Muiden miesten mielestä olen kaunis ja haluttava
Mutta oman miehen mielestä enää en. Joskus ehkä vähän haluttava. Näinkö se menee? Onko enää paluuta vai tähänkö täytyy loppuelämä tyytyä?
Kaksi lasta ja parisuhde muuten ok, mutta olisihan se kiva, että mies haluaisi ja pitäisi ihanana. On niin ihanaa saada muilta miehiltä huomiota, että jään pian siihen koukkuun ja pian petän, jos en muuten saa miestäni enää kiinnostumaan itsestäni.
Onko teille kaikille muillekin käynyt näin? Miten elätte tällaisen kanssa?
Kommentit (36)
ei mekään kovin usein enääsaada sksiä aikaiseksi, mutta ei me silti olla toisiimme tyytymättömiä. Pitkässä suhteessa toiseen tottuun eikä enää puntti heilu kuin ennen.
yritä ulkonäköjuttujen sijaan jo pikku hiljaa keskittyä muihin elämän tärkeisiin asioihin. Hyvä ulkomuoto on hyvä asia muiden hyvien asioiden joukossa, mutta turha sitä on koko elämän neuroottisesti miettiä.
että hakee huomiota ja yrittää pitää arvoaan yllä haluttavuuden kautta. Kannattaa tosiaan keskittyä niinhin pysyvämpiin ja syvällisempiin asioihin elämässä, koska tulee päivä jolloin ketään ei kiinnosta kiksauttaa sinua ja se voi olla turhan kova paikka jos ei ole mitään muita arvoja.
Toistaiseksi en ole pettänyt vaikka saan muilta miehiltä kivasti huomiota. Olen tässä miettinyt että meillähän on vain yksi elämä ja minä päätän kuinka sen elän. Nyt kun alkaa entistä useammin kummitella mielessä että pettäisin miestäni, luulen että olisi parempi erota kuin loukata toista.
Rakkaus on ikävä kyllä muuttunut jonkinlaiseksi toveruudeksi ja minä kaipaisin intohimoa elämääni. Puhuminen ei ainakaan meillä auta yhtään mitään, aina on jokin selitys tai syy miksi ei kahdenkeskinen aika onnistu...
itse kun on hyvässä vakkarisuhteessa, voi munan perässä juoksun sijaan keskittää intohimonsa hyvään ja antoisaan työhön, uusiin elämyksiin... ja vakkarikulli kulkee mukavasti rinnalla eikä tarvitse tuhlata energiaa yrittäen olla ikuisesti parikymppinen ja haluttava...:) Säälin sinua :)
Toistaiseksi en ole pettänyt vaikka saan muilta miehiltä kivasti huomiota. Olen tässä miettinyt että meillähän on vain yksi elämä ja minä päätän kuinka sen elän. Nyt kun alkaa entistä useammin kummitella mielessä että pettäisin miestäni, luulen että olisi parempi erota kuin loukata toista.
Rakkaus on ikävä kyllä muuttunut jonkinlaiseksi toveruudeksi ja minä kaipaisin intohimoa elämääni. Puhuminen ei ainakaan meillä auta yhtään mitään, aina on jokin selitys tai syy miksi ei kahdenkeskinen aika onnistu...
että miksi haluan niin paljon huomiota? En tiedä, jotenkin vaan olen vielä seksuaalisesti niin aktiivinen, että toivon, että mieskin olisi koko ajan perässäni. Hän ei vaan jaksa, vaan yrittää sanoa, että kyllä hän rakastaa, mutta ei vaan jaksa leperrellä tai halua seksiä. Eikä tarttekaan kun mä oon koko ajan saatavilla.
Kyllä mulla on paljon kaikenlaisia elämänarvoja, mutta niinhän se menee että siitä puhe mistä puute. Jostain kumman syystä mieheni huomio mulle ei vaan riitä ja se on todella kipeä asia. Etenkin kun joskus kuulee sitä että toisilla omat miehet ovat innoissaan koko ajan perässä ja omaa ei saa millään.
Huoh. Ero välkkyy ajatuksissa aina joskus- ja vielä näin naurettavan asian takia. Tiedän että voisi olla muitakin ongelmia, mutta ei tämäkään helppoa ole :(
Help!
ap
Mutta oman miehen mielestä enää en. Joskus ehkä vähän haluttava. Näinkö se menee? Onko enää paluuta vai tähänkö täytyy loppuelämä tyytyä?
Kaksi lasta ja parisuhde muuten ok, mutta olisihan se kiva, että mies haluaisi ja pitäisi ihanana. On niin ihanaa saada muilta miehiltä huomiota, että jään pian siihen koukkuun ja pian petän, jos en muuten saa miestäni enää kiinnostumaan itsestäni.
