Virikehoitolasten vanhemmat!!!
Oletteko varmoja, että teidän lapsi todella nauttii päiväkodissa olosta? Itse opena näen päivisin lapsia joilla surkea olo kun joutuu jäämään hoitoon tietäen äidin olevan kotona. Tai oletko varma, että hän saa niitä kuuluisia virikkeitä? On paljon päiväkoteja joissa toimintaa ei juurikaan ole, lapset pyörii vapaasti taistellen/riehuen koko päivän, jouluna tehdään se pakollinen tonttu jne. Jos lapsi illalla kiukkuaa kun häntä haet se ei itsestään selvästitarkoita että haluisi jäädä päiväkotiin vaikka sanoo sinulle, että mene pois tms. hän osoittaa mieltä kun olet hänet hylännyt :(
Kommentit (97)
joissakin kunnissa ei todellakaan ole enempää seurakunnankerhoa, kuin 2h ja vain yhden kerran viikossa, eikä mitään avoimia leikkipuistoja yms...
5-vuotias todellakin tarvitsee jo kavereita, eikä 2h viikossa oikein riitä!!
Tätä, kun taas kerran seuraa niin ihmisillä ei yksinkertaisesti ole mitään käsitystä asioista...
Oletetaan äiti, jonka palkka työstä on 2000 e/kk. Tästä summasta hän maksaa veroa maksimissaan 400 e/kk.
Lasten todelliset hoitokustannukset ovat alle kolmivuotiaalle bruttona noin 1500 euroa kuukaudessa ja yli kolmivuotiaalle noin 1000 euroa.
Tuosta kun laskee niin äidin palkastaan maksamalla verolla (huom. tuosta 400 eurosta maksetaan paljon muutakin kuin päivähoitoa) ei ole mitään vitun merkitystä valtion tai kunnan budjetille.
Toisinsanottuna jos päivähoidosta halutaan säästää niin toinen lapsen vanhemmista pitää määrätä kotiin. Tämä on OIKEASTI ainoa keino alentaa merkittävästi päivähoitokustannuksia.
Ei ole mitenkään rahallisesti perusteltua vaatia virikelapsia pois päivä hoidosta, sillä onko äiti töissä vai kotona ei ole mitään merkitystä.
... samaan lähitarhaan äitiysloman jälkeen ja jokaiselle lapselle on sopiva kerho- tai puistotätipaikka noin 3 x 3 h viikossa, voidaan virikehoidon purkamisesta alkaa keskustelemaan.
Näitä keskusteluja usein seuraavana tosin odotan edelleen realistista kuvausta vaihtoehtoisesta systeemistä ja sen todellisista kustannuksista yhteiskunnalle. Ei ole vielä sellaista tällä palstalla näkynyt, laiskaksi haukkumisia ja muita säälittäviä vetoja vain. : ) Eipä ole virikehoidon vastustajilla kunnon perusteita näköjään, kun ei ole malttia edes miettiä asioita omaa sädekehää pitemmälle.
mutta työskentelen näiden lasten kanssa ja kyllä asia vaan on niin, että adhd-diagnoosin voi tehdä vain lääkäri tutkimusten pohjalta. Yleensä lapsi diagnosoidaan esiopetusiässä. Aiemmin lapsen diagnoosina on useimmiten tarkkaavuuden vaikeudet. Tämän diagnoosin voi tehdä/kirjoittaa myös esm. toimintaterapeutti tai muu lapsen kanssa työskentelevä kuntouttaja.
Eikä voi antaa diagnoosia yhtään mihinkään. Toisekseen kyseisen sairauden diagnoosiin tarvitaan aika paljon tutkimuksia, neurologisia että psykiatrisia. Myöskin oireet pitää näkyä kolmessa eri paikassa, esim. päiväkoti, koti, lääkäri. Noin pieni ei saa diagnoosia. Nää on taas näitä "leikki- diagnooseja"
Sulle vastaus että kyllä voi antaa lausunnon. Tunnen monta lasta jotka on AJOISSA ruvettu asiaa hoitamaan ja siitä syystä on suositeltu virikehoitoon että pärjäise edes jotenkin eskarissa. Tiedän tapauksia paljon että lasta on ruvettu vasta 5-7v tutkimaan ja sitten ihmetellään kun ei pärjää ryhmässä ja ei jaksa keskittyä ym.. Siis mä pidän arvossa teitä hyvät vanhemmat jotka todella viette ajoissa lapsenne tutkituttavaksi, siitä on oikesti apua lapselle sitten myöhemmässäkin vaiheessa.
