Mitä teille tulee mieleen ilmaisusta "eletään lasten ehdoilla?"
Mitä on elämä lasten ehdoilla? eli herättääkö se teissä enemmän hyviä vai huonoja mielikuvia?
kyselee (vielä) lapseton.
Kommentit (24)
että kaikki perheet huolehtivat noista lasten perustarpeista riittävän hyin?
Sellainen, että huolehditaan lasten nukkumisista, syömisistä yms perustarpeista, on päivärytmi jne on musta niin itsestään selvyys että tuntuu omituiselta että se pitää erikseen mainita.
eli etä vanhempien tarpeita ei oteta huomioon.
Me elämme perheen ehdoilla, eli pyrimme huolehtimaan siitä että kaikkien tarpeet tulevat tyydytetyksi. Ja myös lapsi saa oppia sietämään hetkellistä epämukavuutta vanhempien takia, toki tässä pitää ottaa huomioon lapsen kehitystaso yms.
Mulle on ihan itsestään selvää, että lapsi määrää ehdot, ja niitä on aikusten noudatettava. Eli esimerkiksi lapsi määrää sellaisen ehdon, että hänelle on tarjottava perusturvallisuutta. Siispä sen toteutumiseksi me aikuiset vältämme elämästä niin levottomasti, että lapsi joutuu pelkäämään.Tai lapsi määrää sellaisen ehdon, että hänen on saatava nukkua. Ja kyllä totta tosiaan me aikuisina ajattelemme, että lapsella on täysi oikeus nukkua silloin, kun häntä väsyttää. Niinpä järjestämme niin, että lapsi pääsee väsyneenä nukkumaan.
Mikä näissä lapsen määräämissä ehdoissa synnyttää huonoja mielikuvia?
Riippumatta siitä, tinkivätkö mistään lasten takia tai eivät.
Itse asiassa perheet, joissa oikeasti eletään lasten tahdissa, niissä ei asiaa pidetä mitenkään kummallisena ja maininnan arvoisena, se kun on ihan normaalia lapsiperheen elämää, että vanhemmat hoitavat perhettä eivätkä biletä jnejne.
Minusta lasten ehdoilla eläminen ei siis ole mitään curlingia tai orjailua, vaan sitä tervettä kompromissintekoa, johon jokaisen äidin ja isän soisi kykenevän eli että lasten pakolliset tarpeet ylittävät sinkkuelämän houkutukset prioriteettilistalla. TOTTA KAI lapsille ei anneta kaikkea, mitä keksivät haluta ja totta kai vanhemmillakin on oikeus ns. omaan aikaan, mutta silti lapsien olemassaolo on tärkein yksittäinen tekijä, joka ohjaa elämisen suuntaa ja valintoja.
Mikko Uusi-Paavalniemi.