***Toukokuun Toukat 2010 Oma Kuukausi!!***

Vertica: Minkä ihmeen takia ne laitto sut ryhmään, joka on jo ollut pitkään jollain kokoonpanolla ja kaiken lisäksi viimistä kertaa... Tollasten pelkoryhmien pitäs muutenkin olla suljettuja. Eikä toi kuulostanut liittyvän joogaan mitenkään (vaikka siis onhan äitiysjooga eri asia kuin muut joogat). Mä oon edelleen joogaillut kotosalla vaihtelevalla menestyksellä. Ei muka aina ehdi. Mut ihanaa se on. Rentoutusharjoitukset jääneet vähälle. Ei tajua, ettei saa aikaseksi... Jotain levyjä hain kirjastostakin kun omat ei o kaikki niin tilanteeseen sopivia ja osa taitaa olla töissäkin. Olivat jonkun mun suosikkilevyn kadottaneetkin. Pahus. Eikä firma korvaa tiettykään. En tosin edes kysynyt. Ärh! Nyt poika menee viikonlopuksi isälleen. Jos vaikka nyt ehtis kerätä vähän voimaa. Eilen olin taas kyllä varma, että kohta lähdetään sairaalaan. Niin jo vetää reisiinkin asti noi supparit ja vatta kovana koko ajan.. Vaan ei. Uni vie ne mukanaan...



Neuvolakuulumisia sen verran, että verenpaine oli laskenut ihan hyväksi kun jo oli tossa nousussa. Painoa edelleen tullut vaikka tossa oli muutama ruokahaluton päivä. Tosin herkkuhalut on tallessa. Että. Mut oisko nyt noussu sen 12kg sitten. Eli aika normi mun mielestä. Vaikka jättiläiseksi ittensä tunteekin kun ei ennestäänkään mikään ihan luuviulu ole ollut. Saa nähdä, mitä tästä jää jäljelle kun viimeksi ei kauheesti kilot karisseet... Onneksi toi lenkkipolku alkaa nyt melkeen ovelta! Jospa sitä sitten. Koskakohan sitä saa juosta synnytyksen jälkeen?



Hauskaa muuten kun toi poika leikkii synnytystä ja muuta koko ajan. Millon syntyy dinovauvoja, millon matoja. Saa nähdä mitä on pienestä mieltä kun nyt odottaa niin kovasti ja on innoissaan...



Tosta fb:sta... Voishan se olla ihan jees. Ja siis erityisesti, että on suljettu ryhmä.



Mutta juu. Nyt vaikka pihahommiin, ettei supparit ihan unohda mua :D



Tuollaanen75, rv38+1

Onnea vaan kaikille vauvautuneille ja aurinkosita äitienpäivää sunnuntaina!!!! Monikohan saa mukavan tuhisevan äitienpäivä lahjan????



Täällä olis tänään eräpäivä. Yhtään oikeeta supistusta ei taas tälläkään kertaa oo tullu kuten ei kakkosen kohallakaan. Joten ootellaan, ootellaan... Viime viikolla oli synnytystapaultra, joka oli lipsahtanna vähän myöhäseks. Koko arvio silloin n.3,9kg eli tuskinpa taaskaan alle neljä kilosta on tulossa. Esikoinen oli 52cm ja 4010g (40+5) ja toinen poika 56cm ja 4610g (41+1). Eli sinne suunnille mennään varmaan tälläki kertaa. Keskiviikkona oli neuvolalääkäri. Kohdun suu pehmee ja sormelle auki sekä kanavaa jäljellä. Pää ei ollu vielä kiinnittyny vaan hyvin pysty heiluttelee. Joten eiköhän tässä vielä kotvanen vierähä ja äitienpäivälahjaa täältä masusta tuskin putkahtaa.



Ei miula oo ees sairaalakassi valmiina... niin kovasti oon menossa taas synnyttää. :o)



FB:a käytän millon ennätän ja miule sopii, et siellä olis ryhmä toukokuisille.



Mutta rutistusta loppumetreille!!!!



Sonteri, Miska kohta 3v, Petrus 1,5v ja masuasukki rv40+0

Päiviä ja päivien viemää..

Tyksin lekurireissu on takana.. Ja oli tällä kertaa hyvä käynti! Voiko se olla edes mahdollista? Mutta oli tosi asiallinen kiva lääkäri ja kiva kätilö siinä sen kanssa.. Ensin juteltiin ja oltiin yhdessä sitä mieltä, että odotellaan että tämä itekseen tästä lähtee syntyy ja sit jos näyttää siltä, että menee hirveesti yli niin sitten mietitään sitä käynnistämistä jos on pakko..