Onko teille kaikille muillekin käynyt näin? Miten elätte tällaisen kanssa?
eli ne muutkaan miehet eivät olisi susta enää niin kiinnostuneita, jos kunnolla tuntisivat. Uutuuden viehätystähän se muiden miesten kiinnostuminen voi olla tai kielletynhedelmän viehätystä. Mieti vähän tarkemmin asiaa, älä ole helppo nakki ja tyhmä!
nin se vaan menee.ja sun miehes mielest kaikki muut naiset on sexyi...
Mutta oman miehen mielestä enää en. Joskus ehkä vähän haluttava. Näinkö se menee? Onko enää paluuta vai tähänkö täytyy loppuelämä tyytyä?
Kaksi lasta ja parisuhde muuten ok, mutta olisihan se kiva, että mies haluaisi ja pitäisi ihanana. On niin ihanaa saada muilta miehiltä huomiota, että jään pian siihen koukkuun ja pian petän, jos en muuten saa miestäni enää kiinnostumaan itsestäni.
Onko teille kaikille muillekin käynyt näin? Miten elätte tällaisen kanssa?
eli ne muutkaan miehet eivät olisi susta enää niin kiinnostuneita, jos kunnolla tuntisivat. Uutuuden viehätystähän se muiden miesten kiinnostuminen voi olla tai kielletynhedelmän viehätystä. Mieti vähän tarkemmin asiaa, älä ole helppo nakki ja tyhmä!
useimmat miehet pitää aika helposti naisia haluttavina (siis pimpero on niille niin tärkeää). Koettaisit keskittyä enemmän parisuhteeseesi.
Tää on oikeasti tosi raskasta ja haluaisin saada mieheni vielä haluamaan ja ihannoimaan minua. En haluaisi muita miehiä enkä pettää, mutta tällainekin suhde on tosi raskas, kun kinumalla saa kinua, että saisi edes jotain huomiota ja joskus vähän seksiäkin.
En voi olla ainut!
ap
Jos oot oikeasti superseksikäs nainen ja saat paljon osaksesi miehiltä huomiota (ei ainakaan minun sosiaalissa piireissä paljon seksuaallista huomiota toisille anneta, koska katsotaan, että se ei ole soveliata. Siitä huolimatta tiedän olevani seksikäs, niin sillä ihmettelen missä sitä huomiota saat? Kapakoissako? Siellähän sitä saa aina. )? Ihmettelen oikeasti kuka tuolla normaali elämässä sellaista huomiota tulee antamaan? Tietenkin ymmärrän, jos pari tyyppiä on työpaikalla ihastunut, mutta että ihan haaremiko sulla on ympärilläs?
Niin ajatuksena oli se, että jos olet sellainen superseksikäs nainen, niin entä jos miehes on mustasukkainen ja menee jotenkin lukkoon kanssasi? Ihailevatko muut miehet sua niin paljon, että miehesikin sen näkee? Oletko kertonut miehellesi?
huomionhakuisuus näkyy päällepäin, ja tulee helposti 'haluttava' olo. Kadut on täynnään miehiä jotka etsivät koko ajan kohdetta. Ei siihen enempää tarvita. Kun näyttää vähänkään siltä että haluaa paistatella ihailussa, 'pimperoihailua' tulee takuuvarmasti! Oli sitten minkä näköinen tahansa...
Mutta oman miehen mielestä enää en. Joskus ehkä vähän haluttava. Näinkö se menee? Onko enää paluuta vai tähänkö täytyy loppuelämä tyytyä?
Kaksi lasta ja parisuhde muuten ok, mutta olisihan se kiva, että mies haluaisi ja pitäisi ihanana. On niin ihanaa saada muilta miehiltä huomiota, että jään pian siihen koukkuun ja pian petän, jos en muuten saa miestäni enää kiinnostumaan itsestäni.
Onko teille kaikille muillekin käynyt näin? Miten elätte tällaisen kanssa?
eli ne muutkaan miehet eivät olisi susta enää niin kiinnostuneita, jos kunnolla tuntisivat. Uutuuden viehätystähän se muiden miesten kiinnostuminen voi olla tai kielletynhedelmän viehätystä. Mieti vähän tarkemmin asiaa, älä ole helppo nakki ja tyhmä!
useimmat miehet pitää aika helposti naisia haluttavina (siis pimpero on niille niin tärkeää). Koettaisit keskittyä enemmän parisuhteeseesi.
