pelkään että voimat loppuu!

Päivä kerrallaan, tai vaikka minuutti kerrallaan eteenpäin, lasten takia. Ex-miehesi ei kuullosta aikuiselta ihmiseltä, todella alhaista ja lapsellista käytöstä, tottakai elatusapu pitää lapsista maksaa jne.



Onko ketään läheistä, jonka kanssa voisit jutella ennen seuraavaa terapiakertaa? Äiti, ystävä, naapuri?

tavoitan jonkun, nyt kesken vapun juhlinnan en voi ketään vaivata



lapset nyt exällä, siksikin paha olla

mielipiteellä sinusta tai asioista ole mitään merkitystä, olkoot rauhassa mitä mieltä ovat. Asiat, kuten lasten huollon ja elatusavun hoidat viranomaisten kautta. Tuolta mieheltä on varmaan turha odottaa mitään anteeksipyyntöä tms, mutta kun tarpeeksi aikaa on kulunut, voit oman hyvinvointisi tähden "alentua" antamaan hänelle anteeksi ja jättämään hänet omaan arvoonsa ihan itse omassa päässäsi - sitten viimeistään elämä jatkuu.

ihan perille siitä, miksi sulla on niin paha olo? Mihin arkaan paikkaan exäsi lähtö iski? Mieshän on täysi kusipää, kun tuolla tavoin perheensä jättää, ja toki ymmärrän, että se on raastavaa, mutta mikä se on se suurin asia, joka sua ahdistaa? Yksinäisyys? Pelko ettet ikinä löydä ketään? Unelma ydinperheestä ja tulevaisuudesta romuna?



Tiedätkö, nyt kun käyt romuna, sinä vielä kasaat itsesi entistä ehjemmäksi ja vahvemmaksi ihmiseksi! Mä tiedän, että niin tulee käymään, olen kulkenut sen tien. Tämä on sun elämäsi pohjakosketus, mutta kyllä sä tästä selviät!

kunnolla et voi varata omaa aikaa. Mutta nyt kun ovat exällä, niin tee asioista, joista sinä todella nautit. Lue hyvä kirja, katso leffa, siivoa paikat sellaiseen kuntoon kun haluat.



Lämmitä sauna tai mene kylpyyn. Hemmottele itseäsi.



Otan osaa ja tsemppiä, unohda ex elämästäsi niin totaalisesti kuin vaan mahdollista.

turvallisuudentunteeseen ehkä? luottamukseen? exä siis vakuutteli mulle rakkauttaan ihan viime i

aikoihin asti. ja uusi suhde oli kestänyt vasta viikon kun päätti jättää mut.



ja lähtiessään haukkui mut t-o-d-e-l-l-a maan rakoon tyyliin, ettei kukaan voi kanssani elää eikä olla (en juo, en ole pettänyt, ei mitään sellaista, olen vaan kuulemma ihmisenä paska). olin ihan sekasin, en pystynyt puhumaankaan, ahukoi vain henkeä ja hän tylytti tylyttämistään monta päivää putkeen (yöt myös).



jollain lailla kai vieläkin sulattelen sitä kaikkea moskaa mitä sain itsestäni silloin kuulla?!



itsetunto meni.

että olimme juuri pari kk aikaisemmin saaneet kuulla että toinen lapsista on kroonisesti sairas, ja hän kieltäytyi hyväksymästä sitä tai edes keskustelemasta aiheesta



ap

sun puolesta. Toivottavasti saat voimia lapsistasi,kun ilmeisesti he kuitenkin jäävät sinulle. Äläkä kuuntele exän puheita,kamala mies. Toivottavasti sulla on oma perhe lähellä ja voit tukea heihin. Nyt on varmasti vaikeaa mutta älä anna periksi. Sinä selviät kyllä tästä,älä anna exän viedä itsetuntoasi. Ei se ole sen arvoinen. Taitaa olla ihan keskenkasvuinen jos lastensa äidistä puhuu tuohon tyyliin. Hemmottele iyseäsi jos vain suinkin jaksat ja ole armollinen itsellesi. Tästä suosta nouset vielä jonain päivänä.