*** HEINÄKUUN IHANUUDET *** viikko 15

Jos on jotain päivittämisen aihetta, niin voisin aikani kuluksi päivitellä tuota ensimmäisessä viestissä olevaa heinäkuisten listaa.



Tuntui aika hurjalle, kun tuolla oli oma pino jo joulukuisillekin. Tajusin yhtäkkiä, että aikas pitkällä tässä raskaudessa jo ollaan.

enkelinäiti: todellakin,tuntuu hurjalta että joulukuisia odottajia jo ! mutta eihän tässä oo enää ku pari kuukautta ja alkaa heinäkuu =)



Olin tänään töissä ekaa päivää,ton kahden viikon sloman jälkeen.. Olipa ihan kummallista palata :D mukavaa oli,mummot ja papat olikin jo kaipaillu mua ja ihmetelly et en kai vielä jääny älomalle :o

ilman supisteluja suju tänään koko työpäivä,lienee ton tukivyön ansiota !! JEE!



( . ) tuntuu,että massu näyttää isommalta ,mutta sehän selviää vasta ens viikolla kun on neuvola.. :) näkee taas lukuja ja mustaa valkosella siitä että kyllä jotain sielä tapahtuu :D välillä kun edelleenki pääsee unohtumaan että on raskaana vaikkakin tätä mahaa jo on :P



vappukin on ihan kohta,meinaakos mammat laittaa omat simat porisemaan? mä en edes osaa tehdä,joten täytyy varmaan tyytyä kaupan simaan :/



sunniee ja masukas 24+4





*muoks* mulle voip päivittää että siis ensimmäinen lapsi tulossa,ja synnytyssairaalana toimii kätilöopisto =) en muista pitikö ikää tohon ilmottaa mutta 21 vuotta olen :D

Mun tietoihin voi lisätä sen verran että ensimmäinen lapsi on ja synnytyssairaala on Lohjalla.. :) ja jos se ikä piti laittaa niin 22 vuotta.

Täällä menee muuten ihan jees, saatiin taas viikonloppuna lisää vauvan vaatteita, huh huh! :D ei tartte kyl yhtään pienii enempää :) noistakin jää puolet varmaa käyttämättä :)

Tällä viikolla alkaa noi perhevalmennukset neuvolassa.. :)

Mitäpä tarkoittaa neuvolakortissa 4 sivulla oleva va, joka on Rh:n jälkeen? Edellisessä raskaudessa siinä oli miinus ja nyt on plussa. Ihmetyttää vain, koska luulin tän liittyvän veriryhmään ja vasta-aineisiin ja siksi olevan muuttumaton. Tietty voihan siinä olla terkan kirjoitusvirhekin.

Hmmm... joo, meillä ekassa ultrassa siirtyi LA päivää aiemmaksi, eli muutetaas näin:



25.7. HK, 1, 28, Kättäri



Skidimadinkan kanssa siis saatetaan hyvässä lykyssä törmätä :)



Mulla on tullu yhtäkkiä joku huima kasvunpyrähdys: 2vkoa ja +2kg! Ja mä kun ennätin jo huolehtia ettei paino nouse! Nyt taas hirvittää jos tätä linjaa jatkuu... huh. Pitää yrittää nyt siis reippailla niin pitkään kun suinkin vaan pystyy. Eilen aloitin kunnolla fillarointikauden, käytiin miehen kanssa tsekkaamassa mun uusi työreitti (asuttiin viime syksynä vielä eri paikassa) ja tänään sit fillaroin töihin ja takas, vähän vajaa 10 km suuntaansa.



Joku töissä ihmetteli että "Ai vielä uskallat ajaa?" Mä en oikein tiennyt mitä vastata, kun ei kai toi pyörällä ajo nyt automaattisesti mitenkään riskialtista hommaa ole? En todellakaan polje mitään tuhatta ja sataa ja koko matka on hyvää pyörätietä. Mä olin kuvitellut että totta kai sitä nyt voi polkea, jos ei se itsestä tunnu mitenkään pahalta! Vai onko jotain mitä en oo tullut ajatelleeksi? :O



Parin viikon päästä lääkärineuvola, sitä odotellessa että pääsis taas näkemään pikkuisen. Vaikka se onkin niin pieni vielä, on joteknin huima ajatus, että selviämisen mahdollisuudet olisi jo lähiviikkoina melko hyvät, jos jokin menisikin pieleen ja pikkainen päättäisi syntyä ennen aikojaan!

