Miksi avoliitossa olevat eivät mene naimisiin?

nainenkin asennoituu siihen siten, että emmä oikeesti haluaiskaan?

ja jos menisin ne juhlat olis pääasia, haluaisin kaikkea isoa hienoa ja kallista. Mitä tarkoitat ettei jää kumpikaan puille paljaille? Jos mennään kädestä suuhun nytkin niin ei se papin aamenella muutu. Kuollut instituutio, ja varmaan useimmat menee sun mainitsemien juttujen takia naimisiin ei vain ja ainoastaan mahtavasta rakkaudesta.

ja että "yhteiset lapset sitovat enemmän" ja että "sehän on vain paperi".

ainakaan siihen, että sulla ei ole rahaa järjestää hääjuhlia... vaikka naimisiin voi mennä ilman mitään juhliakin.

ja jos menisin ne juhlat olis pääasia, haluaisin kaikkea isoa hienoa ja kallista. Mitä tarkoitat ettei jää kumpikaan puille paljaille? Jos mennään kädestä suuhun nytkin niin ei se papin aamenella muutu. Kuollut instituutio, ja varmaan useimmat menee sun mainitsemien juttujen takia naimisiin ei vain ja ainoastaan mahtavasta rakkaudesta.

ja jos menisin ne juhlat olis pääasia, haluaisin kaikkea isoa hienoa ja kallista. Mitä tarkoitat ettei jää kumpikaan puille paljaille? Jos mennään kädestä suuhun nytkin niin ei se papin aamenella muutu. Kuollut instituutio, ja varmaan useimmat menee sun mainitsemien juttujen takia naimisiin ei vain ja ainoastaan mahtavasta rakkaudesta.

ne on ne yleisimmät "syyt", mutta mitkä ovat sitten todelliset?



Koska kyllähän se avioliitto takaa erotilanteessa ilman riitaa, että esim. saa puolet siitä yhteisestä asunnosta tai muusta omaisuudesta, jos ei avioehtoa ole, niinkun ei varmaan tavallisilla duunareilla ole.



-ap

No haluamme taloudellisesti olla omillamme. Eli omat rahat ja molemmille omat perinnöt. Jos erotaan, saadaan pitää oma varallisuus, mikä on hankittu. Jos jompi kumpi kuolee, yhteiset lapset saa varallisuuden. Eli en itse halua, että kun kuolen, mies pääsee kiinni omaisuuteeni. Sen saavat vain lapset (tietysti mies huoltajuudellaan voi käyttää varoja LASTEN hyväksi). Mutta tilannetta, että toinen hyötyisi toisen kuolemasta tai erotilanteessa kuittaisi omaisuutta, ei tule. Tämä passaa molemmille, parisuhde ei tarvi avioliittoa.

tunneta tarvetta sekoittaa byrokratiaa meitien parisuhteeseen, kun yhdessä voidaan olla ilman virallisia papereitakin. Jos jompikumpi sattuu kuolemaan, on asia jo hoidettu lakimiehen kanssa valmiiksi.

En voi ymmärtää ihmisiä, jotka elävät vuosikausia avoliitossa. Miksi?

Jos on yhteistä lainaa, lapsia jne, miksi ei avioiduta?

Ihan jo esim. perinnän takia.

Eikö teillä ole tarkoituskaan olla yhdessä loppuelämää? Tiedän, että puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta jos on avoliitossa jo alunperinkin, niin ajatteletteko te kuitenkin erota?

Ja siinä erotilanteessakin on järkevämpää olla ollut naimisissa. Ei jää kumpikaan puille paljaille.

Miksi ette siis avioidu? Eihän siinä ole pakko mitään juhlia järjestää, jos niiden järjestämonen esim. taloudellisesti tuntuu mahdottomalta.

Meillä on omat tilit vaikka ollaan avioliitossa,mutta rahat ovat yhteisiä( se maksaa jolla rahaa). Perinnöt ollaan suojattu avioehdolla. En keksi yhtään hyvää syytä olla menemättä naimisiin.

Sitten kun yhteisiä lapsia, naimisiin pitänee mennä koska se on juridisesti järkevää.