hmmm.... noh vika on varmaan teidän päiväkodissa...tai sinussa !!!!!!
tekstistä sai kyllä sen vaikutelman että olet aika kyllästynyt työhösi ...kyllä meidän lapsi tykkää olla päiväkodissa 1v7kk ja eikä minua olla vielä tuomittu siittä että olen kotona vauvan kanssa.
ja mitähän se ees muille kuuluisi sillä minähän sen hoidon maksan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kun päivähoidon ammattilaiset(ap) näin asiallisesti ja tunteella kuvaavat päiväkodin arkea ja ovat huolissaan lasten saamasta hoidosta, ovat reaktiot äideillä (ainakin palstoilla) melkein aina samat."Kyllä nyt täytyy kyse olla jostain aivan erityisen huonosta päiväkodista" tai että kyse on "ammattikasvattajan puutteista" omassa työssään. Ap puhuu ikävä kyllä ihan asiaa ja olisi korkea aika äitien myös kallistaa korvaansa ja yrittää ottaa vakavasti hoitajien huolet.Kun äidit ymmärtävät miten raskasta lapselle monella tavalla päiväkotihoito on, pystyvät he lastaan myös paremmin tukemaan ja auttamaan kotona, ja silloin päivät päiväkodissa myös tuntuvat helpommilta jaksaa.
En tiedä miten pitkiä päiviä taaperosi päiväkodissa viettää kun olet vauvan kanssa kotona mutta aivan varmaa on ettei tämä helppoa hänelle ole. Jos et jaksa lastasi kotona pitää niin voit häntä paljon auttaa jos mietit päiväkodin hoitajan kanssa lapsen päivänaikaisia tunteita etenkin äidin-ikävää ja kiukkua siitä että äiti hoitaa vauvaa eikä häntä. Tunteista puhuminen ja niiden ymmärtäminen yhdessä auttaa taaperoa tuntemaan että äiti välittää ja ymmärtää ettei aina ole helppoa.
Kerrotko mistä diagnoosin saanut tuossa iässä?
tai eihän se ihan tolla nimikkeellä mene, vaan papereissa lukee tarkkaavaisuushäiriö, mutta on kuulemma ihan sama asia.
Me oltiin normaalia aikaisemmin liikkeellä ja siitä ollaan vanhempina saatu paljon kehuja. Poika oli 3-vuotias kun haettiin apua hänen kanssaan.
Jos näet ns. 'virikelapsen' päiväkodissa, et voi tietää syitä, miksi tämä lapsi on hoidossa. Ehkä näennäisesti näyttää siltä, että esim äiti 'laiskottelee' vauvan kanssa kotona, mutta taustalla voi olla esim synnytyksen jälkeinen masennus, perheongelmia, turvaverkkojen puutetta jne. Ja monesti esimerkiksi isot (yli 3-vuotiaat) tylsistyvät kotona kun arki on pelkkää imettämistä ja päiväunille laittoa. Eli syynsä kullakin, Suomessa on vallalla joku ihme mentaliteetti että omillaan on pärjättävä vaikka sitten veren maku suussa, apua ei saa pyytää. Ja lapset hoidetaan kotona, vaikka homma maistuisi puulta ja äiti saisi itkukohtauksia päivittäin ollessaan niin väsynyt. Mutta pääasia on, että kotona hoidetaan. Miksi näin?
kiillotetaan omaa sädekehää ja todellisuudessa itektään kotona yksinäisyyttä ja väsymystä iltaisin. Voidaan kuitenkin kehuskella kaikille, että lapsi ei ole ikinä hoidossa ollut! Lapsikin varmasti valitsisi onnellisen ja jaksavan äidin elämäänsä mielummin kuin martyyrin, josta ei ole äidiksi.
