Miksi vauvan syntyessä toinen vanhemmista siirtyy autossa

Kukaan tuntemistani ei ole siirtynyt automaattisesti takapenkille. Mutta kyllä minä saatoin pitkillä matkoilla mennä vauvan seuraksi jos hän ei enää viihtynyt yksin, minusta matka meni mukavammin kun ei tarvinnut huudattaa vauvaa. Nykyään se ei enää onnistu kun takapenkillä on 3 istuinta, onneksi isoveljet viihdyttävät vauvaa kuitenkin :)

päälle heilahtaa pulautusliina, hattu, huppu tms. Tai että huomaa jos vauvalla on mennyt niska huonoon asentoon.

Meillä tehty näin kun vauva oli tosi itkuinen pienenä, pulautteli valtavasti jne. Olisi ollut maitopukluissa siellä yksinään takana huutamassa.. ja hyvin levoton luonne sittemminkin, mieluummin seurustelua lapsen kanssa takana kuin huutoa ja turhaa "kiusaamista" että joutuu istumaan pidemmän matkan yksinään.

Itse olen kyl yksinhuoltaja ollut alusta lähtien ja vauva on ollut yksin takapenkillä ja hengissä edelleen.

Mitä väliä sillä on, jos haluaa olla vauvan kanssa takapenkillä?



Joskus voi olla niinkin, että kun takana on istuin, niin etupenkille ei mahdu niin hyvin istumaan.



Pitkillä matkoilla etenkin on haluttu istua vauvan seurana. Ja torkkua itse takapenkillä rennosti.

Ei kuskille ole mitään iloa etupenkillä istuvasta seuralaisesta, ei häntä siinä ehdi katselemaan. Vauvalle sen sijaan on iloa, että isä tai äiti on vieressä. Enkä minä usko vauvan huudattamiseen, joten meillekin on helpompaa, kun toinen on vieressä auttamassa lasta eikä tarvitse etsiä pysähdyspaikkaa, jos lapsella menee lakki silmille, tutti tippuu, tulee ikävä tai jano. Ja ihan hyvin meidän vauvamme oppi olemaan yksinkin takapenkillä, vaikka aina mahdollisuuden tullen siellä oltiin seurana.

vauvamme kärsi pahasta matkapahoinvoinnista! oli helpompi olla takapenkillä auttamassa oksun tullessa. Muuten olisi varmaan tukehtunut ja ainakin sotkenut kaikki paikat!

Siksi ettei vauva tukehdu kun naaman päälle heilahtaa pulautusliina, hattu, huppu tms. Tai että huomaa jos vauvalla on mennyt niska huonoon asentoon.

Kuinka monta vauvaa on tukehtunut huppuun tai hattuun?

istuu vielä kaksi ja puoli vuotiaankin kanssa takapenkillä....



Itse olen ajanut kaksin vauvan kanssa 250 kmn matkoja mummulaan ja eipä ole ollut ketään takapenkillä. Tarvittaessa on sitten pysähdytty vaikka tienposkeen, jos itkua on tullut...

miksi vauvaa mennään lohduttamaan jos hän itkee sängyssä, miksei totuteta olemaan yksin siellä. Tai lattialla tms. Mieluummin minä ainakin seurustelen vauvani kanssa kun huudatan häntä paniikissa takapenkillä. Paitsi tietysti silloin kun ajan yksin vauvan kanssa, silloin ei ole muuta mahdollisuutta.

ettette tiedä tai muista, ettei vanhojen autojen takapenkkien turvavöiden pituus riitä turvakaukaloon.



Meillä oli esikoisen syntyessä vuoden 1987 Civic, ja sen vuoksi jouduttiin laittamaan vauva etupenkille.



Ja sille kirjoittajalle, joka antaisi vauvan vaan huutaa ja tottua, niin sanon vaan, että kyllä olet julma, jos tosiaan huudattaisit lastasi kolmen tunnin ajan jos itkun kuitenkin sais loppumaan niinkin yksinkertaisesti kuin vieressä istumalla.

