Lapsiperheelle sopiva koirarotu?

Että etsii kasvattajan, jolla on samankaltainen elämäntilanne, näin hän osaa ehkä paremmin kertoa sopiiko koiransa/rotunsa teille alkuunkaan, ja sitten myös valita sopivimman pennun ja myöhemmin myös auttaa ongelmissa. Mutta sitten taas tuo kääpiöpinseri ei kyllä juuri miltään osin täytä noita ap:n toiveita ja odotuksia. Se ei ole monenakaan Suomen vuodenaikana säänkestävä (sade, tuuli, sääsket, pakkanen), se ei mahda mitään lumikkoa suuremmille pedoille tai vaikka pöllölle, se ei pelota luvattomia kulkijoita, vaikka varmasti onkin hyvä seurakoira kaupungissa. Tosiaan ei kaikki pienet koirat ole vaarassa lasten kanssa, riippuu myös lapsista.



Komppaan muutamaa edellistä, lapinkoira on hyvä valinta jos se alueen, kodin tai ihmisten todellinen vartiointi ei ole ykkösenä kriteereissä. Kuitenkin jos todella halutaan koirasta turvaa, täytyy huomioida että vilkkaassa lapsiperheessä todella vartioivan ja puolustuvan koiran kanssa eläminen ei ole ihan yksinkertaista, koska se ei erottele luvallisia kulkijoita luvattomista (ainakan jos isännät eivät ole mukana). Suomessa ei myöskään ole vielä paljonkaan sellaista koirakulttuuria etenkään koirattomien ihmisten joukossa, että osattaisiin suhtautua äänettömästi häntäänsä heiluttavaan nallen näköiseen koiraan vaarallisena vartijana. Siksi tällaista oikeasti vartioivaa koiraa pitäisi pitää tiukasti aidattuna tai vahdittuna, ja onko se silloin sitten sen parempi vartija kuin muutkaan hälyttävät koirat? Petojen kannalta toki voi olla, laumanvartijan kumea haukku pelottaa suuretkin pedot kauemmas. Minusta on vähän huolestuttavaa että monikin on tässä ketjussa suosittelemassa mastiffeja, katalaaneja ja laumanvartijoita ensimmäiseksi koiraksi lapsiperheeseen, pelkästään siksi että mainitaan tuo pihan vahtiminen. Laumanvartijat eivät ole sellainen roturyhmä, jonka soisi ilmestyvän joka okt-pihalle siksi kun ollaan maalla ja tossa on pari noita pupuja vahdittavana, jos oikeasti tarve olisi vain pihassa pysyvälle helposti käsiteltävälle yleispihakoiralle. Silloin toki jos todella on tarvetta isolle koiralle karjan suojaksi suurpetojen takia, ja on halua myös perehtyä rodun vaatimuksiin, on tilaa ja halua tehdä pihastaan koiran kestävä, tilanne on aivan toinen. Laumanvartijat ovat varmasti hyviä koiria myös lapsiperheeseeen, jos muut speksit on kunnossa.



Jos ei ole halua aidata koiralle panssariverkosta aitausta ja aina huomioida sen vartiointitaipumusta, se paras kompromissi ja turva koirasta voikin olla kokoon ja ulkonäköön perustuva pelotevaikutus. Sen täyttää joku kuistilla makaileva suurikokoinen koira (leonbergi, berni, bernhardilainen, newfoundlandinkoira), joka oikeasti päästäisi kenet vaan sisälle. Toki jotkut kulkijat voi käännyttää pelkällä äänellään myös pieni hälyttävä vahtikoira, kuten suomenlapinkoira.

Suomenlapinkoira + tarkenee + hermot riittää lasten kanssa + ei todennäköisesti ole vaaraksi pikkuelukoille - ei välttämättä pysy pihassa

meillä nimittäin sekarotuinen lapinkoira ja harrastaa karkailua silloin tällöin. Löytyy sitten yleensä läheiseltä vanhustentalolta, jossa istuu tyynen tyytyväisenä mummojen paijattavana. Kuuluuko jotenkin luonteeseen tuo karkailu? Vai olemmeko kouluttaneet huonosti..?

jos kerran vahdin haluatte.

Se vahti nyt ei ole ainoa ominaisuus, joka koiralla tulisi olla, mutta siis olennainen osa kuitenkin. Lenkkikaveri ja kenties lasten leikkikaverikin voisi olla (aikuisen valvonnassa tietenkin!). =) Muita?

Itse olen sitä mieltä, että melkein kaikki rodut sopivat lapsiperheeseen, mutta riippuu perheestä. Meillä on belgi, jota kuulin sanottavan ettei missään tapauksessa lasten koira. No, tämäpä on ja mitä mainioin. Paimenkoirat yleensäkin ovat aika kivoja perhekoiria.