Ihanaa aurinkoa!



-HK + Nakke Nakuttaja (25+1)

Oih, olen niin kateellinen teille, jotka (vielä) pystytte liikkumaan! Itselleni jo puolen tunnin kävely tuottaa tuskaa ja muuta liikuntaa ei tulis enää mieleenkään koittaa. Ongelmana on lähinnä painava maha (maanvetovoima vetää alaspäin) ja häpyluun vihlonta. Mä olen ymmärtänyt, että pyöräilyä ei suositeltas viimesillään oleville, mutta en sit tie miks...



Jos Enkelinäiti päivittelee tietoja niin mulle voi laittaa iäksi 22 ja synnytyssairaalaksi Satks.



Fanni 27+4

Tänään oli taas neuvolakäynti. Verenpaineet vähän koholla, ja kiloja tullut taas lisää. Nyt yhteensä huimat kymmenen kiloa painavampana, lisäys tuntuu liian isolta. Sf-mittakin otettiin ja viime kerralla se oli ollut 20 cm ja nyt 28cm! Eli maha oli kasvanut reilusti. Lääkäri meinasikin, että mitta on ihan normaalin ylärajoilla, joten varmuuden vuoksi tehdään sokerirasitustesti, jonne siis torstaina. Terkkari meinasi, että ei kuitenkaan mitään hätää, sillä mitat voivat vauhdella myös mittaajan mukaan. Itseä kuitenkin hieman alkoi huolestuttamaan, että jos sieltä onkin tulossa jätti vauva, niin miten sitten pitäisi toimia tai jos diabetes uhkaa… No, torstaina sitten saadaan se selville, joten sitten vasta murehtimaan, jos on aihetta.



Karkki 26+5

elikkäs ekaa lasta odotellaan. LA 18.7 ja synn sairaalana SatKS. Ikää 26.



Täälä liikuntaa on yritetty harrastaa hiukka aktiivisemmin. Tuntuu tuota painoa turhan vauhdilla kertyvän.. Sekä istumatyö turvottaa jalat :/ Mut hei enää 1 työvuoro oikeissa töissä! Sit kesälomalle, elikkäs työharjoitteluun.. No ei tarvii ainakaan enää sit öitä valvoo.



Viime viikolla tuli käytyä kuntosalilla ja johan oli mukavaa liikutella itteensä pitkästä aikaa. Toki se nyt oli enimmäkseen sellasta "jumppailua", mut pakko mennä sitä varten salille. Kotona ei tuu tehtyä muuta ku löhöttyä sohvalla (ja syötyä). Pyöräilyn oon kans ottanu ohjelmistoon kun toi kävely on kanssa välillä sellasta taapertamista. Rullaluisteleen teksi niin mieli! Mutta empä tiiä pysyisinkö edes pystyssä. Jos sitte loppukesästä.



-raksu- & maha 26+1

Enkelinäiti: Jos lisäisit minut tuohon listaan, LA 20.7. ja kolmas lapsi tulossa :)



HK: Tosi hienoa että pystyt/uskallat ajella pyörällä, minäkin mielelläni vielä pyöräilisin,

mutta tuntuu tuo maha niin isolta ja oma olo tosi kömpelöltä, että en vaan uskalla. Eniten siis

pelkään kaatumista, ja kun olo on niin valasmainen, niin luulen etten ehdi reagoida tarpeeksi

nopeasti jos tulee joku tilanne eteen.



Kömpelyydestä puheen ollen, oma olo on tosi heikko välillä. Kunto on laskenut enkä jaksa enää

entiseen tahtiin todellakaan. Hengästyn helposti sillä maha kai painaa jo sen verran. Jalatkin

on alkaneet saada turvotusta, joten miltähän ne näyttävät kesällä!? :/



-ariella 25+6

Oih, olen niin kateellinen teille, jotka (vielä) pystytte liikkumaan! Itselleni jo puolen tunnin kävely tuottaa tuskaa ja muuta liikuntaa ei tulis enää mieleenkään koittaa. Ongelmana on lähinnä painava maha (maanvetovoima vetää alaspäin) ja häpyluun vihlonta.

