Mä en KESTÄ! Millä hitolla 3-vuotiaan saa käymään nukkumaan!!!???

Hampaidenpesun ja iltasadun jälkeen sanot että äiti käy nyt nettailemaan ja lukemaan kirjaa, lapsi voi hipsiä petiin kun parhaaksi katsoo, palvelut ei pelaa.

mutta päivälläpä neiti on hyvin väsynyt ja nukahtaa lähes väkisin. Joskus jos on saatu valvotettua (tuntuu kidutukselta) on ollut aivan itkuiita koko loppupäivän eikä yöunille käyminen ole ollut yhtään helpompaa. Minusta 8 tuntia unta vuorokaudessa ei riitä 3-vuotiaalle!



Enkä todellakaan anna olla ja mennä itsekseen sänkyyn. Lapsi tarvitsee rajoja, turvaa. Ja aikuiset iltarauhaa.





ap

älkää hermostuko, älkää alkako itkemään, älkää antako lapselle mitään palkintoa toiminnasta. Viette vain takaisin sänkyyn vaikka sitten tuhat kertaa. Pitäisi auttaa vähitellen.



Ennen nukkumaanmenoa on ilmeisesti tarpeeksi läheisyyttä ja huomiota? Päiväunien poisjättäminen voi tietysti sekin auttaa ellei mene sitten yliväsyneeksi?



Tsemppiä!

Mun kesäkuussa 3v täyttävä tyttäreni on samanlainen. Tai ainakin yrittää.



Meillä samantyyppiset iltarutiinit: iltapala, iltapesut, hampaidenpesu, iltasatu, suukot ja nukkumaan.



Tyttö sänkyyn, valot pois ja ovi kiinni.



Koska hän myös sytytteli valoja, räpelsi leluja ja availi verhoja aloin tehdä niin, että ruuvvasen kattovalon aina puoliksi irti (siis hehkulampun), sälekaihtimista irrotan nupin ja pimennysverhon vetonauhan (tai miksi sitä sanotaan) heilautan verhotangon yli. Ei onnistu huoneen valaisu enää ;).



Jos leluja alkaa plärätä, annan plärätä. Vähän ajan päästä se loppuu kuitenkin ja tyttö nukahtaa. Huoneen ovi on sen verran jäykkä, ettei saa itse kahvaa auki, vaikka nykyään olenkin jättänyt sen niin, että sen saa vetäisemällä auki (5v isosisko nukkuu samassa huoneessa ja saattaa käydä yöllä pissillä).

Pistä pari tuntia myöhemmin nukkumaan.

varmaan pienempi paha se vartti sängyn vieressä kuin tuo kuvaamasi rumba.

Minusta tuo on huomion hakemista ja katkaisisin tuon homman niin että muuttaisin iltakuviot. Nukkumaan vähän myöhemmin, yhdeksältä? En tekisi mitään sopimuksia tai neuvotteluja vaan jäisin heti lapsen viereen, juttelisin hetken, sitten vaan istuisin ja silittelisin, lukisin lapsen vierellä omaa kirjaa jne. ilman paineita. Kamala kierre teillä, ei mukavaa kenellekään teistä..

oli sama juttu, tosin lisänä oli vielä pojan tekoitkut ja huudot, joilla sinällään ei ollut mitään muuta tarkoitusta kuin ärsyttää äitiä (tai siltä ainakin tuntui). Muistan myös kokeilleeni kaikkeni, mutta turhaan. Tuota vaihetta taisi kestää reilu puoli vuotta (tuntui kyllä paljon pidemmältä ajalta) mutta se loppui hiljalleen ihan itsestään.

Oli kyllä hermoja raastaavaa antaa pojan huutaa omassa huoneessaan ja viedä takaisin sänkyyn kun tuli pois, mutta lohduttauduin silloin ajatuksella, ettei se ikuisuuksia voi jatkua.

on yritetty kaikki keinot ja nyt olen "luovuttanut". Lapsi saa käydä nukkumaan meidän parisängyssä, nukahtaa siinä ihan hetkessä ja kannan sitten omaan sänkyynsä.



Päätin, että en jaksa stressata asiasta, minulla sattui välillä ihan vatsaankin, kun mietin miten ilta menee. Nyt on kaikilla iltarauha ja hyvä mieli. Luotan siihen, että kyllä tuo 3vee oppii jossain vaiheessa nukahtamaan sänkyynsä.

eli minäkin ehdotan, että pistät ainakin alkuunsa myöhemmin nukkumaan (vaikka vasta kymmeneltä jos tuntuu että jaksaa valvoa). Sitten kun jää päikkärit pois niin iltanukkumaanmenokin varmaan aikaistuu.



Ja itse kyllä istun oman 2,5 vuotiaan vieressä niin kauan että nukahtaa (kestää kahdesta minuutista noin varttiin).

omaan sänkyynsä.

ei ole ikinä jääty lasten viereen iltaisin "nukuttamaan" kun nuo ovat sitä sorttia että tuijotetaan ja illistellään, silmät ei mene millään kiinni jos jompikumpi vanhemmista on siinä vieressä. Meillä on siis isompikin lapsi, joka on vauvaiän yöhuutojen jälkeen mennyt oikein mallikkaasti nukkumaan tällä systeemillä: iloinen, rauhallinen hellittelyntäyteinen ilta, sitten rituaalit, valo pois ja ovi kiinni ja sinne jää. Tätä siis yritetty samalla kaavalla myös tytön kanssa, mutta ei vaan pure. Jos sen antaa räpeltää lelujaan, niin se oikeasti valvoo vaikka yhteentoista ja nukahtaa sitten lelujen sekaan lattialle. Arkiaamuisin pitää päästä seitsemältä lähtemään, joten kuvio ei toimi.



