Abortin saa Suomessa ihan liian helposti

vain tietyissä tapauksissa (esim. raiskauksen vuoksi raskaaksi tullessa tai insestin tms.) niin ihmiset alkaisivat pitää paremmin huolta ehkäisystä! Ja se kun on valitettavasti aivan tosiasia, että suurin osa aborteista tehdään, kun ihmiset eivät ole käyttäneet lainkaan ehkäisyä. Mikään ehkäisy ei tietysi ole 100%, mutta vahinkoraskauksia (että oikeasti ehkäisy olisi pettänyt, ei vaan hutiloinnin takia) on hyvin vähän.

ja alistamista myös? En väitä että abortti on ratkaisu ja ehkäisykeino, ei todellakaan. Mutta epäilen että aika harva tekee kevein perustein tai miettimättä asiaa. Monelle jää myös viimeiseksi, ja anteeksiannettavaksi kerraksi. Miksi samalla toitotatte sitä, että kuinka tärkeää on olla aktiviinen seksikumppani jne. Nainen on aikamoisen paradoksin edesää, kun raskatumisen pelko (kaikesta huolimatta) on aina mielessä ja silti pitäisi koska ja kuinka tahansa olla halukas ja valmis seksin harrastaja.

kuinka Suomessa saa abortin liian helposti. Voisitko selventää.



Se, että Suomessa saa abortin on syy sinusta siihen, että se on liian helppoa?



"Abortin saa Suomessa ihan liian helposti....Abortti ei saisi olla edes vaihtoehto!

poliisin raportti, että on tullut raiskatuksi?

eikö se silloin ole liian helposti?



Oli syy sitten ettei ole perhettä, miestä, ei työtä, liian monta lasta ym. ym. syitä piisaa ja ne kaikki kelpaa. Nimi vain paperiin.

Itse en ole millään lailla aborttia vastaan. Kuitenkin jokaisen seksiä harjoittavan tulisi ottaa asia huomioon, että raskaaksi voi tulla. Lainsäädännössä on ohjeet, joilla abortin voi saada ja alle rv 12 sen saa myös sosiaalisin perustein. Sosiaaliset perusteet vain tuppaavat olemaan sellaisia, ettei lapsi nyt vain sovi elämään. Osa on täysin vakituisessa suhteessa, jopa naimisissa ja työpaikkakin olemassa, mutta kun lasta oli suunniteltu vasta vuoden kahden päähän ja abortin saa. Joillekin tehdään viisikin aborttia parin vuoden aikana eli ihan selvästi aborttia käytetään ehkäisykeinona. Pahin tapaus minusta on ollut sellainen nainen, jolle oli julkisessa terveydenhuollossa suostuttu tekemään sterisaation purkuleikkaus ja raskaaksi tultuaan hän halusi abortin.



Tosin sekin on totta, että en haluaisi noin vastuuttomien naisten saavan myöskään lapsia.



T. Joka päivittäin näkee näitä naisia pystymättä asiaan puuttumaan

vaan pitäisi olla jokin arviointikomissio, joka puolueettomasti arvioisi, onko abortti perusteltu vai onko vain syytä pitää lapsi?

Olen ihan varma, että suurin osa aborttiin päätyneistä on miettinyt ne vaihtoehdot, eikä mene operaatioon pelkästä mielijohteesta.

eikö se silloin ole liian helposti?

Oli syy sitten ettei ole perhettä, miestä, ei työtä, liian monta lasta ym. ym. syitä piisaa ja ne kaikki kelpaa. Nimi vain paperiin.

Itse en ole millään lailla aborttia vastaan. Kuitenkin jokaisen seksiä harjoittavan tulisi ottaa asia huomioon, että raskaaksi voi tulla. Lainsäädännössä on ohjeet, joilla abortin voi saada ja alle rv 12 sen saa myös sosiaalisin perustein. Sosiaaliset perusteet vain tuppaavat olemaan sellaisia, ettei lapsi nyt vain sovi elämään. Osa on täysin vakituisessa suhteessa, jopa naimisissa ja työpaikkakin olemassa, mutta kun lasta oli suunniteltu vasta vuoden kahden päähän ja abortin saa. Joillekin tehdään viisikin aborttia parin vuoden aikana eli ihan selvästi aborttia käytetään ehkäisykeinona. Pahin tapaus minusta on ollut sellainen nainen, jolle oli julkisessa terveydenhuollossa suostuttu tekemään sterisaation purkuleikkaus ja raskaaksi tultuaan hän halusi abortin.