Fanni: "Ihanaa", että jollain muullakin on yhtä ketterää tuo liikkuminen. :) Saatko kuitenkin nukuttua kunnolla, vai sattuuko öisinkin? Kävin tänään taas lääkärillä ja sairaslomani jatkuu, syynä hormonitoiminnan aiheuttamat pahat liitos- ja nivelkivut. Välillä on vaikeata kävellä kotonakaan, ulkona liikkuessa mukana on kyynärsauvat, tosin niistä ei ole apua tuohon häpyliitoksen kipuun. Kävellessä on alkanut tulla kivuliaita supistuksiakin ja nukkuminen + kyljen kääntäminen sattuu ja pahasti. Huhtikuun aikana tipahdan Kelan sairaspäivärahalle, kun tulee 60 sairaslomapäivää täyteen. Ei tule halvaksi tämä lapsen saaminen, ei.

Neuvolalääkäri on siis kieltänyt kävelemisen, enkä uskalla enää lähteä auton rattiin, saati sitten polkupyörän selkään. Viime kesänä ostettu pyörä saa seistä tämän kesän tuolla pyörävarastossa. Siskoni sen sijaan oli paremmassa kunnossa raskausaikana ja pyöräili ihan viime metreille asti, ketterä kun oli. Itse kaaduin pyörällä edellisessä raskaudessa kutakuinkin näillä viikoilla, kun olo oli niin kömpelö, että kaaduin liikkeelle lähtiessä. Lienee siis yksilöllistä, että mihin asti kannattaa pyöräillä. :)

Ulkona on kevät ihanasti tuloillaan ja kodin viherkasvitkin ovat äityneet kukkimaan - mahtavaa!

Keräkurmitsa 25+2

Minullakin siirtyi ultrassa tuo la ja uusi on 10.7.



Joku kyseli tuosta liikunnasta ja itse olen käynyt kuntosalilla, mikä on ollut kyllä tosi mukavaa. Kävely ei oikein enää onnistu, kun maha painaa ja kylkiin sattuu. Uintia voisi kokeilla ehkä myös, vähän vaihteluksi. Pyörän selkään en enää uskaltaisi, sillä olen sen verran kömpelö, että kaatumisriski on turhan suuri.



Kävin tänään neuvolassa ja kaikki ok, seuraava aika onkin sitten jo kolmen viikon päästä. Aika on mennyt kyllä vauhdilla ja toukokuuhunkin on vain enää hujaus. Jännää...



Onneksi mennään kevättä kohti, sillä toppatakki ei enää mahdu kiinni :)) Aurinkoisia päiviä kaikille heinäkuisille odottajille!



T:Toukokuu 27+3

Keräkurmitsa: Yöt on vaihtelevia kipujen suhteen. Toisinaan kääntyminen on tuskaa, kun vihlasee joka kerta tosi paljon ja joka yö kyllä herään ihan vessahädänkin takia ainakin kerran. Muutenkin uni on tosi katkonaista ja olen aina ollut myös huono nukahtamaan, joten en sanois kyllä nukkuvani kovin hyvin tai laadukkaasti :D Onneks useimpina päivinä on tarpeen tullen mahdollisuus ottaa päiväunet. Ja tosiaan kuten olen aiemminkin sanonut, niin jos kävisin töissä niin olisin varmasti jäänyt jo aikaa sitten sairaslomalle. Mulla on koulua aika vähän tunti-istuntoina, lähinnä kotona teen kouluhommia. Tällä viikolla on kuitenkin koulua ja tänään meinaskin sitten lähteä taju, kun oli niin kuuma ja jouduttiin seisomaan! Mua alkoi pyörryttää ja oli sit ihan pakko etsiä istuin ja hengitellä syvään.



Mulla on ens viikolla neuvola+lääkäri. Saas nähdä onko hemoglobiini laskenut taas, jospa tuo huimaus vaikka johtuis siitäkin. Sokerirasitustestin ajan saan varata itse ja näillä näkymin en ehdi sinne vielä ensi viikolla, joten menee sitten rv29:lle.