On helppo sanoa, että älkää karjuko ja itkekö. Mutta mä en vaan kestä sitä rallia kuin tiettyyn pisteeseen asti.



Meidän sänkyyn tyttö ei halua, eika ikinä ole nukahtanut sinne.



Kai täytyy vaan toivoa että kohta alkaa helpottaa. Kun voiskin vaikka kesällä jättää ne päiväunet pois. Päiväkodissa ne kuitenkin pitää edelleen nukkua. Huoh.



Kiitos tsempistä.



AP

ja ollaan tehty aina iltaisin näin: sapuska, pesu, pissa ja yöpuvun laitto, satu. Saa itse valita sadun. Kun on luettu niin lapsi valitsee yhden unikaverin pehmoleluistaan. Sitten sanotaan hyvät yöt ja itse kiipeää sänkyynsä. Soittorasia päälle ja nukahtaa 5-20 min kuluttua. Itse makaan patjalla lattialla tuon ajan. Jos lapsi yrittää jutella, sano "sccccchhhhhh" ja se siitä. Hyvät unet nukkuu koko perhe.



Tapoja on toki monia ja en väitä että tämä olisi jotenkin paras. Mutta toimii meillä!

Meillä loppui tuollainen nukkumaanmenovenkoilu, kun kielsin lasta menemästä omaan sänkyynsä ja istutin hänet keittiön tuolille ja sanoin, että nyt istut siinä ja valvot koko yön etkä saa mennä sänkyysi vaikka miten olisit väsynyt... Vähän aikaa siinä istui ja halusi sitten itkua vääntäen mennä omaan sänkyynsä nukkumaan.

..kanssa samaan aikaan nukkumaan samaan sänkyyn. Sopi mulle ja miehelle. Lapsi on nyt fiksu, fiksu lähes aikuinen. Ei koskaan nähnyt painajaisia. Rauhallinen ja tasapainoinen lapsi.

Selvästikään ei ole väsynyt vielä kahdeksan aikaan.

Meillä samanikäinen poika rauhoittuu sänkyynsä hyvin kun sanon että äiti on viereisessä huoneessa ja ovi on pikkuisen raollaan (eli sen verran että valo kajastaa). Tuo turvallisuuden tunnetta, lapsi on ikäänkuin "lähempänä" aikuista vaikka ei fyysisesti olekaan.



Toivottavasti teilläkin menee tuo vaihe pian ohi, on varmasti tosi rankkaa!

Ja tarkkaile kuinka kauan jaksaa valvoa. Se, että normaali rytmi menee sekaisin ei minusta ole niin vakavaa, jos sillä saatte illat hieman rauhallisimmiksi. Ei meillä lapset ainakaan ole mitenkään häiriintyneet siitä, että välillä rytmi on erilainen.



Koittakaa kuitenkin jaksaa.

pelkään vaan ettei saa tarpeeksi unta sitten, jos menee vaikka 21.30 nukkumaan, herää klo 6.15 ja päiväunet kuitenkin jää pian pois/on rajattu nyt tuntiin. Täytyy kokeilla kuitenkin. Ehkä tuota nukkumaanmenokieltoakin voisi kokeilla :)



Ja vieressä nukuttajat: ymmärrän pointtinne, mutta SE VAAN EI TOIMI meillä. Lapsi on ihan levoton ja hämmentynyt jos jään viereen, ei välttämättä riehu mutta katselee silmät selällään että mitä tuo tuossa röhnöttää. On meinaan yritetty sitäkin, mutta ei tosiaan ole meidän lapset tottuneet siihen vauvaiän jälkeen.



ap

NELOSELLA TAAPEROTIIMISSÄ VAI MIKÄ SE NYT OLI on ollut samoja ongelmia ja useasti on aiheena että lapsi ei nuku ja aina ne keinot on löytynyt selkeet päivärutiinit hyvin usein auttaa asiassa lapsen on tiedettävä mitä odottaa seuraavalta päivältä ja niin edelleen kun ei itse pysty sitä suunnittelemaan mutta kun on selvät sävelet on olo turvallinen luulen että suurin ongelma että ehkä toivot tuloksia liian nopeasti tee lapselle rutiinit ja selvät rajat ja yritä parhaasi mukaan noudattaa sitä ehkä parin viikon päästä asiat on toisin. itellä on pieni vauva mutta hoidan paljon 3 vuotiasta pikkusiskoa ja päiväunet ja nukkumaanmeno muutenkin on ihan kauhee juttu kotona kun se tietää että äitille ja isille saa kiukutella ja ne ei tee oikeastaan mitään ja lopuksi antavat periksi mutta minä olen neidille selkeän rytmin luonu hän saa valita luettavaa 2 kirjaa sitten laulan hänelle suomeksi ja espanjaksi kun kaksikielisiä ollaan ja sitten vaan et nyt nukkumaan ja pusu vauvani nukkuu samassa huoneessa ja ei ole ongelmia. ja päiväunet on päiväkodissa kun olen työskennellyt tosi tärkeitä ihan jopa kouluikään asti ei kannata niit poistaa missään nimessä lapsi kuluttaa niin paljon energiaa leikkiessään että lepo päivällä on saatava se ois meille aikuisillekkin tosi trkeetä