinulle käy kun kuolet...
kertasi palstalla ja osaat termit "ap", "mammat" ja "voi luoja". Nyt ei ihan jokin täsmää ;)
vielä että paljonko pyörit tällä palstalla?
Eka kerta! Että sillain. :)
sinun tuleekin pelätä kuolemaa. Olet nenäkäs ja muutenkin väärässä paikassa, etkä tunnu uskovan hyvällä. Kaltaisesi ihmiset usein pelkäävät kuolemaa, syystäkin. Et todella halua tietää, mitä sinulle käy kun kuolet...
TARVITSE ENÄÄN VASTATA KYSYMYKSIINI. LUULIN, ETTÄ TE ÄIDIT OLISITTE YSTÄVÄLLISIÄ (USEIMMAT OLIVAT YSTÄVÄLLISIÄ) JA AUTTAISITTE, MUTTA ITSE KIINNITITTE HUOMIOTA ENEMMÄN IKÄÄNI. JOTEN TÄMÄ KETJU ON NYT MKENNEEN TALVEN LUMIA, EI TARVITSE ENÄÄN VASTAILLA. KYSYN ITSE JOLTAIN, KUN EI TÄÄLLÄ SAA RAUHAA JUTELLA NOIDEN FIKSUJEN ÄITIEN KANSSA. JA SANOKAA MINUSTA MITÄ SANOTTE, EN VÄLITÄ KUN MUUTENKIN MUSTA SANOTAAN KAIKKEA. KIITOS KAIKILLE AUTTAVAISILLE ÄIDEILLE!
TARVITSE ENÄÄN VASTATA KYSYMYKSIINI. LUULIN, ETTÄ TE ÄIDIT OLISITTE YSTÄVÄLLISIÄ (USEIMMAT OLIVAT YSTÄVÄLLISIÄ) JA AUTTAISITTE, MUTTA ITSE KIINNITITTE HUOMIOTA ENEMMÄN IKÄÄNI. JOTEN TÄMÄ KETJU ON NYT MKENNEEN TALVEN LUMIA, EI TARVITSE ENÄÄN VASTAILLA. KYSYN ITSE JOLTAIN, KUN EI TÄÄLLÄ SAA RAUHAA JUTELLA NOIDEN FIKSUJEN ÄITIEN KANSSA. JA SANOKAA MINUSTA MITÄ SANOTTE, EN VÄLITÄ KUN MUUTENKIN MUSTA SANOTAAN KAIKKEA. KIITOS KAIKILLE AUTTAVAISILLE ÄIDEILLE!
en vaan tajua, miks joku tekis tällaisen provon??
eli ehkä tää ei sit oo provo... no, muakin pelotti kuolema tosi paljon joskus 11-vuotiaana, se on ihan normaalia. Vieläkin tulee sellasia kausia.
Olen ajatellut, että kun kuolen, en silloin osaa ajatella tai tuntea mitään. Kuolema on olemattomuutta, ihminen lakkaa olemasta. Ei siis voi tietää, että "nyt makaan täällä haudassa".
Tavallaan, kuolema vapauttaa ihmisen elämästä.
Ei kuoleman jälkeen tunne tuskaa tai muita tunteita.
Niinpä siis kuoleman pelkääminen on turhaa. Emme tiedä kuolleemme, emme tiedosta mitään, meitä ei enää ole kuin muistoissa.
Joten kannattaa minusta pohtia kuolemaa niin paljon kuin haluaa, mutta jos se muodostuu pakkomielteeksi, niin siitä olis hyvä puhua jollekin. Ei se tosin pelkäämällä yhtään miksikään muutu se fakta, että kaikki me synnymme ja kuolemme. Tosiaan, anna itselles aikaa ajatella kuolemaa ja nauti siitä, että nyt elät ja kaikki on hyvin.
Jos sinua pelottaa läheisten kuolema, voit ajatella, ettei etukäteen pelkäämällä saavuta mitään. Itsekin olen kova pelkäämään läheisten menetystä, mutta jos jotakin tapahtuu niin tapahtuu, enhän voi kontrolloida kaikkea.
Joten iloitse kesästä, muista, että useimmiten kaikki menee kuitenkin hyvin :)
Niin ja mielestäni mammat aliarvioi lapsia, joku 11-vuotias voi oikeasti olla tosi kypsä jo, tosin en tiedä onko tämä sitten provo kuten täällä väitetään...