Fanni 27+5

Oukei, nyt alan ymmärtää vähän paremmin miksi pyöräily saattaa kummastuttaa joitain :) Tosiaan aika isoja eroja taitaa olla siinä missä kunnossa raskausaikana ollaan. Mulla on tullut vaan 4 kg painoa ekasta neuvolakäynnistä, en ole siis lähelläkään vielä edes sitä painoa jossa olin ihan ilman mitään raskautta vielä viime keväänä (touko-lokakuussa -8kg ruokavaliota muuttamalla ja liikunta lisäämällä).



Ja vaikka omalla mittapuulla massu tuntuukin jo valtavalta, niin mitään äitiysvaatteita en esim. oo vielä ostanut kun kaikki vanhat leggingsit menee vielä ihan hyvin jalkaan ja trikoopaidathan joustaa :D Ehkäpä siis luotan siihen että pyöräily ei tosiaan yksinkertaisesti enää tunnu hyvältä (tai edes mahdolliselta) siinä vaiheessa kun se on syytä lopettaa.

siis kun on pakko pyöräillä. Työmatkat tällä hetkellä ja varmaan toukokuussa vielä kouluunkin. Paljon mieluummin ajan pyörällä kun varaan tunnin aikaa siihen että kävellä löntystän. Toki maha alkaa olla jo niin iso(vyötärön ympärys on nyt 122cm ja lähtömitta oli 82;) ja 135cm oli kun menin poikaa synnyttämään rv. 41+0) että aikalailla ankkatyylillä poletaan :D siis et pitää sivusta polkea, mutta paljo vähemmän rasittaa nivusia ja lantioo kun kävely. Ja pysyy alavartalon lihakset kuosissa. ainut mikä tuossa pyöräilyssä vähän rajottaa niin on hengästyminen. Sitähän ei suositella et hengästyis niin paljon että ei voi puhua, koska vauvan hapen saanti voi kärsiä. No, kun nuo matkat nyt sisältää niin ala- kuin ylämäkeä niin pitää osata ajoissa alkaa taluttamaan eikä vetää maitohapoille vaikka ennen oiskin jaksanu polkee mäen päälle. Mutta kun aamulla tuppaa olemaan vähä kiire niin välillä meinaa unohtua :P



(.) Voi kun nämä loppuviikot kuluis pian. Mä en enää jaksa tätä vauvan menoa. Potkut on todella teräviä, ne myöskin sattuu ja ovat erittäin epämiellyttäviä. Yöllä ei saa nukuttua koska joka kääntyminen ja liikahdus sattuu. Kun rakko on liian täynnä vauva mellastaa hulluna ja aiheuttaa supistuksia jotka viimestään herättää(ne jotka on kokenut niin tietää miltä tuntuu kun supistaa ja vauva vetää letkajenkkaa tmv samaan aikaan). Jalat on 8tunnin työpäivien(=seisomisen) jälkeen kuin norsun tasapaksut pötkylät ja vaikka tukisukkia käytänkin niin tuossa polven alapuolella on kunnon rinkulat kun saan sukat pois jaloista. Lattialla ei jaksa kyykkiä koko aikaa joten jos 2v poju ei ite suostu keräämään leluj,a niin ne sitten on lattialla niin kauan kunnes illalla viimeseks istahdan lattialle ja kerään ja järjestelen kaikki paikalleen. Siivous ei tahdo oikein sujua ja sit ärsyttää kun on kuraa ja hiekkaa ym lattioilla eikä vain fyysisesti pysty siivoamaan vaikka haluaiskin. Eli siis parilla sanalla olen kyllästynyt fyysiseen kykenemättömyyteen.

Jotta ei mene ihan valitukseksi tämä koko viesti niin kävin mä eilen H&M:llä ostamassa alesta äitiysfarkut(12e) sekä pari toppia ja neuleen. Kaikki oli tarjouksessa, joten ei menny rahaa ku vajaa 30e, mikä minusta ei ole paljoa(verrattuna äitiysvaatteiden norm. hintoihin). Sen huomasin että kun kokeilin alessa olevia farkkuja kokoja 40-46(norm. kokoni on 40/42 riippuen lahkeen pituudesta) niin äitiyshousut kokoa 40 meni jalkaan ja oli muuten hyvät mutta masuresori oli tosi tiukka. Kokeilin jokaista kokoa eli siis 40, 42,44 ja 46, ja mikä ero noissa oli niin tuo koko muuttui lähinnä vain masuresorin kohdalla. Tietysti olihan koon 46 farkut hiukan löysemmät kuin koko 40 mutta ei nyt niin paljoa kun normaalivaatteissa(ei olleet niin piukat reisistä mutta ei mitkään lökäpöksytkään niinku äkkiseltään vois luulla). Et minkä kokoisia äitiysvaatteita joutuu ostamaan ihmiset jotka on oikeasti kokoa 46-48 jos kerta mammahousut kokoa 46 oli sopivat normaalisti kokoa 40/42 käyttävälle? Oletteko muut huomanneet äitiysvaatteissa samaa?

