erityisluokka = tarkkailuluokka?

Älkää ikinä laittako lapsianne Maunulan yhteiskoulun erityisluokalle. Siellä ei opeteta!

Minä olin vain iloinen kun lapseni pääsi(!) erityiskouluun. Mitään virallista diagnoosia ei ole mutta pojalla on kuullun ymmärtämisessä häikkää ja puhe on jonkun verran viivästynyttä. Ainoa asi, mikä harmittaa, on koulumatka. Lähikoulu olisi tien toisella puolella, erityiskouluun matkaa on yli 20 kilometriä. 

Lapsi on viihtynyt tosi hyvin tuossa koulussa ja silti pitänyt kaverisuhteet näihin tällä "kylällä" asuviin lapsiin.

Lapsi tuskin olisi pärjännyt ns. normaalikoulussa. Tätä siis mietittiin puheterapeutin ja psykologin kanssa useampaankin otteeseen ja todettiin, että erityiskoulu on ainakin näin aluksi parempi vaihtoehto. Opiskelu menee kuitenkin enemmän oppilaiden ehdoilla ja tukea saa enemmän kuin normaalikoulussa. Voi hyvinkin olla, että lapsi vaihtaa jossakin vaiheessa tuohon lähikouluun mutta sen näkee sitten tulevina vuosina. Nyt tällä hetkellä se ei olisi hyvä idea koska laps tarvitsee paljon apua ja tukea koulunkäynnissä jota ei isossa normaaliluokassa saisi.

Myönnän, että minullakin oli aluksi omat epäluuloni mutta ne ovat kyllä karisseet ja vauhdilla. Ei erityiskouluun päädy pelkästään "häiriköt". Lapsen koulussa on vammaisia, sokeita, kuuroja. Eräskin oppilas on kuuro maahanmuuttaja.

Sinällään kyllä kovasti harmittaa, kun erityiskouluilla on kauhean huono maine. Ihan tavallisia lapsia siellä on. He vain sattuvat tarvitsemaan pikkuisen enemmän tukea koulunkäynnissä. Niin he saavat tarpeeksi hyvän alun ja toivottavasti tulevat myös pärjäämään myös työelämässä.

kuten jos sanottukin, näitä emu, eha, evy, esy nimityksiä ei enää lain mukaan ole, vaikka jotkut kunnan niitä käyttääkin. Samojen kriteerien mukaan voidaan lapsia edelleen kuitenkin luokkiin ryhmitellä. Mukautetun sijaan puhutaan nykyään oppiaineen yksilöllistämisestä. Minkään ratkaisun ei tule olla pysyvä vaan tilannetta aina arvioidaan uudestaan.

Tarkkailuluokka aikoinaan oli idealla, että lapsi laitettiin sinne hetkeksi (viikkoja, pari kuukautta) tarkkailtavaksi, jotta tiedetään millainen luokka olisi hänelle paras. Siitä vain käytännössä jossain vaiheessa muodostui ns. säilytyspaikka hankalillle oppilaille. Mutta tarkkailuluokkia ei ole ollut siis kohta kolmeenkymmeneen vuoteen olemassakaan. Kaikki on vain pienryhmäluokkia, ei oikeastaan edes erityisluokkia. Lapsi saa erityistä tukea pienryhmässä.

Meillä lapsi pienryhmäluokassa. Esikouluaikana tultiin tähän lopputulokseen lastentarhaopettajan kanssa. Poika oli vähän"lapsellinen", epävarma ja itseohjautuvuus ei-sujuvaa.

Tokan syksyllä opettaja sanoi, että suunnitelmana on pojan aloittaminen 3.lk ns.normaaliluokassa. Aiemminkin olisi tarkoitus ollut jo aloittaa normaaliluokassa pienryhmä taustatukena(on ollut 1.lk lähtien jo muutaman tunnin viikossa normiluokassa), mutta erityisopettaja sanoi, että mahdoton tilanne tällä hetkellä. Tällä ns.normaaliluokalla on jo näissä ns. normaalioppilaissa niin paljon tuettavaa, että poikahan jäisi ihan jalkoihin. Pakko siis odottaa kolmoselle saakka. Opettaja myös lisäsi, ettei osa vanhemmista ole hyväksynyt, että lapsensa olisi erityistuen tarpeessa, eivätkä siis aikanaan päästäneet lapsia pienryhmäluokkiin. Pelko siitä leimautumisesta. Samat lapset ovat nyt näiden ongelmiensa edessä, tilanne vain pahempi.