Sen jälkeen ultrattiin.. 2900g tällä hetkellä. Esikoinen oli tässä vaiheessa jo jotain 3400g paikkeilla, että huomattavasti pienempi. Ja muutenkin tämä tulokas on normikäyrillä ja sirompi pää jne.. Esikoinen kun meni yläkäyrillä ja sirosta ei voinut puhuakkaan :D

Sisätutkimuksenki se siinä teki. Oli sitten se ensimmäinen tähän raskauteen. Paikat oli vielä kiinni, mutta pehmentyneet. Ja kaulaa oli niin paljon jäljellä ettei kuulemma sormet riitä, mutta äitiyskortissa luki sitten, että 2cm kaulaa jäljellä..

Uuden ajan sain myös, päivä jälkeen la:n eli 27pvä aamulle.. Sillon taas ultrataan ja katotaan, että kaikki on edelleen hyvin. Eli ei oo ainakaan siihen mennessä tämä muksu syntymässä.. Eiköhän tästä siis kesäkuun vauva tule sittenkin..

Oli ihana aamupäivä, kun laps oli sitten miehen työpaikalla ja ei tarvinnut kuin kiirellä tehä aamuhommat ja sit viedä lapsi sinne.. Päivä tässä olikin sitten ihan hel.. Kiireellä piti taas lounas antaa, kun meidän piti lähteä srk diakonissan kanssa keskustelemaan ruoka-avustuksesta.. Tästä on 1.3km kävelymatkaa ja ajattelin, että kun 12:sta laitan lapsen rattaisiin nukkumaan niin kerkiän hyvin lampsia puolessa tunnissa tuon matkan, kun 12:30 oli tapaaminen sovittu.. Neiti sitten päättikin, ettei päiväunille niin vaan ryhdy ja pisti sitten täysillä vastaan ja täydellä huudolla tuossa pihassa.. ..missä sitten oltiinkin vielä 12:20..

Kello oli viis vaille puol ku sain lapsen pysymään rattaissa ja rauhottumaan ees pikkasen ja kävelin sitten 10min srk:lle tai melkein juoksin.. Ja voitte uskoa kuinka paljon supistelee ja mahaan sattuu tuon reissun jälkeen nyt! Ei ole yhtään kivaa.. Joka asennossa sattuu.. Jälleen kerran päätin, että en enää tämän raskauden aikana lähde tuon lapsen kanssa yhtään mihinkään kotoa.. Olen tämän päätöksen tehnyt sen ensimmäisen kerran jo joskus tuolla tammikuussa.. Ja olikohan tämä jo se sadas meno jonnekin sen jälkeen.. Nyt vaan alkaa olo olla niin he.. ei herkkua, että joskos nyt pää pitäisi..

Samaa juu Tuollaanen ihmettelin, että miksi minut siihen ryhmään laitettiin, kun se viimeistä kertaa kerta kokoontui.. Ei tajuu.. Ja sitten se oli vielä niin, että sitä on kaksi eri ihmistä vetänyt tässä varmaan puolen vuoden ajan ja nämä mammat siellä on sopinut niin, että nämä kaksi kätilöä hoitavat heidän synnytykset synnytyspelon vuoksi.. Että semmoisen edun siitä ryhmästä on nämä saaneet – minä en.. Juu ja siis tuo ei liittynyt joogaan millään tavalla, että pikemminkin tuo sinun käyttämä pelkoryhmä oli osuvampi nimi.. Ite en ole koskaan joogannut enkä ole koskaan asiaan jaksanut perehtyä.. Mutta sen verran luulen tietäväni, ettei se ihan keskustelua vain ole :D

Nii tääl tais olla puhet siit et uskookko noihin kokoarvioihin jne.. Mä uskon tuohon ultralla tehtyyn koko arvioon, mutta en käsikopelol tehtyihin.. Vaikka olis 40v alalla kopeloinut lääkäri niin mistä hemmetistä se tietää käsin painelemalla, että minkäkokoinen lapsi on.. Ei vaan mahu mun kaaliin.. Kuitenki ultrassa mitataan niin montaa eri kohtaa siitä lapsesta ja niiden perusteel se koko katotaan, et.. Ja esikoisen kohalla piti noi ultran arviot ihan paikkaansa kyllä niin mikäs mulla niihin luottaessa..

Synnytyksen jälkeisestä juoksemisesta.. Jos normaali synnytys niin suositellaan odotettavan jälkitarkastukseen ennen kuin mitään raskaampaa alkaa tekemään, mutta sen mukaan mikä hyvältä tuntuu.. Jos on sektio niin mitään liikuntaa, kevyttä kävelyä lukuunottamatta, ei saa harrastaa ennen jälkitarkastusta ja siellä sitten annetaan ohjeet mitä liikuntaa saa harrastaa missäkin vaiheessa sektion jälkeen..

Njuu, mutta joskos sitä söisi vaikka aamupalan nyt.. Ei ole sitäkään ehtinyt vielä syömään tänä kiireisenä aamuna..