No mutta jokatapauksessa, kivoja uusia vaatteita löyty halvalla. Olinkin jo kyllästynyt noihin marraskuussa ostettuihin mammahousuihin.



Nyt nukkumaan että jaksaa aamulla polkea taas työpaikalle. Onneks on koulutuspäivä niin ei tarte juosta osastolla.

Hyvät yöt!



T:HanniS + paputar 28+4

joo ja nyt se kolmenkympin kriisi alkaa hiipiä takaraivoon kun enää pari päivää ja sitten mennään jo rv.30 :O

täällä on sama ongelma kun Hanniksella ! öisin ei saa nukuttua,ja vauva melskaa ja VARSINKIN kun on rakko täynnä,nii herää,kun toinen muksii sitä ja sit alkaa supistaan ja pakko nousta. ja sit ei tuu uni enää uudestaan.. hohhoijaa.. vois se kesä jo tulla =)

ja myös sama homma ton turvotuksen kanssa,seison myös suurimman osan työpäivästä ja jo huomaa jaloista että niin on. :/ kamalat pölkyt on työpäivän jälkeen. puristaa ja kiristää ja öisin sit vetää suonta :s



( . ) massussa voidaan kaiketi hyvin. potkut voimistuu ja näkyy liikkeet jo ulospäinkin ihan kivasti.. :D ens viikon torstaina taas neuvola,niin näkee kuinka paljon sitä mittaa on taas kertyny. ja PAINOA,en uskalla käydä vaa'alla ettei se vaan näytä suuria lukuja ;o uutena "oireena" on muuten tullut tää sormien turvotuskin,aamulla tuntuu ku ois hk:n siniset sormien paikalla :')



mutta hyvää keskiviikkoa kaikille mammoille !! :P



sunniee ja masukas 24+6,apua,huomenna taas poksuuuuu !

Hannis, Myös täällä äippävaatteiden koot ihmetyttää. H&M:ltä ostin edellisessä raskaudessa parit äippäfarkut kokoa 36. Nyt sitten ostin shortsit ja 44 koko tuntui parhaalta, joten ostin ne. Paino on sama kun edellisessä raskaudessa, tietty toi lantio voi olla levinnyt.



Viime yönä heräsin älyttömään suonenvetoon jalassa, tosin en heti tajunnut mikä on ja aloin "huutamaan". Ajattelin ekana että veritulppa, kun älyttömästi sattuu. Mieskin heräs heti ja oli kiskomassa mua ylös jo ennen kun ite huomasin. Viime raskaudessa tätä suonenvetoa oli enemmänkin, mutta ei ikinä näin voimakkaana. Viime raskaudessa yövalvomiset alkoi rv 30 paikkeilla, joten sitä odotellessa...



Viime aikoina oon paljon törmännyt siihen, kuinka vauva muuttaa elämää ja se vähän pelottaa, samoin kun toi taloudellisen tilanteen heikkeminen. Tiedän, että yövalvomiset ei sovi mulle yhtään ja sitten kun sukulaiset ja kaveritkin asuu yli 100km päässä, niin ei niistäkään saa seuraa päivittäin. Yritän valmistautua tulevaan henkisesti, mutta eihän sitä täysin pysty, vaikka haluaisikin. Vaikka vauvaa on haluttukin jo yli kaksi vuotta, niin silti nää jutut pyörii mielessä.