Eipä minua haittaa, että poika jatkaa vielä luokassaan. Tulee ainakin vankka alku koulutaipaleelle. Ainut miinus on se, että osa luokan oppilaista on arvaamattoman väkivaltaisia. Poika kertoo toisinaan, että joku löi häntä syyttä tai se ja tämä löivät/potkivat toisiaan. Pahimmilla nujakoijilla on yleensä ykkösharrastuksena videopelit, by the way...

Huomaa taas, että osa aikuisista ei ole ottanut selvää erityisopetuksesta ja huutelee mitä sattuu. Oma sisarukseni on tavallisella luokalla, mutta erityisoppilaan paikalla. Ei tosiaan häiriköi, ja suurin osa arvosanoista 9-8. Ainoastaan muutamaan aineeseen tarvitsee tukea. Pikemminkin osa täysin normaaleilla valmiuksilla varustetuista lapsista on paljon vilkkaampia ja lahjattomampia ottamaan vastaan opetusta. Siinä teille, joista erityislapset kuuluvat aina omille luokilleen!

[quote author="Vierailija" time="12.04.2010 klo 10:14"]missäs ne "tarkkislaiset" ovat, jos eivät erityisluokassa? Ovatko ne kaikki normaaliluokissa? Kas, kun ei minun lasteni luokalla ole näitä tarkkislaisia. Koulussa on erityisluokka, johon laitetaan levottomat yksilöt.

[/quote]Sanoilla ja termeillä leikittelyä! Kyllä siellä erityisluokalla on tunne-elämältään häiriytyneitäkin, ei vaan kilttejä oppimisvaikeuksisia! Tarpeeksi paljon sairaat, masentuneet viiltelijät, anorektikot jne ovat pääässeet meidän kaupungissa psyk. puolelle sairaalakouluun mutta ehkä sekin lopetetaan säästösyistä. Tavan opettajahan on myös psykiatri, eikö niin!?

[quote author="Vierailija" time="12.04.2010 klo 12:01"]tarkkiksista, apukouluista, harjaantumisluokista jne. Syitä erityisloukalle joutumiseen voi olla monta ja luokkiin porukka on jaoteltu vähän sen mukaan, mikä on se yhdistävä tekijä näillä lapsilla. Sinänsä erityisluokalla harvoin oppii samoja asioita kuin normaalissa luokassa, vaikka virallisesti paperilla opetus olisikin samoilla tavoitteilla etenevää. Olen tehnyt erityisopettajan sijaisuuksia paljon ja yksikään "tarkkisluokka" ei ole lähelläkään samaa opetuksen etenemistä kuin muut ikätoverinsa. Tyypillistä on, että ysillä käydään sivua 30 seiskaluokan kirjasta...:( Yhdessäkään aineessa en ole vielä nähnyt missään tilannetta, jossa opetus etenisi samassa vaiheessa kuin normaaleilla luokilla. Ovat käytännössä ainakin yläkoulussa jääneet sinne seiskan asioihin pyörimään ja jossain ruotsissakin saattaa läksynä olla vielä 2,5 vuoden opiskelun jälkeen seitsemännen kirjasta kappaleesta numero 3 neljäs rivi.

[/quote]Jos on aivorakenteessa jo häiriöitä, adhd, neurologinen vamma, tms. niin eikö opetuksenkin pidä ottaa se huomioon!!!! Eihän muuten koko erityisopetusta tarvittaisi! Täällä pyörii taas niin paljon mutuerityisopettajia, jotka ei tajua koko hommasta yhtään mitään!

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 16:31"][quote author="Vierailija" time="12.04.2010 klo 12:01"]tarkkiksista, apukouluista, harjaantumisluokista jne. Syitä erityisloukalle joutumiseen voi olla monta ja luokkiin porukka on jaoteltu vähän sen mukaan, mikä on se yhdistävä tekijä näillä lapsilla. Sinänsä erityisluokalla harvoin oppii samoja asioita kuin normaalissa luokassa, vaikka virallisesti paperilla opetus olisikin samoilla tavoitteilla etenevää. Olen tehnyt erityisopettajan sijaisuuksia paljon ja yksikään "tarkkisluokka" ei ole lähelläkään samaa opetuksen etenemistä kuin muut ikätoverinsa. Tyypillistä on, että ysillä käydään sivua 30 seiskaluokan kirjasta...:( Yhdessäkään aineessa en ole vielä nähnyt missään tilannetta, jossa opetus etenisi samassa vaiheessa kuin normaaleilla luokilla. Ovat käytännössä ainakin yläkoulussa jääneet sinne seiskan asioihin pyörimään ja jossain ruotsissakin saattaa läksynä olla vielä 2,5 vuoden opiskelun jälkeen seitsemännen kirjasta kappaleesta numero 3 neljäs rivi.