Kannattaa tosiaan keskittyä niinhin pysyvämpiin ja syvällisempiin asioihin elämässä
ihan vinkkinä vaan. Nim. kokemusta on, ikävä kyllä. (Ja syykin oli suunnileen sama kuin sulla. Ei kannata, ei)
että miksi haluan niin paljon huomiota? En tiedä, jotenkin vaan olen vielä seksuaalisesti niin aktiivinen, että toivon, että mieskin olisi koko ajan perässäni. Hän ei vaan jaksa, vaan yrittää sanoa, että kyllä hän rakastaa, mutta ei vaan jaksa leperrellä tai halua seksiä. Eikä tarttekaan kun mä oon koko ajan saatavilla.
Kyllä mulla on paljon kaikenlaisia elämänarvoja, mutta niinhän se menee että siitä puhe mistä puute. Jostain kumman syystä mieheni huomio mulle ei vaan riitä ja se on todella kipeä asia. Etenkin kun joskus kuulee sitä että toisilla omat miehet ovat innoissaan koko ajan perässä ja omaa ei saa millään.
Huoh. Ero välkkyy ajatuksissa aina joskus- ja vielä näin naurettavan asian takia. Tiedän että voisi olla muitakin ongelmia, mutta ei tämäkään helppoa ole :(
Help!
ap
Mies ei ole sanonut mitään, mutta kyllähän sen käytöksen muutoksen huomaa tässä vuosien varrella.
Kapakoissa en käy, mutta työpaikalla ja muualla näen miehistä että ovat kiinnostuneita -eritän varmaan jotain hormoneja.. Myös useilta naisilta olen saannut kuulla olevani seksikäs, söpö ym. (en tiedä pitäisikö huolestua), se ei ole varmaan kauhean yleinen kommentti heteronaisilta. Ja varmaan kun kotona ei huomioida niin sitä alitajuisestikin hakee huomiota ehkä muualta? Tosin huomiota en aina edes huomaa, mutta useamman kerran muut tulleet kertomaan että herätän huomiota. Ja aina en edes tosiaan yritä.
Mutta pointti ei nyt ollut tuoda itseäni tässä esille -voin olla ihan tavallinen ja epäseksikäskin monen mielestä - mutta tuo miehen käytös vaan viiraa päätäni. Joo, voin olla luonnevikainen, mutta mitä itse tekisit jos miehesi huomio hiipuisi vuosien varrella ja itse haluaisit seksiä ja muutakin huomiota? Tää ON kamalaa!
Ehkä hän ei enää näe minua ihanana tai haluttavana kovinkaan usein, mutta miten tällaisessa parisuhteessa voi jatkaa kun itse haluan miestä ja pidän ihanana?
Tarkoitatko sitä että kun en halua pettää, niin olen muiden mielestä kiinnostavampi? Vai että itse haluan huomiota senkin takia etten ole pettänyt? Nyt en ymmärtänyt puolesta lauseesta?
Ja kuinka sulla kävi kokemuksesi kanssa: oletteko vielä yhdessä?
ap
Kannattaa tosiaan keskittyä niinhin pysyvämpiin ja syvällisempiin asioihin elämässä
ihan vinkkinä vaan. Nim. kokemusta on, ikävä kyllä. (Ja syykin oli suunnileen sama kuin sulla. Ei kannata, ei)
Ja aina en edes tosiaan yritä.
useimmat eivät varmaan yritä ikinä.
Ja aina en edes tosiaan yritä.
useimmat eivät varmaan yritä ikinä.
jos sulle tullaan juuri sen takia sanomaan sellaisia kommentteja, kun susta huokuu epävarmuus ja sellainen, että tarvitset niitä?
Tarkoitatko sitä että kun en halua pettää, niin olen muiden mielestä kiinnostavampi? Vai että itse haluan huomiota senkin takia etten ole pettänyt? Nyt en ymmärtänyt puolesta lauseesta?
Ja kuinka sulla kävi kokemuksesi kanssa: oletteko vielä yhdessä?
ap
Pettämättömyys on minusta yleensäkin niin suuri arvo (itseisarvo). Entäpä jos ihan oikeasti puhuisit miehesi kanssa? (Olisiko mies valmis tekemään asian eteen jotain?) Päivänselväähän se on, että aina se kiinnostus pitkissä suhteissa hiipuu.
Kannattaa tosiaan keskittyä niinhin pysyvämpiin ja syvällisempiin asioihin elämässä
ihan vinkkinä vaan. Nim. kokemusta on, ikävä kyllä. (Ja syykin oli suunnileen sama kuin sulla. Ei kannata, ei)
Tää on oikeasti tosi raskasta ja haluaisin saada mieheni vielä haluamaan ja ihannoimaan minua. En haluaisi muita miehiä enkä pettää, mutta tällainekin suhde on tosi raskas, kun kinumalla saa kinua, että saisi edes jotain huomiota ja joskus vähän seksiäkin.
En voi olla ainut!
ap