Eli kannattaa varmaan lähteä siitä, mikä itseä miellyttää ja tietysti tuosta, että minkälaisiin oloihin/ tarkoitukseen koiran haluaa.



Itse en ottaisi molossityyppisiä koiria eli mastiffeja, rotweilleria tms., mutta joku näitä tunteva voi olla eri mieltä.



Suosisin puhdasrotuista, sillä siitä kuitenkin tietää paremmin, mikä siitä tulee. Vanhempiin ja kasvattajiin tutustuminen (kuten tietysti myös rotuun) on ehdottoman kannattavaa, jotta monivuotisen perheenjäsenen hankinta osuu mahdollisimman nappiin.

Mikään koira ei ole tarkoitettu juoksunaruun kiinni!!



Mutta...

EI belgiä ja suomen pystykorvaa (joka ei muuten ole Suomen yleisin koirarotu..). Belgeissä on liikaa luonne vikaisia rakkeja.. Ja pystykorva on METSÄSTYSkoira, jonka PITÄÄ PÄÄSTÄ METSÄLLE!!! ELI EI missään nimessä pelkäksi kotikoiraksi!!!!! Ja pystikset tuppaavat myös olemaan aika pippurisia eli eivät sovi ihan pikkulapsi perheeseen..



Paimenkoirat on ok, esim. CORGI!! Suosittelen tuota täydestä sydämestä. Samoin noutajat sopivat aika hyvin lapsi perheeseen. Mutta noilla ei kyllä ole vartioimisviettiä.. Eli sitten pitäisi hankkia laumanvartia, mitä en kyllä suosittele teille, kun teillä ei ole aikaisemmin ollut koiraa. Laumanvartijat tarvitsevat kunnon koulutukset ja ne ovat yleensä yhden isännän koiria..

Metsästyskoirissa on myös vahtiviettiä (riippuen rodusta), mutta ne TARVTISEVAT työtä eli ne pitää viedä metsälle.

Metsästysroduissa on myös se ongelma, että ne voivat luulla kaneja riistaksi ja hyökkäillä koko ajan häkin ympärillä (ei kai teillä muuten ole kanit koko ajan ulkona?? Toivottavasti niillä on kunnon lämmin koppi) tai istua passissa häkin vierellä. Sama juttu kanojen suhteen.

Ja paimenkoirissa on se ongelma, että ne TARVITSEVAT kunnolla aktiviteetteja, niille ei riitä se, että pääsevät lenkille. Niiden kanssa pitää joko harrastaa agilityä tms. tai sitten käyttää niitä oikeasti siihen mihin ne on jalostettu -> paimentamaan lampaita tai karjaa.

Metästyskoiraa ei voi missään nimessä pitää vapaana, koska riistavietti on niin kova ja esim. beaglet ja ajokoirat, jotka kyllä sopivat lapsiperheeseen, ovat sellaisia jästejä, kun saavat hajun -> käskyt kaikuvat silloin kuuroille korville..

Sanoisinko, että esim. käppänä, saku, berni tai nöffi sopisi teille. Berni ja nöffi eivät kyllä hauku vieraita..

kultainen noutaja.

Aivan lehmänhermoinen koira lasten kanssa.

jos kerran vahdin haluatte.

Ja pystis ei missään nimessä ole lapsiperheen koira, turhan pieni ja tulinen rotu, joka saattaa näykkäistä lasta, jos sitä ärsytetään turhaan. Ja pystis myös HAUKKUU KOKO AJAN..

Melkein mikätahansa hyvin peruskoulutettu koira varmasti käy lapsiperheeseen. Osa roduista vaan on hankalampia kouluttaa. Kannattaa kuitenkin välttää suuria laumanvartijarotuja, yleensä teettävät ongelmia. Myöskään kovin metsästysviettiset eivät ole hyvä ratkaisu, kun perheessä lemmikkinä kaneja +yms. "saaliseläimiä"



Terrierit ovat hyviä lasten kanssa, kärsivällisiä ja leikkisiä. Osaavat varmasti pitää kutsumattomat vieraat poissa tontilta, mutta ovat samalla myös erittäin lapsiystävällisiä. Turkin trimmaus saattaa tietysti olla ongelma; haluaako koiran trimmata itse (vie nimittäin aikaa) vai viekö ammattilaiselle (osaa olla kallista).

Esim. Shetlanninlammaskoira taas on erittäin hyvä lasten kanssa, mutta osaa silti ajaa ketun pois vikkelään, turkkiakin riittää, niin ei palellu heti ensimmäisillä pakkasilla. Toisaalta taas pitkää turkkia pitäisi jaksaa hoitaa.