[/quote]Jos on aivorakenteessa jo häiriöitä, adhd, neurologinen vamma, tms. niin eikö opetuksenkin pidä ottaa se huomioon!!!! Eihän muuten koko erityisopetusta tarvittaisi! Täällä pyörii taas niin paljon mutuerityisopettajia, jotka ei tajua koko hommasta yhtään mitään!

[/quote]Ja huomaa! Olit siis sijainen ja millä koulutuksella?

Te jotka sanotte, ettei erityisluokkia tarvita, miettikääpä, millaisen älämölön päästäisitte, jos lapsenne luokalle sijoitettaisiin muutama syvästi kehitysvammainen, joitakin kehityksessään viivästyneitä ja kaiken kukkuraksi muutama psyykkisesti häiriintynyt. Nämä kaikki mainitsemani oppilasryhmät opiskelevat erityiskoulussa, erityisluokilla vammansa ja tarpeidensa mukaisissa ryhmissä.

Mutta niinhän se näyttää olevan, että jos meidän janipetteri ei tarvitse erityisopetusta, niin ei sitä pidä antaa kenellekään muullekaan.

Enää ei ole virallisissa papereissa rankasti kategorisoitu erityisluokkien profiilia. Monesti lähikouluperiaatetta tukien ovat alueellisia, jolloin kaikki alueen erityisluokkapaikkaa arvitsevat ovat samassa luokassa, jolloin ongelmien kirjo on valtava. Toki monessa kunnassa on keskitettyä erityisopetusta, eli profiloitu esim. kielellisiin vaikeuksiin, käyttäytymisen pulmiin (=tarkkis), koulupelkoisten sosioemotionaalisiin probleemiin jne. Vaikeimmin vammaisten opetus, sekä kuulo- ja näkövammaisten opetus järjestetään osassa Suomea vielä näistä em. erillään.

Erityisen tuen piiriin kuuluvia lapsia opiskelee paljon yleisopetuksessa, kaikille ei todellakaan riitä erityisluokkapaikkaa, eikä se aina tarpeen olekaan.

Tarkkis kuuluu siis nykyisiin erityisluokkiin, mutta sitä ei mainosteta tarkkiksena eikä esynä (vanhentuneita ilmaisuja molemmat). Se, onko erityisluokkien homo- vai heterogeenisyys, koulun integraatio vai inkluusio opetuksen järjestämisessä kullekin oppilaalle parasta on vaikea määritellä.

Erityisluokkia on, mutta nykyajan henki on myös integroituminen eli niitä "erityisoppilaita" integroidaan ns normiluokille. Se, onko se viisasta tai tarkoituksenmukaista onkin sitten kokonaan toinen tarina, ainakin jokaisella sellaisella luokalla tulisi olla opettajan työkaverina koulunkäyntiohjaaja joka osaa toimia hieman haastavampienkin oppilaiden kanssa. Tarkkiksia ei enää ole eikö sitä termiä käytetä.

ja sinun pitäisi se ammattilaisena tietää. Esim. mitään mukautettua ja harjaantumisopetusta ei enää ole olemassa!

vielä ja harjaantumisopetus todennäkököisesti pysyvästikin vielä tulevan lainmuutoksen jälkeenkin. Ja mukautettu opetus pysyy myös, vaikka se käytännössä toteutettaisiin inkluusiossa.

Lapseni äitinä tiedän lapseni tilanteeni paremmin, kuin sinä.

Tasan tarkkaan on todettu neuropsykiatrisia piirteitä ja ne ei tarkoita käytöshäiriöitä. Sun pieni pääsi on vain tehnyt jonkun kuvitelman. Ilmeisesti se on tyhmyys.

Tollaset pahvit vituttaa sunnattomasti, jotka puuttuu asioihin joista ei tiedä ja latelee lapsen äidille faktaa, vaikka olet aivan ulalla.

