vanhemmat haluavat yhteistä aikaa...

vaihtoehtoa, parisuhde ilman lapsia tai lapsia ilman parisuhdetta... Parisuhteen hyvinvointi on koko perheen hyvinvoinnin lähtökohta ja sitä voi ja pitääkin aina silloin tällöin piristää kahdenkeskistä aikaa viettämällä. Sanotaanhan sitä paitsi että vanhemma pitäisi viettää kahdenkeskistä aikaa kunkin lapsensakin kanssa aina välillä, miksi ei sitten oman puolisonsa?

Kyllä mä näkisin että esim mun ja miehen seksielämä on sellaista, joka ei kuulu lasten silmille. Sitä on toki arjessakin mutta joskus ihan kiva ottaa villi viikonloppu ihan KAHDESTAAN.



t neljän äiti

Silti parisuhteelle on tärkeää saada olla välillä kahdestaan, muuten helposti ajaudutaan liian kauas toisistaan. Meillä on 4 (4-13 vuotiasta) lasta ja vapaa-aika menee heidän harrastusten parissa täysin. Minulla ei ole tällä hetkellä omia harrastuksia, "harrastan perhettä", mutta tiedän että tämä vaihe menee ohi ja sitten minulla on aikaa itselle. Teemme ja matkustamme yhdessä koko perhe ja se on mukavaa.Silti kaipaan yhteistä aikaa mieheni kanssa, jotta voisimme jutella rauhassa ilman että joku huutaa pyyhkimään ja haluaa juotavaa tms. Haluaisin rakastella rauhassa ja nautinnollisesti ilman että tarvitsee pelätä jonkun yllättävän.Haluaisin syödä rauhassa kynttilän valossa ilman että joku kinastelee vieressä ja valuu pöydän alle tylsistyneenä. Siksi!

laatuaikaa voi viettää perheenkin kanssa mutta minustakin täytyy olla sitä yhteistä aikaa myös kaksistaankin. Me käymme mieheni kanssa tosi harvoin missään kahdestaan ja silloinkin vaan muutama tunti kun mummo on toisesta kaupungista tullut noita hoitamaan(lapset 7v. ja 2v.) enkä suuremmin kaipaakaan mihinkään mutta on se mukavaa päästä edes pari kertaa vuodessa syömään rauhassa ja käymään leffassa. Minusta se on tärkeää sille parisuhteelle.

Että onko yh.m suotavaa viedä lapset mummolle?



Miksi aikuiset ihmiset lisääntymisen jälkeen on sidottuja lapsiinsa?

Entä jos mummu pyytää lapsia luokseen?



Laatuaika ei ole sama kuin kahdenkeskeinen aika.

Kyllä se vastuu pitää luovuttaa vaikka kummille, tämä siis vaikka niille jotka kehuu miten yhteistä aikaa on joka ilta kun lapset nukkuu. Voiko silloin juoda huppeliin? No ei, koska jonkun pitää huolehtia lapsista.



Kyllä meilläkin on illat yhteistä aikaa, mitä sitten? Ei voi lähteä kotona kaksin, jos lapsi alkaa oksentamaan, pitää mennä vaihtamaan lakanaa.

Että onko yh.m suotavaa viedä lapset mummolle? Miksi aikuiset ihmiset lisääntymisen jälkeen on sidottuja lapsiinsa? Entä jos mummu pyytää lapsia luokseen? Laatuaika ei ole sama kuin kahdenkeskeinen aika. Kyllä se vastuu pitää luovuttaa vaikka kummille, tämä siis vaikka niille jotka kehuu miten yhteistä aikaa on joka ilta kun lapset nukkuu. Voiko silloin juoda huppeliin? No ei, koska jonkun pitää huolehtia lapsista. Kyllä meilläkin on illat yhteistä aikaa, mitä sitten? Ei voi lähteä kotona kaksin, jos lapsi alkaa oksentamaan, pitää mennä vaihtamaan lakanaa.

Tarvitseeko juoda itseään huppeliin vai voiko sitä alkoholia käyttää sivistyneesti kohtuudella?

Kohtuullisuus on tie onneen.

