Tei joilla ei yhtään lastenhoitoapua - harmittaako?

Otan lapsen myös mukaan joka paikkaan, en veisi häntä muiden vaivoiksi. Päivät ovat hoidossa kun olen töissä ja pyrin kaiken mahdollisen järjestämään päiväsaikaan. Kaikki ei tietenkään onnistu ja välillä on neuvoteltu pankissa lainanehdoista taaperon kanssa tai istuttu juhlagaalassa ainoana "lapsellisena", ravintolassa tosi usein illallisilla jne



Oivalsin tässä yksi kerta, kun olimme ravintolassa taas eräässä tilaisuudessa syömässä, että hei, toi meidän kolmevuotiashan osaa käyttäytyä hyvin! Hänellä on oma laukku mukana, jonne pakkaa itse mukaansa tarvitsemansa pikku lelut, kirjat tms. Osaa istua nätisti, osallistuu kesksuteluun ja luo ihan oikeasti kontakteja ihmisten kanssa siinä missä aikuisetkin.

Osaa tilata haluamaansa juomaa/ruokaa ja olla kohtelias tarjoilijoille ja osaa tottavie flirttailla (ei AIKUISMAISESTI vaan ihanan lapsimaisesti) siten, että yleensä sitten tarkoilijat kantavat hälle kaikenlaista ylimääräistä...



Niin, en vielä tiedä olemmeko tehneet karhunpalveluksen vai toimineet oikein lapsemme kanssa ottaessamme häntä mukaan sinne ja tänne.

Mutta ainakin olemme kasvattaneet hänet itse emmekä ole hänen takiaan sukuamme vaivannut, emme edes koe sitä tarpeellisena.

harmittaa.huomen esim.pitää mennä haaroja levittää lekuril heti aamust ku muuta aikaa ei saant ni isukki menee sit myöhemmi töihi.Onnek työantaja joustaa. iha oikeesti välil ketuttaa ku kaik omat lekuri ym.ajat pitäs suunitella kalenteri kans ku ei oo sitä lastenhoitoapua.aarg

Kun itse muutin uudelle paikkakunnalle ja olin kotiäitinä, yritin virittää samaa äitien vertaistukisysteemiä, mikä toimi edellisellä paikkakunnalla. Siellä jeesattiin paljon. Tällä paikkakunnalla yllätyin täysin siitä, että monet ovat kotoisin täältä, joten heidän vanhempansa, ystävänsä ja lasten kummit asuvat myös täällä tai lähikunnissa, joihin n. 10-15 kilometriä matkaa. Ei siis ole tarvetta vastavuoroiselle lastenhoidolle, kun on hoitoapua omasta takaan! Jossain vaiheessa väsyin kyselemään tämän hoitoavun perään, kun vastaus oli aina sama ja olemme nyt jo vuosia turvautuneet MLL:n hoitajiin.



Törmäsin myöhemmin myös siihen, että monet isovanhemmat hakevat lapsenlapsia päiväkodista säännöllisesti. Jotkut isovanhemmat ovat tarkoituksellisesti muuttaneet toiselta paikkakunnalta tänne, jotta voivat olla lastenlastensa tukena.



Toivon, että voisin itse olla apuna omille lapsilleni, jos he sitä aikoinaan tarvitsevat. Luoja varjelkoon minua siitä, että narisisin silloin, että pakko se oli minunkin pärjätä ilman isovanhempien hyysäämistä, nyt on teidän vuoro... Täytyy jo nyt pyytää jotain ystävää lyömään minua siinä vaiheessa, jos tällaista hapatusta alkaa suu suoltamaan.