Verticia & vuokralainen Rv 37+2

Moikka taasen. tuo fb ryhmä olisi kyllä mukava, itse kun siellä heilun alvariinsa:D,

Mites onko kaikilla tuo synnytystapa ultra? itselläni ei sellaista ole ollut eikä kyllä olla sellaisesta mulle puhuttukkaan. Vai tarkoittaneekohan tuo samaa kun mulla oli viikolla 36 se viimeinen neuvolalääkäri joka tutki sisältä paikat ja sanoi että hyvin mahtuu tulemaan?



Täällä rupee pinna olemaan niin pirun tiukalla, kun päivät on niin tylsiä. Kaikki kyllä sanoo että nauti nyt kun vielä voit, mutta kun aina tottunut menemään ja tekemään jotain niin tämä odottelu käy varsin kovasti hermoille. Ja mikä tietenkään ei ole mukavaa miehelle. Mutta mun tuurilla tämä menee sen 2 viikkoa yli. Niinpä olen ruvenutkin ajattelemaan että laskettu aika on 3 viikon päästä vaika se onkin jo reilu viikon päästä.

no mutta tälläisiä valituksia täältä suunnalta taas, täytyy yrittää ajatella jotain positiivista vaikka hemmetin vaikeeta se onkin.

kevätörkki 38+3

synnytystapa-arviota. Siellä Suomessa näyttää kyllä olevan tosi tarkat syynit koko raskauden ajan. Niin ja liikelaskenta täällä on sellainen, että pitää tuntea 10 liikettä 10 tunnin sisällä. Ei niinku suomes et tunnissa 10 liikettä...



Mä oon ollu ihan törkeen väsynyt viime viikon, joten ei ole kerenny tylsistymään.



pomena rv 38+1

Pitkä on, mutta ajattelin, että tässä voi olla jollekin vastauksia synnytystä pohtiviin kysymyksiin :))



Keskiviikkona 29.4. olin taas äitiysjoogassa ja puolentoista tunnin ähkimisen jälkeen tuntui, että jotain tapahtui masussa tai raskauden suhteen. Tunnin jälkeen menin vielä työkaverille, koska asui siinä ihan vieressä. En kauaa jaksanut olla ja lähdin kotiin ja mielessä oli vain synnytys ja vauva….olin ihan varma, että synnytys alkoi lähestyä.



Seuraavana yönä supistelikin hiukan napakammin, otin aamuyöstä Panadolia ja se rauhoitti supistukset. Aamulla huomasin, että pöksyihin oli tullut limaista verta. Ajattelin, että tämä on nyt sitten varmaan sitä limatulppaa. Samalla muistelin, että tästä voi viedä vielä pitkään, että vauva syntyy. Torstaipäivä meni melko rauhallisissa suppareissa ja päätin, että jos yöllä alkaa taas supistelemaan kovemmin, niin en ota särkylääkettä. Yöllä supistelikin enemmän, mutta aamulla oli vain tullut lisää limatulppaa.



Päiväunien aikaan yhdeltä alkoi taas kovemmin supistelemaan, nousin ylös ja siinä ne tuntuivat, mutta ihan ok. Meille tuli vielä vieraita., olihan vappuaatto. Neljän aikaan kuitenkin supistukset alkoivat tulemaan aika tasaisesti 5 minsan välein ja koko ajan napakoituivat. Yritin vieraita huomioida, mutta täytyi vaan lopulta mennä sänkyyn kärvistelemään. Eikö sitten samaan aikaan esikoisella tullut vatsatauti. Miehen kanssa yritin siinä hoitaa toista ja mies piti seuraa välillä vieraille. Kello oli varmaan lähes 21, kun päätin että tästä kannattaa lähteä pikkuhiljaa synnärille. Soitimme äitini kotiin hoitamaan poikaa.



Klo 21.30 alkoi tulla lapsivettä ja samalla tuli äitini meille. Sanoin miehelleni, että nyt lähdetään, kun synnytys saattaa edetä siitä nopeastikin ja halusin jo päästä katsomaan tilanteen, kun supistukset olivat jo kovemmat.