Enkä usko että tiettyjen ihmisten valintoihin ja elämäntyyliin voi parantavasti vaikuttaa moralisoimalla ja syyttämällä. Jostain muualta asiaa lähestyttävä. Sitten on niitä abortintekijöitä (kuten minä) joka on tehnyt sen päätöksen kerran eikä toistamiseen aio samaan tilanteeseen joutua. Annan sen kerran itselleni anteeksi. Tein virheen. Niin huonon ehkäisyn/sen olemattomuuden takia, väsymystä aiheuttavan sairauden, sosiaalisen verkoston puuttumisen yms "selitysten" takia. Niin, ei olllut tuokaan päätös helppo. Kuten ei moni muukaan asia, jota terapiassa olen vuosien aikan purkanut. Vettä myllyyn tietty saa kun pohtii että miksi kaltaiseni luuserin täytyy seksiä edes harrastaa..? Voin kertoa että abortti on vähentänyt seksistä nauttimista. Ei tosiaan ole enää mikään simppeli juttu minulle. Itse en ala ihmisten päätksiä tuomita. Voin ihmetellä ehkä miksi ja kuinka joku pystyy useita abortteja tekemään. Itselleni "riitti" se yksi.

Tosin sekin on totta, että en haluaisi noin vastuuttomien naisten saavan myöskään lapsia.

T. Joka päivittäin näkee näitä naisia pystymättä asiaan puuttumaan

tuohon pätkään:



Enkä usko että tiettyjen ihmisten valintoihin ja elämäntyyliin voi parantavasti vaikuttaa moralisoimalla ja syyttämällä. Jostain muualta asiaa lähestyttävä. Sitten on niitä abortintekijöitä (kuten minä) joka on tehnyt sen päätöksen kerran eikä toistamiseen aio samaan tilanteeseen joutua. Annan sen kerran itselleni anteeksi. Tein virheen. Niin huonon ehkäisyn/sen olemattomuuden takia, väsymystä aiheuttavan sairauden, sosiaalisen verkoston puuttumisen yms "selitysten" takia. Niin, ei olllut tuokaan päätös helppo. Kuten ei moni muukaan asia, jota terapiassa olen vuosien aikan purkanut. Vettä myllyyn tietty saa kun pohtii että miksi kaltaiseni luuserin täytyy seksiä edes harrastaa..? Voin kertoa että abortti on vähentänyt seksistä nauttimista. Ei tosiaan ole enää mikään simppeli juttu minulle. Itse en ala ihmisten päätksiä tuomita. Voin ihmetellä ehkä miksi ja kuinka joku pystyy useita abortteja tekemään. Itselleni "riitti" se yksi.

Sosiaalisin perustein. Olin jo saanut yhden lapsen (ehkäisyä käytettiin), tulin uudelleen raskaaksi lapsen ollessa reilusti alle 1v (ehkäisyä käytettiin silloinkin). En voinut kuvitellakaan, että olisin toisen lapsen saanut, ensimmäisenkin kanssa olin varmaan jo lähes jossain psykoosissa yöelämöinnin vuoksi. Kiitos siitä, että abortin sai tehdä, tein sen lähinnä jo olemassa olevaa lasta ajatellen, en olisi voinut olla raskaana (pahoinvointi lähes lamaannutti, kuten myös ensimmäisessä raskaudessa) saati jaksanut toistakin lasta vielä. Ensimmäinen lapsi olisi tullut kärsimään siitä todella paljon.



Olin myös yh (kivittäkää pois, yksinhuoltajathan on tuomittu loppuiäkseen elämään seksittömässä elämässä ilman suhteita :-)), joten taloudellisestikin tilanne oli mahdoton.

olisi parasta pakottaa jokainen raskaanaoleva joko pitämään lapsi tai antamaan se adoptioon? Miten tämä käytännössä valvottaisiin ja rahoitettaisiin (jos raskauden takia vaikka joutuu olemaan pois töistä tai saa potkut)? Mitä jos äidit sitten yrittäisivät kaikin keinoin saada sikiötä ulos vaikka 20. viikolla ja sen jälkeenkin?