Joskus pieni huppeli voi olla ihan hyvästäkin, kun lapsia ei ole paikalla. Jopa äideille ja isille sopii silloin tällöin olla vaikka vähän tuhma ja vallaton. Muumimammaa lainatakseni: Kaikki hauska on hyvästä vatsalle.

Silti parisuhteelle on tärkeää saada olla välillä kahdestaan, muuten helposti ajaudutaan liian kauas toisistaan. Meillä on 4 (4-13 vuotiasta) lasta ja vapaa-aika menee heidän harrastusten parissa täysin. Minulla ei ole tällä hetkellä omia harrastuksia, "harrastan perhettä", mutta tiedän että tämä vaihe menee ohi ja sitten minulla on aikaa itselle. Teemme ja matkustamme yhdessä koko perhe ja se on mukavaa.Silti kaipaan yhteistä aikaa mieheni kanssa, jotta voisimme jutella rauhassa ilman että joku huutaa pyyhkimään ja haluaa juotavaa tms. Haluaisin rakastella rauhassa ja nautinnollisesti ilman että tarvitsee pelätä jonkun yllättävän.Haluaisin syödä rauhassa kynttilän valossa ilman että joku kinastelee vieressä ja valuu pöydän alle tylsistyneenä. Siksi![/]

Tuo nimittäin, että laatuaikaa voi olla sekä perheen kesken että vain oman puolison kanssa. lapsethan voivat silläaikaa viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa!

Tosin epäilen, että ketjun aloittaja halusi saada jälleen kerran pelkkää kinaa aikaiseksi...

Eiks tää ala oleen helvetin käytetty aihe!!Ja tästä ei tule muuta kun kinaa,kun on niitä äiti täydellisiä,jotka ei koskaan vie lapsia hoitoon,ei juo alkoholia,ei polta tupakkaa,ei tee sitä ja tätä ja sitten on niitä jotka haluu viedä lapset välillä isovanhemmille hoitoon viettääkseen sitä kuuluisaa laatuaikaa puolison kanssa tai sitten haluu lähtee bilettää!Mitä sitten,antaa jokaisen tehdä niinku tekee,kunhan ei dokaile lasten aikana!!tai harrasta seksiä niin et lapsilla olis pieniki mahdollisuus nähdä/kuulla,yök!!

yhteinen aika enneltaehkäisee avioeroja myös

"Miksi niitä lapsia on ylipäätään tehty, jos...", minkähänlaisen tason mahtaisi argumentointi tällä palstalla saada? Kun tuo on aivan kestämättömän huono näkökulma mihin tahansa keskusteluun.



Kun keskustellaan päivähoidosta/kotihoidosta tai vanhempien omasta ajasta/matkustelusta/harrastuksista tai mistä tahansa, tilanne on yleensä se, että ne lapset on jo tehty. Piste. Mitä siinä kannattaa enää pohtia lapsenteon tarkoituksenmukaisuutta, kun lapset ovat jo maailmassa.



Ap:n aloitukseen: mielestäni pohdinnassasi ei ole päätä eikä häntää. Mikä sinä olet sanomaan, mitä toisen ihmisen parisuhde kaipaa?

yhteinen aika auttaa jaksamaan ap- oletko ap lapseton vai peräti anoppi???

niin me kävisimme mieheni kanssa kerran kuukaudessa treffeillä kaksin. Siis ainakin leffassa ja syömässä, mutta myös joskus hotelissa nukkumassa ja rakastelemassa. Se olisi mahtavaa jos noin usein pääsisi olemaan rauhassa ksksin. Lisäksi kävisimme kerran vuodessa yhdessä ulkomaanmatkalla, vaikka ihan pidennetyllä viikonlopulla euroopassa.



Totuus on kuitenkin se, että yhteisen ajan järjestäminen on hankalaa. Noita treffi-iltoja tulee todellisuudessa järkättyä muutaman kerran puolessavuodessa ja se on liian vähän. Ulkomaille ei myöskään ole kauheasti raaskinut vielä lähteä, mutta jos sitten vaikka vuodenpäästä kesällä aloittaisi senkin tavan. Ihanaahan se olisi ja tekisi varmasti parisuhteelle hyvää.

Koitahan jo kasvaa aikuiseksi ja tajuta, ettei elämä ole joko-tai vaan näin-niin-ja-noinkin.