Sairaalaan päästiin sisälle kymmenen jälkeen, sillä olin auki 2 cm ja kätilö sanoi, että synnytys on käynnissä. Saimme viimeisen vapaan huoneen, joten kävi tuuri. Amme oli varattu ja muutenkin kätilö ei suositellut, sillä lapsivesi oli aavistuksen vihertävää. Menin heti suihkuun ja istuin siellä terapiapallon päällä kaiken kaikkiaan 1 ½ tuntia. Alkoi kädet ja jalat väsymään siinä oloon ja päätin tulla pois. Supistukset olivat koko ajan kovemmat ja kokeilin liikutella lantiota nojaamalla sänkyä vasten, mies hieroi aina välillä selkääni. Tässä en jaksanut pitkään ja pyysin kätilön tarkistamaan, oliko edistystä tapahtunut. Onneksi synnytys oli edennyt hyvin ja olin jo jotain 3-4 cm auki. Kysyin, että saisinko ilokaasua tässä vaiheessa ja se auttoi sitten jonkun aikaa. Reilun tunnin taisin pärjätä ilokaasulla ja pyysin taas tarkistamaan tilanteen, kun oli aikas kovat kivut. Taas oltiin edetty ja taisinkin olla jo jotain 8 cm auki ja kun en vain uskaltanut jatkaa ilman kivunlievitystä, niin päädyin ottamaan epiduraalin. Se oli viimeksikin auttanut niin hyvin. Vaikka Jorvissa oli tosi ruuhkaista, sain ajoissa anestesialääkärin laittamaan katetrin. Kipu alkoi pikkuhiljaa helpottamaan, eikä puudutus onneksi rauhoittanut supistuksia.



Muistaakseni sain puudutuksen n. 01.30 ja aika pian alkoi tuntua painetta jalkojen välissä. Tunsin joka supistuksen laskevan vauvaa alemmas, tosi tehokkaat supparit taisi olla. Ponnistamisen sain aloittaa puoli 4 aikaan. Taisi toisella ponnistuksella tulla vauvan pää esiin ja kätilö sanoi, että nyt seuraavalla vauvan on tultava ulos. Eipä siinä tilassa arvannut, että vauvan tila olisi saattanut äkkiä huonontua, jos en olisi saanut sitä pian ulos. Ponnistusvaihe kesti kaiken kaikkiaan 8 min. Vauvalla oli napanuora kaulan ympärillä ja tuli ulos käsi poskella :) episetomiaa ei tarvinnut tehdä, mutta kuulemma juuri tuo käsi sai muutaman pienen repeämän aikaan.



Vauvan pisteet oli 9, 10 ja 10, väri oli ilmeisesti napanuoran takia hiukan huono. Mutta pirteä ja jäntevä vauva sieltä tuli. Kätilö hämmästeli ensimmäiseksi vauvan pitkiä ripsiä ja tällä kaverilla olikin tumma pitkä tukka. Veljellään tuskin oli tukkaa ja sekin ihan vaalea. Tukka oli tällä kaverilla äidiltä peritty tai siis mulla oli syntyessä ihan samanlainen. Lisäksi kätilö alkoi varovasti vetämään napanuoraa kohdusta ja hämmästeli, miten pitkä se oli. Harmi kun en huomannut kysyä, miten pitkä se sitten oli. Istukka tuli melkein samantein pois ja sekin oli huimat 620 g. Joten ei istukka ainakaan vauvan kokoon vaikuttanut, kätilö vain tuumasi, että sinulle syntyy vain näitä pieniä vauvoja :)



Sain vauvan hetkeksi paidan sisään ja sillä aikaa kätilö ompeli haavat. Vauva pestiin ja tämän jälkeen sain hänet rinnalleni ja kaveri kävi heti rintaan kiinni. Ote oli tosi napakka ja imetys lähti siitä hyvin käyntiin. Kovin kauaa ei ehditty siinä olemaan, kun joku hoitaja tuli huoneeseen ja sanoi, että 2 synnyttäjää ilman huonetta. Ei siinä auttanut kuin lähteä evakkoon, onneksi jaksoin kävellä omin voimin.

Saimme väliaikaisen tutkimushuoneen, ennen osastolle siirtymistä. Sairaala oli edelleen ihan tukossa ja sulku tuli päälle. Sulku oli vapun aikana kahdesti päällä.



Olen niin onnellinen, että tämä synnytys lähti itekseen käyntiin, kun edellisestä lähti vedet tihkumaan ja mitään ei tapahtunut. Silloin odoteltiin reilu vuorokausi, ennen kuin käynnistettiin. Ei sen puoleen, oli noi supparit varmaan melko samaa luokkaa, vaikka lähti normisti käyntiin ;) ja olisin saattanut ne kestää, mutta en kadu epiduraalia. Mielestäni ei kannata rääkätä itseään ja varsinkin jos on väsynyt, niin saa hiukan levätä kun puudutus alkaa vaikuttamaan.



Vauva-arki on alkanut hyvin. Vauva syö hyvin ja nukkuu vain. Sairaalassa oltiin 2 kokonaista päivää ja kotiin tultiin maanantaina. Keskiviikkona oltiin jo vaunujen kanssa pihalla, kun sää oli niin ihana.

Poika siis syntyi viikolla 39+1, esikoisesta lähti lapsivedet samaan aikaan ja syntyi 39+3. Päänympärys oli 33 cm eli pienen pieni pää.



Onnea vielä kerran vauvan saaneille ja tsemppiä loppumetreillä oleville!