Toinen syy on myös se, että ei kiinnosta järjestää mitään isoja juhlia. Emme ole sitä ihmistyyppiä joka haluaa massiiviset häät, ja kalliiksikin se tulisi (molemmilla isot suvut ja laaja ystäväpiiri). Ja kaikki se VAIVA...! Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta ei kai sille mitään voi? :)



Mutta moni tuttu voisi loukaantua jos ei ole häitä --> pitää "karata vihille". Käytännössä tarkoittaa siviilivihkimistä ja piiiiiiiiitkää lomamatkaa jossakin ihanassa maassa :) Näin välttää sen ettei kukaan keksi mitään järjestää meiltä salaa...

maistraatissa vihittiin jonka jälkeen ruuat,kahvit ym ihan meillä kotona vanhemmille. ei paljoa maksanut eikä kukaan valittanut kun ei ollut isoja juhlia...

et voi avioehdolla täysin suojata omaisuuttasi? Esim. jo 10 aviovuotta tyrmää avioehdon pelkästään sillä perusteella, että toinen on hoitanut kotia ja yhteisiä lapsia aktiivisesti. Eli oikeus katsoo tapaukset aina yksitellen.

En voi ymmärtää ihmisiä, jotka elävät vuosikausia avoliitossa. Miksi? Jos on yhteistä lainaa, lapsia jne, miksi ei avioiduta? Ihan jo esim. perinnän takia. Eikö teillä ole tarkoituskaan olla yhdessä loppuelämää? Tiedän, että puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta jos on avoliitossa jo alunperinkin, niin ajatteletteko te kuitenkin erota? Ja siinä erotilanteessakin on järkevämpää olla ollut naimisissa. Ei jää kumpikaan puille paljaille. Miksi ette siis avioidu? Eihän siinä ole pakko mitään juhlia järjestää, jos niiden järjestämonen esim. taloudellisesti tuntuu mahdottomalta.

Meillä on omat tilit vaikka ollaan avioliitossa,mutta rahat ovat yhteisiä( se maksaa jolla rahaa). Perinnöt ollaan suojattu avioehdolla. En keksi yhtään hyvää syytä olla menemättä naimisiin.

Ilmeisesti ei tarvitse ajatella sitä, miten käy kun se, jonka nimissä asunto on, sanookin että nyt erotaan. Tai toinen kuolee, asunto on hänen nimissään kokonaan tai osittain, lapsia ei ole ja huomaatkin olevasi anopin kanssa asunnonomistaja tai pahimmassa tapauksessa taivasalla, koska ei ole leskenoikeutta pitää yhteistä asuntoa hallinnassa. Oletteko säästäneet matkan varrella kaikista hankinnoista kuitit?

Ollaan oltu yhdessä jo 18 vuotta ilman papin aamenta. Lapsiakin on kaksi. En halua naimisiin vaikka nainen olenkin, pärjään raha-asioissa itsenäisesti enkä ole miehen tuloista millään tavalla riippuvainen. Olemme sitoutuneet toisiimme ihan niin kuin kaikki muutkin, ei kai kukaan etukäteen ole niin laskelmoiva että tietää eroavansa jonain päivänä. Omituisia ajatuksia sinulla! Elä ja anna muiden elää...Tulevastahan ei kukaan tiedä, muttei se avioliitto mitään pyhitä, eikä sitoututa.

Ilmeisesti ei tarvitse ajatella sitä, miten käy kun se, jonka nimissä asunto on, sanookin että nyt erotaan. Tai toinen kuolee, asunto on hänen nimissään kokonaan tai osittain, lapsia ei ole ja huomaatkin olevasi anopin kanssa asunnonomistaja tai pahimmassa tapauksessa taivasalla, koska ei ole leskenoikeutta pitää yhteistä asuntoa hallinnassa. Oletteko säästäneet matkan varrella kaikista hankinnoista kuitit?

Meillä on todellakin molemmilla isot perinnöt ja paljon varallisuutta. Talo on yhteinen, kuten irtaimistokin. Aikoinaan taloa varten otimme molemmat omat lainamme (tosin kiinnitys oli tuohon yhteen taloon). Jos ero tulee, yhteisesti ostettu irtaimisto jää taloon, molemmat vievät mukanaan omat sukukalleutensa yms. Kuolemantapauksessa lapset luonnollisesti perivät.

Ilmeisesti ei tarvitse ajatella sitä, miten käy kun se, jonka nimissä asunto on, sanookin että nyt erotaan. Tai toinen kuolee, asunto on hänen nimissään kokonaan tai osittain, lapsia ei ole ja huomaatkin olevasi anopin kanssa asunnonomistaja tai pahimmassa tapauksessa taivasalla, koska ei ole leskenoikeutta pitää yhteistä asuntoa hallinnassa. Oletteko säästäneet matkan varrella kaikista hankinnoista kuitit?

