Mitkä ovat pahimmat mokat mitä lasten kasvatuksessa voi tehdä - mitä pitää välttää?

Toimit esim. suhteessasi muihin ihmisiin, niin kuin haluaisit lapsesi toimivan myös tulevaisuudessa.

Ja sitten on niitä "kukkasia", jotka kasvavat vaikeissa oloissa vahvoiksi ja tasapainoisiksi ja niitä jotka "taimia", jotka kasvavat ideaaleissa olosuhteissa hirviöiksi, toki nuo ovat poikkeuksia.

esille.



Mitä muuta vähemmän raskauttavaa voi tehdä "pilatakseen" lapsensa? Jotain ei niin ilmeistä kuin lapsen väkivaltaisen kohtelun tai syyllistämisen tms?

Ja sitten on niitä "kukkasia", jotka kasvavat vaikeissa oloissa vahvoiksi ja tasapainoisiksi ja niitä jotka "taimia", jotka kasvavat ideaaleissa olosuhteissa hirviöiksi, toki nuo ovat poikkeuksia.

Kaikista huonoissa oloissa kasvaneista ei tule hirviöitä koska voi olla monenlaisia suojaavia tekijöitä. Ja ylipäänsä olosuhteita tärkeämpää on se pystyykö lapsi käsittelemään kokemaansa edes yhden turvallisen aikuisen kanssa. Jos näin on, tulevaisuus on huomattavasti valoisampi. Toisaalta sitten taas sellainen lapsi joka ei koe mitään järisyttävän kamalaa, mutta jolla ei ole ketään jolle puhua mistään, voi kasvaa vinoon vain lievästi vahingoittavissa oolosuhteissakin.

Mutta fakta on se, että jos lueskelee hirveiden ihmisten biografioita, kaava tulee hyvin pian selväksi.

tasapainoisen, onnellisen ihmisen, jolla on normaali/hyvä itsetunto ja minäkuva?



Luo hyvä vuorovaikutussuhde lapsen kanssa. Vastaa vauvan/lapsen tarpeisiin, anna rakkautta, hyväksyntää, onnístumisen kokemuksia ja niitä rajoja. Opeta lasta elämään yhteisössä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ole mallina.

Opeta, että myös muilla on tarpeita eikä muita saa alistaa.

Nykyään unohtunut aivan liian monelta!

Näytä lapselle että hän on sinun elämäsi este

Huuda aina

Lyö äkkiarvaamatta

Ole epäjohdonmukainen

Itke kun lapsi tekee jotain pahaa

Väitä että lapsi tyhmä, ruma, huono

Arvostele aina lasta, älä hänen käytöstään

Laita lapsi komeroon rangaistukseksi

Murjota kotona juhlapyhisin kännissä kun et pääse mihinkään.

Anna lapsen nukkua. Vauvat, taaperot, alle kouluikäiset, niitä ei mielestäni saa ikinä herättää. Silloin unirytmit asettuu itsestään oikeiksi. Myös kouluikäisten olis hurjan hyvä herätä itsestään, mutta onhan se liki mahdotonta.



Kun haluat puhua teinin kanssa, istu sen vieressä, älä vastapäätä. Paljon helpompi jutella autossa, saunan lauteilla tai lenkillä. Teinejä on välillä vaikea kohdata ja koskettaa, hiero harteita ja jalkoja, vaikka ne ensin sanoo, että ei tartte. Kysy ainakin neljä kertaa, että hieroisinko.



Maksa kotitöistä. Oppivat arvostamaan työtä. Kyllä, ei äidille ja isällkään kotitöistä makseta, mutta työstä kyllä saamme palkkaa. Tiedän, että herättää kritiikkiä, mutta toimii myös.



Anna aikaa. Katso tyhmää tv-sarjaa yhdessä, lue isoille kouluaisille ääneen Hobittia. Syökää yhdessä iltapalaa. Pitäkää pizzaperjantai.



Nämä nyt on vaan semmoisia temppuja. Tietty arvostus ja kunnioitus kaikessa puheessa ja tekemisessä ratkaisee. Rakkaus ja välittäminen saa näkyä ja kuulua.

noin siis mielestäni kannattaa toimia, jos haluaa onnellisia ja tasapainoisia lapsia!! Ei siis ole kieltolista :-)



T. Tuon ylemmän viestin kirjoittaja

- tulkitse lapsen epävarmuus aina uhmaksi auktoriteettiasi vastaan - syytä aina lasta omasta kiukuttelustasi - katso onnistuneeksi kasvatukseksi vain ne tilanteet jotka päättyvät siihen että lapsi itkee tai on itkemäisillään - usko lapsesta aina pahinta - tee tavallisista asioista, kuten nukkumisesta ja syömisestä kasvatuksellisia kysymyksiä, joissa vastakkain on äidin arvovalta ja lapsen turhanpäiväinen kiukuttelu - naura lapsen epäonnistumisille - nolaa lapsi julkisesti - muistuta lasta jatkuvasti menneistä epäonnistumisista -vaadi liikaa - nalkuta lapselle ja käytä sanoja "aina, taas sinä, etkö ikinä, sinä et koskaan jne" - mitätöi lapsen harmi ja paha mieli

Pelkään, että näin toimii moni vanhempi, muun muassa oma mieheni:(

alkoholi, huumeet ja väkivalta, niin pahinta on jatkuva arvostelu, mikään ei ole riittävän hyvää ja takapuolikin on paksu. Lapsen sanomisilla ei ole väliä ja mielipiteitä ei kuulla.



Lasta pitää kuunnella. Oikeasti.