Mykis

Aika reipas olet ollut, kun supistusten keskellä vielä huolehtinut vatsatautisesta lapsesta! Huh, huh. Niin ja Onnea vielä poijasta :)



Mulla rupesi eilen illalla sattumaan toisesta rinnasta. Alkuun ajattelin, josko maito nousee mutta kipu vain paheni ja paheni. Googlella sitten löysin, että rintatulehdus voi tulla, vaikka ei vielä imettäisikään!

Yön sain aika hyvin nukuttua ja aamusta tunsin kipeässä rinnassa nännin alla todella kosketusaran pahkuran. Kävin nyt päivällä näyttää tissiäni lääkärissä. Otettiin pika CRP ja oli hieman koholla ollen 29. Antibiootti kuuri päälle ja sain vielä Para-Tabs 1g reseptin. Ja jestas, että tuohon sattuikin sen lääkärin tunnustelun jälkeen, vaikka hyvin helleästi sitä painelikin. Nyt kuitenkin kipulääke auttaa ja mulla on villasukka tuolla rintaliivin sisällä lämmittämässä rintaa, kun lämmöstä tuntuu olevan apua.

En tiedä oisko pitänyt jotain kaalia käydä ostamassa, kun kuulemma kaalinlehdet auttavat rintatulehdukseen. No haen huomenna sitten jos ei ala helpottamaan.

Mutta viheliäs vaiva!!! Ja toivottavasti ei sitten toistu, kun vauva on syntynyt ja imetys alkanut.



Pallomaha

Me saatiin pikkuinen poju tänää osastolta kotiin. Ei ihan ole vielä kahta kiloa, mutta muuten on niin pirteä poika, että saatiin hänet viedä. On oppinut komiasti syömään rintaa vaikka aluksi olikin pulloruokinalla. Tästä se arki taas tasoittuu, ku ei tartte missään ravata.



On muuten varmasti kamalaa tuo rintatulehdus. Ku jo ihan kamalalta tuntuu ekat päivät kun maito nousee. Mä onneks saan pitää vielä sairaalan rintapumpun kotona viikonlopun yli ni saan lypsellä jos tarttee. Estää ainaki tulehdusta sekin, ku ei maito jumitu paikoilleen toisen nukkuessa. Mulla kun maitoa riittää yli oman tarpeen.

Iltoja

Piti tulla vielä kertomaan pari mielenkiintoista juttua mitä kätilö kertoi siellä ”mammajoogassa”..

Ensin joku kysyi ammeesta ja siinä olemisesta niin ammeeseen ei saa mennä ennen kuin on 5cm auki ja synnytys hyvällä vauhtia etenemässä ja ei saa olla kuin lapsivesien menoon asti ja jos lapsiveet mennyt niin ei saa mennä lainkaan.. Ja tämä 5cm siis sen takia, että siinä vettä on kauttaaltaan ympäri kehoa ja se lämmin siinä sitten estää synnytyksen etenemisen.. Eli jos menee ennen ku on 5cm auki niin aukeeminen loppuu...

Minä sitten kysyin suihkusta, että mitenkä pääseekö täällä tyksissä lainkaan suihkuun avautumisen aikana.. Kysyin koska itse en esikoista synnyttäessä päässyt, kun huoneessa ei ollut omaa suihkua ja wc jota käytin yhdessä jonkun toisen huoneen kanssa niin sen suihkua ei voinut käyttää koska toisen huoneen naisen piti päästä siihen wc:seen sitten myös..

Tähän hän sitten kommentoi niin, että suihkuun saa mennä, mutta sama homma kuin ammeessakin; vastra kun synnytys on hyvässä vauhdissa ja siellä ei saa lojua tuntikaupalla.. Eli mitä lyhyemmät suihkutukset niin sen parempi.. Koska se lämpö estää myös sen synnytyksen etenemisen suihkussa..

Lisäksi hän kertoi, että tyksissä on kaksi huonetta millä on yhteinen suihku, muissa on oma suihku.. Ja näiden lisäksi oli ainakin kaksi muuta suihkuhuonetta mihin äitejä viedään.. Että hän ei ymmärrä miksi minua ei oltu suihkuun päästetty esikoista synnyttäessä.. Kun suihkuja kerta on ollut ja osasto ei tod ollut täynnä edes tuolloin.. Että joo..

Mikäs se mun toinen asia.. Nii joo, perustin nyt sen fb ryhmän.. Ja löytyy siis hakusanalla Toukokuun Toukat 2010 tai sitten vaikeemman kautta ryhmistä etsimällä: Yhteiset kiinnostuksenkohteen kategorian alta ja sieltä Perheet kategorian alta..

Synnytystapaultra on täälläpäin niille joilla on sokerijuttui tai ylipainoa.. He pääsevät koko ultraan siinä 37 viikolla. Muille täälläkin on vaan ihan perus neuvolanlekuri mikä käsikopelol kokeilee lantion, että mahtuuko tulemaan jne..