Meillä on todellakin molemmilla isot perinnöt ja paljon varallisuutta. Talo on yhteinen, kuten irtaimistokin. Aikoinaan taloa varten otimme molemmat omat lainamme (tosin kiinnitys oli tuohon yhteen taloon). Jos ero tulee, yhteisesti ostettu irtaimisto jää taloon, molemmat vievät mukanaan omat sukukalleutensa yms. Kuolemantapauksessa lapset luonnollisesti perivät.

Taloudellinen epävarmuus ajaa avioliittoon. Avoliitto on vapautta ja rikkautta.

Meillä ei ole mikään kiire naimisiin, mutta oikeastaan sen takia ei olla vielä menty, ettei ole juuri nyt rahaa eikä aikaa häiden järjestämiseen. Ollaan puhuttu, että parin vuoden päästä ehkä.

Vapautta mistä? ja rikkautta millälailla?



Minä en ole mennyt naimisiin taloudellisista syistä. Otinpahan ne esiin, koska se on siltäKIN kannalta järkevää.



Itse olen mennyt naimisiin, koska minun mielipiteeni on, että silloin on vasta samaa perhettä, eikä vaan satunnainen kämppäkaveri.

On mukava, että koko perheellä on sama sukunimi.

Olen mennyt rakkaudesta naimisiin.



Mutta syynihän ovat täällä av:llä liian keskiaikaisia, liian ydinperhettä korostavia.

Siksi puhuin niistä juridisistakin syistä.



En ymmärrä siis miltään kantilta, miksi kaksi yhdessä asuvaa ei mene naimisiin, jos rakstaa toista ja haluaa elää tämän kanssa.

-ap

Juu, ja nyt tähän varmasti vastaavat ne jotka ovat olleet "sata vuotta" onnellisesti yhdessä jne. mutta nykyään avioliitolla ei enää ole sitä merkitystä mitä ennen.



Tottakai avioliitossa eläminen on järkevää tietyissä asioissa, mutta niin moni eroaa nykyään. Enää ei avioliittolla ole sellaista merkitystä mitä ennen, kun todella lupauduttiin toisille loppuiäksi jne. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useammin on tuttujen 2. häissä, ja taas vannotaan samoja valoja jne. eli häät eivät enää ole samanlaiset merkitykseltään mitä ennen.



ja muutenkin monilla on elettyä elämää taustalla jne, ei häillä enää ole samaa asemaa mitä ennen. Ei minua liikuta yhtä paljom häät joissa menee naimisiin 30-vee pari jolla jo kaksi lastakin ja yhdessä on oltu 10-vuotta vert. 20-vee jotka menevät naimisiin (ja joita pidän ehkä vähän tyhminä, eikö olisi pitänyt vähän ennen avioliittoa) eli ristiriitaiset tunnelmat :)



Niin, ja osaltaan asiaa syö myös se, että MIKSI pitää mennä kirkossa naimisiin, jos ei uskossa ole? Moni niin tekee, ja se lähinnä viduddaa... Ihan sama jos minä nyt keksisin että kappas tuossa kiva temppeli, mennääs budhalaisin menoin naimisiin...

mutta yhä useampi pitää oman nimensä naimisiin mennessä. Johtuu osaltaan kai siitä, että naimisiin mennään vanhempina, ja on luotu omaa uraa jne. Jos on töissä tullut tunnetuksi "Maija Meikäläisenä" niin ei halua vaihtaa nimeään. Ja kai sitä muutenkin oma persoonallisuus kiteytyy nimeen mitä ennen.

Ennen oli "hienoa" olla "Rouva Virtanen" mutta nykyään sillä ei ole mitään merkitystä suurimmalle osalle ihmisiä onko rouva vai neiti. Säälittävistä vanhoistapiioista on tullut meneviä sinkkuja jne. eli muutenkin on ihmisten mielikuvat muuttuneet.

Kumpaa SINÄ ihan aidosti pidät satunnaisena kämppiksenä:



1. Ollaan tunnettu vuosi ja mennään naimisiin ja muutetaan yhteen



vai



2. Ollaan oltu yhdessä 5-vuotta ja saatu yksi lapsi, asutaan avoparina.



Kyllä se niin on, että NYKYÄÄN esim. yhteinen lapsi ja yhteinen asuntolaina sitoo enemmän mitä vihkivalat alttarilla.