Päiväkodit eivät ole nykyään pelkkiä lasten hoitopaikkoja vaan siellä tarjotaan varhaiskasvatusta. Miksi vain työssäkäyvien lapsilla olisi siihen oikeus?
Eikä voi antaa diagnoosia yhtään mihinkään. Toisekseen kyseisen sairauden diagnoosiin tarvitaan aika paljon tutkimuksia, neurologisia että psykiatrisia.
Myöskin oireet pitää näkyä kolmessa eri paikassa, esim. päiväkoti, koti, lääkäri.
Noin pieni ei saa diagnoosia.
Nää on taas näitä "leikki- diagnooseja"
on niin monitahoinen juttu. Periaatteessa vastustan virikehoitoa tai sitten vanhemmat voivat raahata lapset sinne kaukaisimpaan päiväkotiin, koska heillähän sitä aikaa on. Hoitopaikat työssäkäyvien ja opiskelijoiden lapsille.
Ikävää kuitenkin, jos niin moni lapsi joutuu elämään sellaisessa perheessä, jossa päiväkoti on parempi vaihtoehto ja näitähän on. Johan se kertoo jotain, että lapsi niin innoissaan hoitoon menee.
Tiedättekö miksi lääkäri käski lapsenne tarhaan? Minäpä taidan tietää, jotta vanhemmat jaksaisivat. Ei välttämättä ole adhd lapselle etu, olla hälisevässä ryhmässä, jossa ei pysty lainkaan keskittymään ja käy ylikierroksilla kokoajan. Monesti voi joutua myös syntipukiksi, jatkuvan hölöttämisen ja liikehdinnän takia. Se tietenkin lapselle etu, jos vanhemmat jaksavat päivähoidon avulla paremmin. Mutta ei lapsen etu.. Siksi adhd lapsille suositellaan päiväkotia, ip- kerhoa jne. Adhd ongelmathan näkyvät myös siellä päiväkodissa
sitäpaitsi me emme ole valittaneet jaksamisesta kotona vaan olleet lähinnä huolissamme lapsemme pärjäämisestä muiden lasten kanssa. Eiköhän siihen paras "hoito" ole nimenomaan se harjoittelu ja sosiaalinen toiminta? Ei se kotona kökkimällä mihinkään paranisi. Päiväkodissa oli muutenkin työssäkäyntini aikana (kun lapsi oli siis päiväkodissa) edistytty lapsen kanssa tosi hienosti, joten kokivat, että jatkumo sille olisi hyväksi. Nyt kun lapsi tunnettiin ja tiedettiin miten hänen kanssaan oli hyvä toimia.
Eikä voi antaa diagnoosia yhtään mihinkään. Toisekseen kyseisen sairauden diagnoosiin tarvitaan aika paljon tutkimuksia, neurologisia että psykiatrisia. Myöskin oireet pitää näkyä kolmessa eri paikassa, esim. päiväkoti, koti, lääkäri. Noin pieni ei saa diagnoosia. Nää on taas näitä "leikki- diagnooseja"
Meille riittää tieto siitä, että mikä on lapsellemme parasta ja miten häntä voidaan hankalan ja haastavan luonteen kanssa auttaa elämään. Joku diagnoosi sinäänsä ei tee meitä autuaaksi, mutta se,että saa jo nyt terapiaa ja häneen keskitytään työryhmällä myös päiväkodissa on tietysti lapselle vain plussaa.
Päiväkodit eivät ole nykyään pelkkiä lasten hoitopaikkoja vaan siellä tarjotaan varhaiskasvatusta. Miksi vain työssäkäyvien lapsilla olisi siihen oikeus?
vaan tarvitset siihen laitoksen apua? Ohhoh.