Noutajat ovat hyviä lapsiperheen koiria, tasaisia ja ns. helppoja. Jaksavat ulkoilla ja riehua, mutta osaavat ottaa rauhallisestikin. Turkkikin melko helppo hoitoinen.

Kaikki pikkukoirat toimivat yleensä hyvin lasten kanssa, esim. perhoskoirat ja spanielit. Näissäkin kyllä turkin hoito vaatii aina oman aikansa.

Joitain rotuja vielä tässä mitkä voisivat toimia: Labradorinnoutaja, collie, kääpiöpystykorvat(esim.kleinspitz), newfoundlandinkoira(iso, mutta mahtava lasten kanssa), kultainennoutaja, tiibetinspanieli, welsh corgit, pinserit, samojedi, cairnterrieri, Bichon frisé (turkki työläs, mutta aivan ihana luonne), villakoirat (turkki vaativa), Jackrussellinterrieri...

Ja tässä vain joitan esimerkiksi :)



Kannattaa tutustua kennelliiton sivuilla eri rotuihin tarkasti, ja kysellä kasvattajilta neuvoja. Myös näyttelyissä kannattaa vierailla niin saa paremman kuvan kustakin rodusta. Vaikka päätyisitkin sekaroituiseen, kannattaa ottaa selvää koirassa olevista roduista. Ota siis sellainen koira, jonka alkuperän tiedät.



Onnea pennun metsästykseen! :)

On lapsiystävällinen, leimautuu omaan perheeseen ja pitää siitä huolta, tykkää liikunnasta ja ulkoilusta ja varmasti pitää hieman huolta pihasta haukkumalla, mutta ei räksytä turhasta. Hauskuutta on varmasti luvassa snautserin kanssa.

Terrierit eivät kyllä sovellu lapsiperheeseen!! Paria poikkeusta lukuunottamatta (esim. westie sopii). Ovat liian pippurisia!! Ja eivät siedä hirveesti lasten rytyystä. Myös terriereilla on hirveän kova puruvoima!!! Ja ne myös voivat pitää kaneja ja marsuja saaliinaa!! Ovathan nekin metsästyskoiria, joita on käytetty pikku elukoiden metsästyksessä..

Kääpiöpystykorvat ovat TURHAN RÄKYTTÄJIÄ!!! Just nuo kleinpitzit ym. sakut.. Ja nuo eivät sovi lapsiperheeseen kokonsa puolesta (voivat jäädä jalkoihin). Pinserit tarvitsevat tuhottomasti toimintaa.. Samoin russelit ja ne eivät muuten kyllä ole lapsiperheen koiria..

Noista edellisen ehdottamista roduista labbis, collie, kultsi, NÖFFI, CORGI ja bichon ovat ap:lle sopivia koiria, miksei myös samojedi.

Myös villikset sopivat lapsiperheeseen.

Spanielit ok, isommat sopivat paremmin kuin pienet (ja nuohan ovat kyllä noutajia..).

Pikku koirat ovat ensinnäkin melkeinpä aina turhan räkyttäjiä ja voivat jäädä helposti lasten jalkoihin eli sen takia pienet rodut EIVÄT SOVELLU LOISTAVASTI lapsiperheeseen.. Sanoisinpa, että mitä isompi rotu, sen paremmin se sietää lasten retuutusta tms.

Kunhan on puhdasrotuinen ja hyväluonteisesta emästä. On aivan mainio lapsiperheenkoira, paimenominaisuudet plussaa ja pitää pitkäkyntiset loitolla.

Olen samaa mieltä, että belgeissa on myös niitä luonnevikaisia (?), mutta niinpä on kaikissa roduissa. Väittäisin, että belgi on kuitenkin mainettaan parempi ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua ja katsoa sopiiko sellainen omaan perheeseen.Kaikille se ei tietysti sovi, kuten moni muukaan rotu.

En siis tyrmäisi mitään rotua noin vahvasti omien ennakkoluulojen takia.

t älähtävä belgiomistaja :)

se tarkoittaa sitä, että koiraparka suljetaan joko häkkiin tai juoksunarun päähän..

Ja belgin omistaja voi ihan vapaasti älähtää. Olen pyörinyt koirapiireissä nyt n. 20 vuotta ja tavannut kymmeniä ellen yli sata belgiä ja ainoastaan yksi oli ihan terve järkinen otus! Esim. mun lapsuudenkylässä oli kaks terroristirakkia ja kummatkin belgejä, samoin kun asuin opiskeluaikana kerrostalossa, naapurilla oli kolme belgiä ja kaikki nuo olivat täysin pimahtaneita ja ne jouduttiinkin lopettamaan, kun kävivät naapureihin kiinni..

Eli.. En todellakaan suosittele belgiä lapsiperheeseen!!

