Onko 6- vuotiaiden "tyttöviha" ihan normaalia?
Ihmettelen vähän tuon toisen ketjun (eskarilaisten suhteista...) perusteella vastauksia, joissa todetaan poikien "tyttövihan" olevan ihan normaalia.
Siis onko tosiaan ihan normaalia, että pienet pojat suhtautuvat tyttöihin vihamielisesti ja epäkunnioittavasti?
Omassa tuttavapiirissäni ja lapseni eskariryhmässä tytöt ja pojat viihtyvät keskenään ja leikkivät toistensa kanssa mielellään vapaa-ajallakin. Suurin osa tyttäreni ystävistä ovat itse asiassa poikia, koska heitä on ollut jo päiväkodissa ryhmän valtaosa ja omillakin ystävilläni on enemmän poikia kuin tyttöjä.
Onko tuollainen "tyttöviha" perua kodin asenteista tai siitä, ettei pojalle ole vain opetettu miten ihmisten kanssa ollaan ja miten toisia ihmisiä kohdellaan? Onko tyttöviha seurausta siitä, että poika ei itse saa kotona kaipaamaansa huomiota ja arvostusta, ehkei myöskään riittävää rakkautta?
Ei ihme, että yhteiskunnassamme tasa-arvo on kaukana ja tiettyä naisvihamielisyyttä ilmenee osassa miehiä, kun sitä pidetään jo päiväkoti-ikäisillä normaalina.
Kommentit (16)
se on varmaan vähän niin ja näin. Kyllähän tytöistäkin pojat on tuossa vaiheessa yök, kun keskenään puhuvat,ja silti saatetaan ihan hyvin leikkiä naapurin Villen kanssa.
on tosi rauhallinen ja sopuisa ryhmä, ja kaikki pystyvät leikkimään yhdessä. Syksyllä oma poikani leikki vapaat ulkoleikit vain tyttöjen kanssa, koska kammosi poikien painileikkejä (jotka eivät riehuntaa vaan hyvinkin sääntöjen puitteissa). Eskariope sanoi, että jostain syystä eskarin keväällä tytöt ja pojat yleensä eriytyvät omiksi ryhmikseen ja tadaa: nykyisin poikani leikkii ulkonakin pääasiassa poikien kanssa. Eli normaalia taitaa olla. Mutta VIHAA en ymmärrä, siihen pitäisi jo openkin puuttua!
vastakkainen sukupuoli on "yök". Kyllä eskari-iässä siitä alkaa näkyä viitteitä puolin ja toisin. Mun eskarilaiseni mielestä tyttöjen jutut ja leikit ovat ihan kauheita, samaten kaikki vaaleanpunainen jne. Hän on eskariryhmänsä ainoa poika ja kyllä tytöt häntä siellä "sorsivat" ihan yhtälailla. Kuitenkin jos jokus eskarin tyttö tule kylään niin ihan sovussa leikit sujuvat.
Osa lapsista kyllä leikki sujuvasti läpi lapsuuden molempien sukupuolten kanssa, joillekin tulee tuo outo kammovaihe. Paljon riippuu ympäristöstä, sisaruksista jne.
Eskarivuonna aletaan kutsua yhä enemmän kavereita kotiin kyläilemään ja valitettavan usein poikien vanhemmat kutsuvat vain poikia ja tyttöjen tyttöjä. Ei ole ihme että eskarissakin aletaan ryhmäytyä samalla tavalla.
Se on kyllä ihan normaali kehitysvaihe mikä liittyy sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden kehitykseen. Kaikille se ei tietenkään tule yhtä voimakkaana mutta sitä on kuitenkin syytä kunnioittaa kuten lapsen muitakin kehitysvaiheita eikä suhtautua halveksivasti.
"Outo kammovaihe" Se on kyllä ihan normaali kehitysvaihe mikä liittyy sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden kehitykseen. Kaikille se ei tietenkään tule yhtä voimakkaana mutta sitä on kuitenkin syytä kunnioittaa kuten lapsen muitakin kehitysvaiheita eikä suhtautua halveksivasti.
ihan lapsipsykologiassakin tunnettu. Se oli itse asiassa mainittu jossain neuvolasta saadussa 6-7-v. oppaassakin meillä päin.
t. tytön ja pojan äiti
"Outo kammovaihe" Se on kyllä ihan normaali kehitysvaihe mikä liittyy sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden kehitykseen. Kaikille se ei tietenkään tule yhtä voimakkaana mutta sitä on kuitenkin syytä kunnioittaa kuten lapsen muitakin kehitysvaiheita eikä suhtautua halveksivasti.
tyttöjen ja poikien eriytyminen. Toki ohjatuissa jutuissa on tehtävissä molempia, mutta vapaassa leikissä ei.
Pojat järjestään leikkivät bakuganeilla ja gormiteilla, tytöt taas pet shopeilla ja muilla "tyttöjen jutuilla".
Pari tyttöä on osoittanut pojallemme pitämisen merkkejä, kovasti vilkuttelevat ja halailevat kun poika lähtee kotiin, samoin välillä pussaa poskelle. Ja sehän on 6-vuotiaalle pojalle noloa ja kauhistus.
Salaa pitää kyllä tytöistä, mutta ulospäin esitetään kovin isoa ja äijää, jota tytöt ei voisi vähempää kiinnostaa.