Enkelinäiti rv 26+6

Pitkällä jo tosiaan ollaan, kun joulukuun odottajat jo kirjoittelee odotuspuolella. Eihän meitä edellä enää ole kuin touko- ja kesäkuiset, niin ja tietysti huhtikuiset. Jokohan kesäkuun puolella kuullaan ensimmäiset vauvauutiset heinäkuisistakin? Tällä hetkellä itsestä tuntuu, et tää vauva vois syntyä jo kesäkuun puolella, mutta tiedä sitten… Esikoisestakin mulle sanottiin usein neuvolassa ja lääkärillä, et syntyy ennen aikojaan ja jo välillä tuntuikin siltä, mutta niin vaan mentiin yliaikaiseksi ja lopulta ”häädettiin” kohtuyksiöstään.



Liikunnan suhteen minä kuulun kömpelöiden sakkiin. En uskaltaisi ajaa pyörällä, vaikka mieli tekisi. Vatsan ympärysmitta navan korkeudelta on nyt 121 cm ja mä olen 152 cm pitkä, eli pian yhtä pyöreä kuin pitkäkin. :D Kävelykin on sellaista hidasta köpöttelyä, kun muuten alkaa supistella. Kuntosalin jäsenyyden kävin laittamassa tauolle syyskuun loppuun asti, jos sit aloittelis uudelleen. Joten mitään erityistä liikuntaa täällä ei harrasteta, rauhallista kävelyä vain.



Tehdäänpä pikkuinen gallup: Vatsan ympärysmitta navan kohdalta? Eli kaivakaas, mammat, mittanauhat esiin, olis mukava kuulla mittoja.



Samoja oloja on mullakin, kuin mitä Hannis kirjoitti. Eli alan olla väsynyt tähän kömpelyyteen ja kykenemättömyyteen, kun ei jaksa/voi kerätä leluja ja tavaroita paikalleen, ei jaksa/voi siivota ja sit niitä supistuksia ja vauvan napakoita potkuja/nyrkkeilyjä (etenkin täysinäiseen rakkoon). Nyt kun on saikulla ja kotona, niin koko ajan huomaa sellaisia tekemättömiä hommia, jotka sit ärsyttää. Yöt on kans aika huonoja, kun asentoa vaihtaessa herää, sit pitää nousta pissalle 1-2 kertaa ja sit vauvakin herää potkimaan ja muksimaan… :( huoh!



Äitiyspakkaus saatiin eilen. Olipa ihanaa taas hypistellä niitä vaatteita. Ihan tyytyväinen olin vaatteisiin ja väreihin, mut se collegepuku oli selkeesti aika tyttömäinen ja näin ollen taitaa jäädä käyttämättä. Ootteko muut ajatelleet kokeilla/käyttää kestovaippoja? Mä varmaan kokeilen ja päätän sit alanko käyttää vai en. Kiinnostais kyllä. Esikoista odottaessa mä haalin jo valmiiksi kestoja huuto.netistä ja kirpparilta, mut jäi sit käyttämättä kokonaan, kun ei ollu sopivia ja ihan alkuun oli kaikkia muita vaikeuksia, et kestovaippojen käyttö ei ollu ekana edes mielessä. Myin tuolloin sit kaikki kestot pois. Nyt en oo hankkinut yhtään valmiiksi ja ajattelin, et katon ihan rauhassa alanko käyttää kestoja vai en.



Mua on nyt mietityttänyt hurjasti, et kuinka tuo esikoinen oikein sopeutuu vauvaan. Eilen kun haettiin postista äitiyspakkaus ja sit tutkittiin sitä yhdessä, niin valtava itku ja kiukku tuli, kun ei ollut hänelle mitään. Olin jo etukäteen selittänyt, että paketissa on vaan vauvan hoitoon liittyviä tavaroita. Esikoinen täyttää kesällä 5 vuotta, joten on saanut olla ainokaisena niin pitkään. Pettymyksiltä ei olla mitenkään erityisesti suojeltu ja muutenkin koitettu kasvattaa niin, ettei ole hemmoteltu tai annettu periksi liikaa. Mutta silti mietityttää, että kuinka selvitään, kun esikoisella on vahva, oma tahto (sinänsä hyväkin asia) ja nopeasti kiukustuva luonne. Vinkkejä????