Olisi se aika hassua. Ymmärrän kyllä, jos vauva on todella itkuinen tai sairas. En siis tarkoituksella huudattamista ymmärrä, mutta kyllä normaali lapsi tottuu helposti olemaan yksin takapenkillä.

Mikä ihmeen takapenkki kammo sinulla on?

Meillä ollan istuttu alussa vauvan kanssa pitkillä matkoilla, eihän se osaa itse tuttia nostaa. Nyt kun kolmas syntyy on isoin sisko sen ikäinen, että saa olla vauvan vieressä.

etupenkiltä takapenkille? Miksi vauvaa ei totuteta olemaan yksin takapenkillä kaukalossa? Jos huutaa, niin sitten huutaa. Minä en ymmärrä, en kuukaan päivänä istu takapenkillä, en mielellään edes taksissa mene takapenkille ellei ole pakko.

Jos vauva on takapenkillä ihan rauhallisesti, niin mikäs siinä, että on yksin. Näin on meillä ollut ensimmäisen lapsen kanssa ja toisen lapsen kanssa siellä takana oli sitten se esikoinen. Ainoastaan silloin, jos lasta on viety lääkäriin sairaana tms. on toinen vanhemmista ollut takapenkillä. Meillä lapset yleensä nukkuu autossa, kun taas kuski mielellään ottaa jutteluseuraa.



Jos lapsi taas huutaa (esimerkiksi kärsii matkapahoinvoinnista), niin toki siellä takana sitten pitäisi olla. Ei matka edisty mihinkään, jos pitää parin minuutin välein pysähtyä ja eihän se moottoritiellä olisi mahdollistakaan (tuskin maanteilläkään). Ensinnäkin lasta ei mielestäni saa jättää huutamaan pitkiksi ajoiksi yksin. Ja toiseksikin, johan siinä kuskillakin keskittyminen herpaantuu, jos joku rääkyy koko ajan kurkku suorana takapenkillä.

sairas ja itkuinen vauva, eikä olisi tullut mieleenkään huudattaa sitä kolme tuntia yksin takapenkillä sen enempää kuin pinnasängyssä tai vaunuissakaan. Mieluummin sai huutaa sylissä tai autossa viereisellä paikalla.

ettette tiedä tai muista, ettei vanhojen autojen takapenkkien turvavöiden pituus riitä turvakaukaloon. Meillä oli esikoisen syntyessä vuoden 1987 Civic, ja sen vuoksi jouduttiin laittamaan vauva etupenkille. Ja sille kirjoittajalle, joka antaisi vauvan vaan huutaa ja tottua, niin sanon vaan, että kyllä olet julma, jos tosiaan huudattaisit lastasi kolmen tunnin ajan jos itkun kuitenkin sais loppumaan niinkin yksinkertaisesti kuin vieressä istumalla.

oli pakko ostaa jalustallinen kaukalo. Ei ollut vanha auto, mutta turvavöiden pituus ei riittänyt. Jalustan sai helposti paikalleen vöillä ja kaukalo aina vain napsautettiin paikalleen. Etupenkillä oli turvatyyny, jota ei voinut laittaa pois, oli pakko laittaa kaukalo takapenkille.

Mutta mun mielestä on tosiaan ihmeellistä, mikä ongelma on siinä, että jos istuin on takana, miksei vauvan kanssa voi istua siellä?

Meillä syy on yksinkertaisesti se, että takapenkki kuskin takana on melkeinpä ainoa istuin, johon tämä äiti jotenkin mukavasti mahtuu. Kaukalo on siinä vieressä oikealla, ja kuskin viereinen etuistuin on ääriasennossa jotta kaukalo mahtuu taakse. Siinä etupenkillä on vähän ahdasta.