Liikelaskennasta.. Täälläpä ei muuten kakkosen kohdalla sitä tehdä, vaan kakkosen kohdalla pitää vaan tuntea ne liikkeet päivittäin.. Paikat kun on isommat ja tilavammat.. Esikoista odottaessa se oli jotain puoli tuntia ku piti liikkeitä seurata ja siinä ajassa niit potkui piti tuntuu ihan järkky määrä..

Pomena sanoikin, että suomessa on tosi tarkat syynit.. Siellä ”mammajoogassa” tämä kätilö sanoi samaa, että suomessa on tosi tarkkaa ja hirveesti seuraillaan kaikkia käyriä jne.. Et ei ennen vaan semmosta ollut ja nykypäivänä tuntuu, että raskaus on lähinnä joku sairaus tms juuri näiden seurontojen ym vuoksi.. Että täällä ei anneta raskauden mennä omalla painollaan ja tzekataan vaan jos tarve vaatii.. Tää on niin totta!! Ja musta ainakin tuntu juuri esikoista odottaessa, että olenko mä sairas tjn ku neuvolassa piti rampata loppuvaiheessa viikonkin välein.. Ihan turhaa mun mielestä.. Onneksi toisessa raskaudessa ei tarvii niin usein käydä..

Mitä tuo tarkoittanee, että tuli sulku sairaalaan? Tuliko synnytysosasto niin täyteen, että se suljettiin :o?

Rintatulehdus on yhtä helv.. kyllä!! Mulla oli esikoisen kanssa imettämisen kanssa kaikki päin puuta.. Alkoi siinä ristiäisten aikaan eli joskus reilu 1kk iässä.. Ensin tuli lapselle sammas suuhun joka sitten tarttui mun rintoihin.. Ja sehän ei sitten lähtenyt millään.. Varmaan se puolitoista kk tapeltiin sen sammaksen kanssa pelkästään ensin.. Kaikki voiteet kokeiltiin jne ja ei mikään auta.. No sittenhän siihen tuli päälle vielä rintatulehdus ja puol kuukautta meni sitten vielä rintatulehdus + sammas yhistelemällä.. Hiton hienoo.. Kyllä meni into koko imettämisestä.. Ja maidon tuloki sit vähenty kaiken tuon takia.. Ja niin loppu sit imetyskin pian.. Kaks kuukautta tuskasta imetystä riitti mulle.. Siksi olenkin päättänyt, että jos vähänki ny tulee jtn toisen lapsen kohalla niin lopetan imetyksen heti ja korviketta vaan – kyllä ne lapset silläki kasvaa.. Mut en toiste halua enää kokea mitään tuollaisia imetysongelmia..

Pirreliinille onnea vauvantuoksuiseen kotiin!

Nyt tv ja vauvalehti ja relax..

On muuten ihan järkyt kivut jalkapohjis ollu jo pari viikkoa :(

Verticia

Nyt täältä taustalta palaan näppäimiin :) kovasti olen käynyt lukemassa mutta sitten on jo pitänyt mennä, eipä ihme kuulumisia tässä välissä ole ollutkaan.. raskaus aika on ollut helppo ja helppo ja ihan liian helppo, olo on ollut hyvä, lapset on antaneet ätitn huilia ja kaikki normaalit rutiinit on pystyny tekemään, lomaakin sai pitää ennen ä-loman alkua, no ajattelin jo että ompa kumma, mutta tottahan sitten jotain, alkasivat polilla rv 36 mittailla tätä meitin hemmoa että on liian pieni heidän käyrilleen, sillon arvio 2.7kg (mun mielestä ihan hyvä, esikoinen syntyessään oli 3880 ja viikot jo 42.. että..) No jotain sikiön mahan ympäryksestä ne toimitteli ja nyt täytyy sitten tarkoin seurata, kaikki virtaukset ja ctg käyrät, RR hyvä ei moitetta, muksu jyllää päivät pitkät asunnossaan, että virkeä on, mutta seurataan ja mitataan ja seurataan ja ahdistaa!!! Edelliset on käynnistetty, toinen meni niin paljon yli ja toinen oireili ankaralla pääkivulla että päästivät piinasta ja nyt mä niin haluiaisin ihana normaalin synnytyksen, mutta ei kaikkea voi saada.. olis kun edes supistais mutta no ei, ens viikolla taas kyttäyskäyrille, edelliskerralla oli kyllä ihan reilusti kasvanut 1.5vkon aikana että näyttäs olevan astiat kondiksessa, mutta täälä on joku ihme buumi että uhataan käynnistää joka välissä (tarviiko ne tulosta??) Oikeestihan mä haluaisin jo synnyttää mutta suurella todennäköisyydellä tämä hemmo on meidän viimenen ja musta olis nyt parasta antaa sen syntyä kun on sen aika... vaikka se olis sitten juhannuksena ;) (ei vasikaa..)