En ole missään kohtaan kirjoittanut, että lapsellani on käytöshäiriöitä.

Concertaa käytetään yleisesti koulussa, että lapsi pystyy vastaanottamaan puheen ja saa opetuksen perille. Näin monesti, jos lapsi opiskelee tavallisella luokalla.

Monesti tarkkaavaisuushäiriö tutkitaan vasta 10v.

Lisäksi lapsella asperger piirteitä.

Tämän todennut lääkäri, joka kuuluu neuropsykiatriseen työryhmään ja työskentelee lastenneuvolassa. Keskity sä vaan siihen oman lapsen kasvatukseesi.

Lääkityksestä päätän minä ja ei minun tarvitse koko ikääni kärsiä lapsen levottomuudesta ja tarkkaavaisuus ongelma saattaa jo lapsen vaaraan esim. liikenteessä.

T.26

Ps. En minäkään voi sietää sinun kaltaisia ihmisiä, jotka tunkee nokkansa toisten asioihin, niinkuin itse tietäisi asiat paremmin.

Korkeintaan kuumelääkkeestä. Lääkepäätökset tekee lääkäri.

Toisekseen olet väärällä asenteella liikenteessä. Kirjoitat kokoajan, että lääke lapselle, jotta sinä kestät. Lääkitys pitäisi lähteä lapsen tarpeesta, ei äidin.



Kaltaisisia lääkkeen hakijoita löytyy kyllä lasten psykiatriselta osastolta.



Mielenkiintoinen on myös väitteesi, että concertaa käytetään yleisesti kouluissa. Mihin perustat väitteesi?



Olisin mielelläni toivonut lukevani kirjoituksestasi toiveita kuntouttavaan terapiaan sekä muihin tukitoimenpiteisiin. Mutta ei, sinun lapsesi "pelastuu" vain lääkkeellä.



Minun puolestani saat suuttua minulle kuinka paljon haluat. Toivoisin kuitenkin, että suuttumukseltasi miettisit asioita myös uusilta kanteilta. Ja se kasvatus on hyvin oleellista. Korostuu jos lapsella adhd tms.



Vanhempainohjauksesta voisi olla myös teille hyötyä. Tosin pahoin pelkään, että olet liian "hyvä" siihen

dg: laajat oppimisvaikeudet, ei vammaa tms. Hänellä on vaikea lukihäiriö, mutta on normaali yleisopetus. Pärjännyt oikein hyvin. Urheilee, ja on ulkoisesti täysin normaali.

ja sinun pitäisi se ammattilaisena tietää. Esim. mitään mukautettua ja harjaantumisopetusta ei enää ole olemassa!

Lapseni menee ensi syksynä EMU-luokalle (= mukautettu opetus), joten ilmeisesti se kuitenkin on olemassa.

Lapsi on ollut 5 vuotta erityisluokalla ja en voi sanoa mitään muuta kuin hyvää. Toki on varmasti paljon kuvaamiasi luokkiakin, mutta ei voi yleistää. Jos luokassa on 8 oppilasta niin tottakai opettajalla riittää enemmän huomiota oppilaille kuin tavisluokassa. Ja lisäksi on usein koulunkäyntiavustaja mukana.

Minä haluan myös omalle lapselleni parempaa opetusta kuin muille. Onko oikein, että erityislapsen statuksella saa parempaa, henkilökohtaisempaa opetusta?

Olisit onnellinen terveestä lapsestasi ja lakkaisit kadehtimasta jotain ,mitä et todella edes haluaisi!

... siis olemassakaan. Kannattaa tutustua opetussuunnitelmiin. On vain yksi ainoa opetussuunnitelma, josta sitten yksilöllistetään lapselle sellaiset aineet, missä ei pysy luokkatasollaan. Eli ei todellakaan ole mitään ns. EMU tai EHA1 opetusta enää ollenkaan; jos on, niin vaadi kunnalta selvitys, silloin toimitaan lainvastaisesti.



Kunnat vain jostain syystä tulevat n. 10 vuotta jäljessä ja pitävät yllä sellaisia luokkia ja opseja, mitä ei kuuluisi! Kaikki EMU-nimikkeet kuuluvat viime vuosituhannelle, jolloin lapsilla oli vammakeskeiset opetussuunnitelmat.