Westie on terrieri siinä missä muutkin. Mitä nyt valkoinen. On totta, että terrierit ovat pippurisia, ja kovaluonteisia, mutta oikein motivoituina erittäin helppoja kouluttaa. Totta on sekin, että terriereillä on puruvoimaa. Terriereillä ei vain ole yleensä taipumusta olla näykkijöitä, eli se että voimaa löytyy ei aina tarkoita sitä, että sitä käytettäisiin ihmiseen. Terrierit ovat hyvin ystävällisiä ja lapsirakkaita, eli suosittelen minäkin niitä lapsiperheisiin. Metsästysviettiä löytyy kyllä, mutta aika se on aika tapauskohtaista. Terriereitä on jo pitkään jalostettu enemmän kotikoiriksi, kuin metsästyskoitiksi, ja se näkyy luonteessa. Oikein koulutettuina hyväluonteisia, huonosti koulutettuina osaavat olla hankalia.



Pikku pystikset yms. jotka usein leimataan räkyttäjiksi ovat myös koulutettavissa. Se että koiralla on taipumus haukkua voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Esim. niin, että koira ilmoittaa vieraista. Koiran ei tule räksyttää taukoamatta, jos se niin tekee, on jokin mennyt taas koulutuksessa vikaan. Jokaisen koiran voi pilata helposti. Haluaako päästä helpolla ja valita helposti koulutettavan rodun, vai onko itse valmis näkemään vähän enemmän vaivaa ja valitsee vähän vaikeammin koulutettavan rodun. Lopputulos voi olla ihan sama molemmissa tapauksissa.

Pikkukoirat jotka voivat jäädä jalkoihin osaavat kyllä väistää. Tai jos eivät osaa, niin oppivat nopeasti. Tietysti kannattaa miettiä mikä toimii kenenkin perheessä parhaiten. Jos lapset ovat vielä pieniä ja tottumattomia olemaan lemmikkien kanssa, ei pikkukoiraa kannata valita. Taas, jos lapset ovat tottuneet lemmikkeihin ja osaavat käsitellä niitä varovasti, en näe mitään ongelmaa pienen rodun valitsemisella :)

silmälasein. Yhtään tuollaista belgia en ole tavannut, kun sinä kerrot,vaikka kokemusta koiramaailmasta ja eri roduista on yhtä paljon ;) Esimerkiksi rotweillereista voisi kertoa vastaavia tarinoita, mutta en silti sano, että ne ovat lähes poikkeuksetta epäterveitä.



Itse luin tuon ap:n tekstin niin, että koiran kanssa ulkoillaan, en niin, että se sujetaan häkkiin tai kiinnitetään juoksunaruun. Ap voi tämä tulla meille itse tarkentamaan...



En halua ylentää belgiä koien kuninkaaksi, ja sanoinkin jo, ettei se kaikille sovi, mutta routuun kannattaa tutustua, jos sen tyyppinen koira yhtään kiinnostaan. Monia muitakin erittäin sopivia rotuja varmaan löytyy.



Eli ap. Kyselemällä ihmisiltä saat aika ennakkoluuloisia ja omien kokemusten pohjalta luotuja mielipiteitä. Kannattaa kuunnella kaikkia, mutta tehdä itse omat johtopäätökset vasta tarkemman tutustumisen jälkeen. Lopulliseen rotuun (mihin tahansa) päätyminen on kuitenkin lopulta aika sattumaakin. Koirarotukja on NIIn paljon.

Huh, älkää käykö kimppuun..



Pari selvennystä, ennen kuin siirryn taka-alalle jatkamaan rotuihin perehtymistä. Eli:

-en maininnut koiran häkkiin/juoksunaruun telkeämisestä, tarkoitus olisi, että koira olisi ihan jopa irti, mutta vain omalla tontilla (onneksi täällä maalla ei naapureita ole ihan vieressä)

-kanimme ovat ympäri vuoden ulkona, häkissä (kesällä päivisin aitauksessa), siten että pääsevät halutessaan sekä ulkoilemaan, että sisälle lämmittelemään

-marsumme ovat sisällä, häkissä (joo, päästetään välillä jaloittelemaan lattiallekin..)

-koiran pitää tarkentua talvellakin ulkona, ei tarkoita, etteikö koira talvella pääsisi ollenkaan sisälle. Paljon viihdytään muukin perhe ulkona, joten ei kai koiraa pitäisi jättää yksin sisälle?

-en ole maininnut myöskään, etteikö meillä ole koskaan ennen ollut koiraa.. (lapsuudenkodissani meillä oli suomen ajokoira)



=)

otatte saatte vahdin, mutta myös ainaisen räksytyksen... rasittaa naapurin sekä omia hermoja :(