Noh josko sita alkais supistelemaan jos oikein toivoo(???) joo varmaan..



´Niin ja ONNEA kaikille vauvan kainaloon saaneille, ihanan lukea "tuloksista", äly nopeesti tämä aika on mennyt, aivan justiin kirjoteltiin tonne "yritys"-puolelle ja jännitetti ja nyt jo on H-hetket ohi tai ihan just edessä!

Tsemppiä koitoksiin naiset!!

Gibotus hempuloineen 38+6

Tuli sitten kokeiltua vyöhyketerapiaakin. Puolentoista viikon päästä meen uudestaan jos pikkuinen ei ole päättänyt vielä syntyä. Tosin kohtupisteissä on pienet magneettikuulat kokoajan..Eli helposti löytyy jos haluan asioita jouduttaa.



Oli hyvä käynti!! Sen lisäksi että rentouduin sain ihan älyttömän hyviä vinkkejä synnytystä ajatellen. En oo edes tienny että jumppapallolla voi auttaa vauvaa laskeutumaan. No, istua nökötin siinä nyt alkuun semmosen puolitoista tuntia. Eipä tartte salissa alkaa opettelemaan. Samoten kävin tekemässä nyt illalla bebe:sin sivuilla synnytystoivelistan. Terapeutti, joka on muuten doula kans sanoi että "sä oot niin omassa maailmassa ja mies on paniikissa, joten siitä ei ainakaan haittaa ole että asiat on miettinyt valmiiksi". Vietettiin eilen kavereitten kanssa lapsetonta iltaa ja moni saanu esikoisen vuoden sisään. Siinä kuuli kyllä semmosia synnytystarinoita, ettei kauheesti tarvita parempaan:) Monia kai jää harmittaan se ettei kätilö tyrkytä uusia asentoja ja moni jää rojottamaan pöydälle koko ajaksi, mulle taas on neuvolassa jo viikolla 15 paukutettu päähän että "et sitten mene siihen puoli-istuvaan tai makuu asentoon mitä leffoissa näkee. Se on varmin tapa saada pitkä synnytys aikaseks etkä pysty jeesaamaan oloasi yhtään." -Tuon verran siis olen sisäistänyt!:) Ei sitten, koitan nyt viimesinä viikkoina keksiä vaihtoehtoisia tapoja. Olin kyllä ajatellut olla suunnittelematta yhtään koko juttua, mutta jos siitä sittenkin olisi apua niin miksikäs ei. Mä lähden pikku-ukon kanssa nukkuun vaikka kovasti hän haluaisi vain jumpata edelleen.

Voikaa hyvin!



Gibbotar: käys lukaseen noita bebesin sivuja tosta käynnistämisestä... Mihin kaikkeen se vaikuttaa! En tod tienny. Tietty jos pikkunen paisuu ku pullataikina ja painaa enemmän ku äitinsä niin sillon sen ymmärtää, mutta ois tosiaan kiva jos itestään käynnistyis...tai sitte vaikka vyöhyketerapialla.



t.bamse ja mä

Hyvää äitienpäivää meille kaikille äideille

Hyvää äitienpäivää meille kaikille äideille

Hyvää äitienpäivää meille kaikille äideille

Hyvää äitienpäivää meille kaikille äideille

Niin, että ihanaa äitienpäivää kaikille! Täällä luultiin jo hetki, että tulee äitinpäivävauva, vaan EI! Illalla supisteli 23-01 koko ajan n. 7min välein... Ja sitten tuli uni ja vei kaiken mennessään. Osa oli ihan kunnollisia, osa vähän kesympiä. Mut eivät mitään kivuttomia kuitenkaan. Saas kattoo.



Touko Toukkien fb-ryhmäänkin liityin.



Ja 05/2010: samalla linjalla ton synnytyksen suhteen. Jos edes pystyasennossa pystyisi suoriutumaan, niin olis jo aika hyvä. Siis jakkaralla tms. Tärkeintä nyt vaan luottaa itseensä ja siihen, että kroppa kertoo. Ellei sitten päädy olemaan ihan mömmöissä eikä kroppa sano enää mitään...



Nyt tämmönen pikainen siltä varalta, että temppuilee taas...



Tuollaanen75, rv 38+3

Hyvää äitienpäivää!!

Meillä varsinainen äitienpäivä.. Tuossa tuo mies nukkuu sohvalla, eikös siinä pitäisi minun pikemminkin nukkua?