MUTTA ei minusta ole mitenkään kummallista, että vanhempi istuu lapsen vierellä. Jos mahdollista siis. Jos ajan yksin autoa, en tietenkään voi vauvan vieressä olla, mutta jos on kaksi aikuista mukana, niin kyllä minusta ihan hyvin voi itkuisen vauvan vieressä istua. Meidän lapsi yleensä nukkuu autossa ja on ihan rauhassa vaikka vieressä ei olisikaan ketään, mutta jos otetaan huomioon, että vauvan itku on yksi stressaavimmista mahdollisista äänistä, eikä vähiten sille lapsen vanhemmalle, ja vauvakaan ei varsinaisesti hyödy yksin itkemisestä, niin miksei muka voisi jo liikenneturvallisuuden vuoksi lasta olla joku vieressä rauhoittelemassa. Ei sillä ole mitään tekemistä curlingin kanssa, vaan ihan terveen järjen. Omituisempana minä pidän sitä, että vanhemmat könöttää etupenkillä, kun lapsi karjuu kurkku suorana takana, vaikkapa siitä syystä että aurinko paistaa silmiin.



Ne hetket kun olen joutunut yksin ajamaan autoa huutava lapsi takapenkillä, on olleet huomattavasti tuskallisempia kuin se itseni hilaaminen takapenkille. Ihan ihmiselle suunniteltuja tiloja ne takapenkitkin on. Kyllä minä silti kestän sen lapsen huudon, jos pakko on, ei siitä ole kyse että pitäisi koko ajan curlata. Joskus se ärsytyksen aihe on nimenomaan se kaukaloon joutuminen, jolloin ei auta muu kuin ajaa reipasta tahtia kotiin että saadaan vauva pois kaukalosta, pysähtymiset vain pidentää piinaa. Mutta kyllä silloinkin minun mieltä rauhoittaa se, että vauvan vieressä on joku katsomassa ettei oikeasti ole hätää ja mahdollisesti saa välillä lasta rauhoittumaankin. Että näin.

ettette tiedä tai muista, ettei vanhojen autojen takapenkkien turvavöiden pituus riitä turvakaukaloon.

Meillä oli esikoisen syntyessä vuoden 1987 Civic, ja sen vuoksi jouduttiin laittamaan vauva etupenkille.

Ja sille kirjoittajalle, joka antaisi vauvan vaan huutaa ja tottua, niin sanon vaan, että kyllä olet julma, jos tosiaan huudattaisit lastasi kolmen tunnin ajan jos itkun kuitenkin sais loppumaan niinkin yksinkertaisesti kuin vieressä istumalla.

Esikoinen (s. 88) oli etupenkillä, minä takapenkillä. Ja mä kyllä jouduin häntä takapenkiltä viihdyttämään aina automatkoilla, koska muuten matkat olisivat olleet pelkkää huutoa.

mutta en sitä että joka kauppamatkalle tälläydytään takapenkille. Meillä lapset ovat istuneet vauvasta saakka takapenkillä useinmiten keskenään. Pitkillä matkoilla olen tunkenut itseni turvaistuinten keskelle takapenkille.

Ja itseasiassa paremmin on matkat sujuneet, kun äiti ei ole ollut passaamassa. Kun istun vieressä, koko ajan kitistään ja sählätään

etupenkiltä takapenkille? Miksi vauvaa ei totuteta olemaan yksin takapenkillä kaukalossa? Jos huutaa, niin sitten huutaa.

Minä en ymmärrä, en kuukaan päivänä istu takapenkillä, en mielellään edes taksissa mene takapenkille ellei ole pakko.

Kyllä minä sanoisin että tässä olisi ap se, joka pitäisi totuttaa siellä takapenkillä olemaan :D. Ei ole ihan tervettä tuollainen suhtautuminen siihen millä penkillä autossa istuu. Suosittelisin että joku läheinen nyt panee ap:n takapenkille, vyöt kiinni vaan ja huutaa sen minkä huutaa, kyllä se lopulta tottuu siellä olemaan.