Minusta on ihan oikein, että vastakkaiseen sukupuoleen suhtaudutaan eri tavoin kuin omaan sukupuoleen. Sehän sen ero tekee. Ja kasvamisen ja eri tunnevaiheiden kautta kasvetaan aikuisiksi aikuisten tunteisiin.
Vauvoina ja vaippahousuina ei ole sukupuolella väliä, sitten huomataan eroavaisuudet kiinnostuksen kohteissa ja sitten "vihataan". Ja sitähän jatkuu siihen asti kunnes aletaan ihastua ja "seukata".
Surullista jos vanhemmat eivät anna lasten käydä läpi näitä eri tunnevaiheita. Kautta aikain tämä kaava on toistunut. Nykyään kai halutaan kasvattaa sukupuolettomia kaksineuvoisia? Eläköön, ne pienet erot :) Jo eskarissa :)
Vaikka vapaa-ajalla hakeutuukin enemmän oman sukupuolen yksilöiden pariin, ei kuitenkaan ole normaalia ettei pysty tavalliseen kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa, vaikka ikää olisikin tuo 6.
Onneksi ovat hyvin harvassa ne lapset, jotka osaavat ottaa vain nyrkein ja halveksivin sanoin kontaktia vastakkaisen sukupuolen lapsiin.
Vauvoina ja vaippahousuina ei ole sukupuolella väliä, sitten huomataan eroavaisuudet kiinnostuksen kohteissa ja sitten "vihataan". Ja sitähän jatkuu siihen asti kunnes aletaan ihastua ja "seukata".
Surullista jos vanhemmat eivät anna lasten käydä läpi näitä eri tunnevaiheita. Kautta aikain tämä kaava on toistunut. Nykyään kai halutaan kasvattaa sukupuolettomia kaksineuvoisia? Eläköön, ne pienet erot :) Jo eskarissa :)
on tosi rauhallinen ja sopuisa ryhmä, ja kaikki pystyvät leikkimään yhdessä. Syksyllä oma poikani leikki vapaat ulkoleikit vain tyttöjen kanssa, koska kammosi poikien painileikkejä (jotka eivät riehuntaa vaan hyvinkin sääntöjen puitteissa). Eskariope sanoi, että jostain syystä eskarin keväällä tytöt ja pojat yleensä eriytyvät omiksi ryhmikseen ja tadaa: nykyisin poikani leikkii ulkonakin pääasiassa poikien kanssa. Eli normaalia taitaa olla. Mutta VIHAA en ymmärrä, siihen pitäisi jo openkin puuttua!
tytön eskarissa tapahtunut tämä jako tyttöjen ja poikien ryhmiin. Ihan normaali kasvuvaihe. Toki sitten vapaa-aikana tytöt ja pojat leikkivät yhdessä (naapuruston leikkikaverit). Pianhan tässä jo koulutaival alkaa ja siellä jatkuu jako sukupuolen mukaan. Sitten varmaan joskus yläasteella alkaa taas kaveriporukat sekoittumaan. Näin muistan omasta lapsuudestani ja huomaan ulkona ja koulujen lähettyvillä liikkuessa ihan samaa.
Osasitko nyt lukea tuon kirjoittamani viestin ihan oikein kun lainaat sitä ja kerrot että VIHAAMINEN EI OLE NORMAALIA... ?
Ei olekaan, mutta ei kai nyt kukaan VIHAA. Se, että lapset leikkivät mieluummin erikseen, on mielestäni normaalia ja sallittavaa.
Ihme jengiä olette...
10
että en sanallakaan puhunut haukkumisista tai nyrkeillä lyömisestä! En todellakaan sellaista hyväksyisi. Mistä sen käsityksen sait??
10
meidän lapsen eskarissa esim. pienryhmät ovat sukupuolen mukaan. Jopa askartelut jaotellaan, pojat tekee miekkoja, tytöt jotain muuta.
Eskarissa ei muodostukaan vapaa-ajalla sekaryhmiä. Sen sijaan harrastuksissa ja kotipihalla ei ole mitään ongelmia tyttö-poikaleikeissä. Samat pojat, joiden mukaan "tytöt on hyi eskarissa" ovatkin eskarin ulkopuolella parhaita kavereita tyttöjen kanssa.
Osasitko nyt lukea tuon kirjoittamani viestin ihan oikein kun lainaat sitä ja kerrot että VIHAAMINEN EI OLE NORMAALIA... ?
Ei olekaan, mutta ei kai nyt kukaan VIHAA. Se, että lapset leikkivät mieluummin erikseen, on mielestäni normaalia ja sallittavaa.
Ihme jengiä olette...
10
vaikka paras ystävä on tyttö ja kotona on pikkusisko ja meillä kotona arvostetaan molempia sukupuolia yhtälailla. Nyt eskari-iässä se on alkanut. Aikaisemmin poika leikki melkein pelkästään tyttöjen kanssa, nyt taas tytöt on tosi yök.
Minusta on todella hirveää, että aina ruvetaan epäilemään kotikasvatusta, jos lapset toimivat ei-toivotulla tavalla. Meillä tyttöviha ei tosiaankaan lähde mistään kotikasvatuksesta. Mistä lie poika on tuon keksinyt.
Mun 5-vuotiaan tytön paras kaveri on 6-vuotias poika. En todellakaan pidä normaalina, jos tuonikäinen poika ei tule toimeen tyttöjen kanssa.