Njuu, olossa ei mitään muutoksia täällä. Paitti hei.. Pari päivää ollut taas tosi oksettava olo.. Näitä tulee välillä et muutamia päiviä oksettaa koko ajan, mut silti ylös saakka ei tule.. Ihan ku alkuraskaudesta.. Eikä oo kyl sit yhtään kivaa :/

Verticia

Mä sitten eilen eilen illalla hieroin noita jalkojen akupisteitä toiveena saada synnytys käyntiin. Mutta ainoa tulos oli pahoinvoiva olo ja mahaa ns. jomotti. Mitään supistuksia ne ei kyllä ollut. Mutta selvästi vauva nyt on laskeutunut jonkin verran, ainakin tuntuu sellaista painontunnetta tuolla alamahalla ja siittä päätelin, että alas hänellä on suunta. Närästyskin on selvästi hellittänyt :)



Rintatulehduskin on parempaan suuntaa. Rinta ei enään ole kipeä, ainoastaan silloin kun siihen koskeen. Patti tuntuu edelleen ja se kohta on todella kosketusarka. Mutta tämän päivän olen pärjännyt ilman kipulääkettä.



Voi Tuollaanen, oispa kiva kun ittelläkin alkaisi tuolla tavalla supistelee! Toivotaan, että homma uusii sulla tänä iltana ja menee loppuun asti :)



Vertica, tuota pahaa oloa on mullakin aina silloin tällöin. No eilen illalla ihan kunnolla ja viime viikonloppuna oksensin molempina aamuina :( Ja kivaa se ei oo.



Pallomaha 39+6 Virallinen toimituspäivä ois sit huomenna..

Hyvää äitienpäivää!

Jollain oli muistaakseni huomenna käynnistys ellen väärin muista: Onnea matkaan!



Täälläkin on kakkua syöty yms, mies piti omaa SPA-hoitolaa aamutuimaan:) Oli hyvä syy; printtailin tosta tukihenkilön osuudesta kaikenmoista ja hierontaohjeet tuolta http://www.babyidea.fi/aidille/hieronnasta.html Kaikissa tota harjottelua suositellaan!



Terapiapallon päällä oon istuskellu välillä. Aattelin sitäkin treenata ennen saliin menoa. -Voi olla sen verran kipeet paikat, ettei kerkee enää tekniikkaa reenaamaan siinä vaiheessa. Vauva on varmaan laskeutunut. Ei nimittäin tunnu enää potkuja niin paljoa eikä semmosta väsäämistä tuolla alempana.



Oliks jollain tulossa doulakin mukaan?? Ootteko hyvin päässy juttuun? Oishan sitä voinu varmaan miettiäkin mutta tyyristä hommaa. Serkun(kätilö) olisin varmaan ottanutkin mutta asuu liian kaukana:( Toisaalta etenki mies toivoo että ollaan kahdestaan ku kuitenki esikoinen.



Tuollaanen75: Pyritään siihen!! Systeri pärjäs jakkaralla ja aquarakkuloilla(tosin ei ollu eka lapsi) joten ehkä se on mahdollista! Luin sieltä bebesin sivuilta kaikki kivunlievityksestä yms ja lopputuloksena se ettei tee mieli ottaa mitään...:) En usko tod. olevani niin urhoollinen olla, mutta pitää pyrkiä siihen. Toivotaan että pikkunen syntyy ajallaan eikä ole syytä käynnistää yms. Mm. kalvojen puhkaisu tekee supistuksista kuulemma paljon voimakkaampia. Ei oo pelkästään luettua tietoa, vaan kaveriki oli ajatellu et hyvin menee mutta samantien ku oli puhkastu niin oli joutunut pyytään epiduraalin.



Ai niin, painelee niitä käynnistyspisteitä iltaisin parina iltana peräkkäin ja pitepään kerrallaan niin ties vaikka vaikutti. Kaverilla autto 3. iltana:) Ite oon välillä vaan sipaissut. Mulla on nimittäin pakkauskin vielä postissa ja miehellä yövuorot alkuviikosta. Eli ei oo kiirettä.



t.bamse ja mä rv 37+6

Alkaa olemaan hieman tuskanen olo, muutamana päivänä tullut kivuliaita supistuksia, mutta niitä on ollut vain ihan muutamia, ei mitään sellasia että olis lähtö vielä. Toivoisin kyllä, että pian pääsisin jo tästä mahasta eroon. Tämä herraneiti kun liikkuu niin kovasti kokoajan, että sattuu ja olo on tosi epämukava. Eilen illalla oli erittäin tuskasta, kun pyöri ja hyöri niin, että hermo meinas mennä. Terkkari neuvolassakin mietiskeli, että minkälainen epeli on tulossa. Katseli tuota äitiyskorttia, totesi, ettei ihan hetkeen ole merkannut heti ensimmäisistä liikkeistä tähän hetkeen asti pelkkiä tuplaplussia. Niin kovaa kyytiä on alusta asti mennyt. Vaikka toisaalta, on hyvä tuntea toisen liikkuvan, tietääpähän että on elossa ja kaikki pitäisi olla hyvin. :)

Tänään sain aamupalan vuoteeseen, ihana mies. Muutenkin hyvä päivä takana. :D



t:SaDu-75 38+3