Tämä menee nyty vähän aiheesta ohi, mutta minun on ihan pakko kommentoida nro 11:n toiseksi viimeistä virkettä, että jotkut äidit hoitaisivat itse, jos ois taloudellisesti mahdollista. Ymmärrän, että on yksinhuoltajia ja perheitä, joihin tulee iltatähti tms, mutta kenen ei tosiaankaan ole pakko ottaa asuntolainaa. Ihan hyvin vois asua vuokralla ja olla lasten kanssa kotona. Eli minusta lainanlyhennys on ihan vaan tekosyy laittaa lapset hoitoon. On kyse valinnoista. Tiedän paljon perheitä, jotka väenvängällä haluavat omakotitalon joko valmiina tai itse rakentaen ja sitten on "pakko" mennä töihin että sen saa maksettua. Omia valintoja tietty kaikki. En pidä päiväkotia minään helvetin esikartanona, mutta siitä olen vaan eri mieltä monen kanssa, että ois oikeesti pakko asua väljästi tms.
on niin monitahoinen juttu. Periaatteessa vastustan virikehoitoa tai sitten vanhemmat voivat raahata lapset sinne kaukaisimpaan päiväkotiin, koska heillähän sitä aikaa on. Hoitopaikat työssäkäyvien ja opiskelijoiden lapsille. Ikävää kuitenkin, jos niin moni lapsi joutuu elämään sellaisessa perheessä, jossa päiväkoti on parempi vaihtoehto ja näitähän on. Johan se kertoo jotain, että lapsi niin innoissaan hoitoon menee.
Lapsen perusturvallisuus on silloin kunnossa jos hän pystyy myös viihtymään leikkikavereiden kanssa ilman äitiä. Jos 4-vuotias nyyhkyttelee äitin perään ja ei halua mennä leikkimään muiden ikäistensä kanssa, on lapsi jo jollain tavalla kieroon kasvatettu tai hän ei millään luota äidin paluuseen. Ja jos näin on, niin herää kysymys mitä äiti on tehnyt lapsen kanssa väärin, kasvattamalla tästä epäluuloisen ja plokkaan.
Eikä voi antaa diagnoosia yhtään mihinkään. Toisekseen kyseisen sairauden diagnoosiin tarvitaan aika paljon tutkimuksia, neurologisia että psykiatrisia. Myöskin oireet pitää näkyä kolmessa eri paikassa, esim. päiväkoti, koti, lääkäri. Noin pieni ei saa diagnoosia. Nää on taas näitä "leikki- diagnooseja"
Sulle vastaus että kyllä voi antaa lausunnon. Tunnen monta lasta jotka on AJOISSA ruvettu asiaa hoitamaan ja siitä syystä on suositeltu virikehoitoon että pärjäise edes jotenkin eskarissa. Tiedän tapauksia paljon että lasta on ruvettu vasta 5-7v tutkimaan ja sitten ihmetellään kun ei pärjää ryhmässä ja ei jaksa keskittyä ym.. Siis mä pidän arvossa teitä hyvät vanhemmat jotka todella viette ajoissa lapsenne tutkituttavaksi, siitä on oikesti apua lapselle sitten myöhemmässäkin vaiheessa.
5v on kolmena päivänä viikossa PKssa ja itkee katkerasti niinä kahtena, joina joutuu olemaan äidin ja vauvan kanssa kotona. Huonot kotiolot kai :-)
On iloinen, erittäin sosiaalinen tyttö, jolle kaverit kaikki kaikessa, kuten tuon ikäisellä tyypillisesti alkaa olla.
Päiväkodit eivät ole nykyään pelkkiä lasten hoitopaikkoja vaan siellä tarjotaan varhaiskasvatusta. Miksi vain työssäkäyvien lapsilla olisi siihen oikeus?
Tavallisesti kolmevuotiaat todella hyötyvät ryhmässä olemisesta ja harjoittelusta olla aikuisen kanssa joka keskittyy erilaisiin tekemisiin eikä ainoastaan lapsen perustarpeiden tyydyttämiseen. Tähän puolipäivähoito päiväkodeissa sopii erittäin hyvin,etenkin kun aamupäivisin sitä ohjttua toimintaa tavallisesti on, mutta ei ole mitään syytä (lapsen tarpeiden näkökulmasta)että viettää pitkän päivän päiväkodissa (kun äiti kotona hoitamassa vauvaa). Silloin on kyllä kyse jonkun muun tarpeista.
Jotenkin tuntuu, että monelta on vanhemmuus siinä mielessä hukassa, että ei luoteta omaan kykyyn kasvattaa omia lapsia ja tarjota heille virikkeitä kasvuun ja kehitykseen.
Ohi meni että heilahti :D