T. Sanjuska + pikku-heppu rv 28+6 (huomenna POKS POKS)

Tosiaan tuntuu että vatsaa alkaa jo olemaan oikein kunnolla. Olo on tosiaan kömpelö ja herkästi alkaa supistelemaan jos kävelen pidemmän matkan. En voisi siis ajatellakaan pyöräilyä. Uiminen on kyllä kivaa kun vedessä on niin kevyt olo :)



Viime neuvolassa (maaliskuussa) painoa oli tullu vaan 2 kiloa (siis yhteensä koko raskauden aikana). Olin siitä vähän huolissani mutta nyt on kyllä alkanut kiloja tulemaan hurjaa vauhtia. Ensi viikolla on neuvola ja kyllä hirvittää, että kuinka paljon kiloja on tullut kuukaudessa.



Sanjuska75: Meillä myös esikoinen 5 vuotias (tai siis kesäkuussa täyttää 5 vuotta). Hän ei ole ainkaan vielä ollut erityisemmin mustasukkainen tulevasta vauvasta. Hän on innoissaan laittanut kanssani vauvan vaatteita paikalleen ja haluaisi kovasti kiivetä vauvan pinnasänkyyn kokeilemaan, että minkälaista siellä on. Se kyllä harmitti häntä kun keräsin hänen pieniä vaatteita varastoon ja sanoin että laitetaan nämä säästöön vauvalle. Esikoinen otti yhden mekon kädestäni ja sanoi, että: "sitä ei anneta vauvalle" ja laittoi sen itse päälle, vaikka se oli hänelle aivan liian pieni. Siis pientä mustasukkaisuutta kyllä on :)



T:Vimpula rv 28+5

Eipä ole ennen tullut mitattua mahan ympärysmittaa, mutta nyt näytti olevan 106cm! Sf-mitta on tosiaan neuvolassa ollut alalinjoilla ja tänään yks tuttukin sanoi, että voishan sulla olla isompikin maha. Toisaalta ärsyttää tollaset kommentit, koska itsestä tuntuu, että maha on tiellä ja painaa ja kaikkialta särkee. Mutta tosiaan, kai se isompikin voisi jo olla, mutta ehkä on onni ettei ole :)



Minuakin on nyt alkanut mietityttämään, että miten pärjäämme vauvan kanssa ja meneekö kaikki hyvin. Koko alkuraskaus on mennyt vaan iloitessa vauvan tuloa, että oikeastaan vasta nyt alkaa ymmärtämään, että pian se vauva on jo täällä! Eniten mua mietityttää just myös yövalvomiset ja sit huolestuttaa, että mitä jos jokin menee vinoon, esim. vauva ei imekään... Myös se aina pistää pohtimaan, että olen ainut omassa kaveripiirissäni, joka on raskaana ja muilla ei siis suunnitelmissakaan perheen perustaminen. Toivon mukaan kaverit pysyy maisemissa, eivätkä pelästy viimeistään sillon kun vauva syntyy. Olen ajatellut mennä esim. perhekahvilaan, mutta mistä muualta sitä saisi vertaistukea pienten lasten äideiltä. Täytyy varmaan tsekata tarkemmin tällaisia ryhmiä. Mutta itselleni teistä muista heinäkuun mammoista on ollut suuri apu, kun pääsen tosi harvoin keskustelemaan näistä asioista muiden raskaana olevien kanssa livenä. Äitiysjoogaryhmässä tulee vaihdettua mahakuulumisia.



Fanni 27+6

HanniS: Kiva kuulla että vielä noillakin ympärysmitoilla pyöräily onnistuu, jos muuten on kaikki OK eikä tasapaino horju! Noi ylämäet on kyllä pahoja, en minäkään millään malttaisi olla polkematta kun taluttaminen on niin pirun hidasta. Ja sit se syke tietenkin nousee... Mutta alamäessähän sitten vastaavasti laskee, eli oon lohduttautunut sillä ettei lyhytaikainen hengästyminen varmaankaan heti lapsen hapensaantia heikennä.



Mä ilmottaudun sit vissiin tällä hetkellä peränpitäjäksi mahamitoissa, 94cm oli kun just mittasin. Tosin olen kyllä viikoissakin vähän perässä, joten ehkäpä se selittää.



Perästä tullaan! Lähdenkin tästä syömään iltapalaa, ettei vaan pääsis ainakaan laihtumaan :D



-HK + Nakke (25+3)