Miksi NIMIÄISET eivät merkkaa sukulaisille mitään, kaste vain? :(
Meillä on kaksi lasta, joita ei ole kastettu, vaan vietimme molempien syntymän jälkeen nimiäisiä. Emme kuulu kirkkoon, mutta tietenkin halusimme järjestää lapsille kauniit tervetulojuhlat, joihin myös satsasimme kunnolla. Sukulaisemme tulivat paikalle kun heidät kutsuttiin, ja juhlat sujuivat mukavassa hengessä.
Jokin aika sitten siskoni sai esikoisensa, ja hänet aiotaan kastaa. Nyt vasta huomaan sen mielettömän eron, joka sukulaisteni suhtautumisella on nimiäisiin ja ristiäisiin. Voi sitä hössötyksen määrää erityisesti äitini puolelta! Aivan kaikesta, sanoista ja teoista tulee hyvin selvästi erille, että nyt vasta suvussa on OIKEAT vauvajuhlat, sellaiset kuin pitääkin.
Onko muilla ollut vastaavaa kokemusta?
Kommentit (211)
No en mäkään mihinkään nimiäisiin lähtisi. Ristiäisiin kyllä. Ristiäiset on oikea juhla. Nimiäiset ei ole. Kyllä mä kunnioitan toisten oikeutta pitää nimiäiset, en ole kieltämässä.
Suomalainen perinne on perinnettä, uusioversioiden rantautuminen kestäneen useamman sukupolven.
Minä ainakin osallistun kaikkiin läheisteni juhliin ja arvostan niitä, vaikka juhlat olisivat ihan erilaiset kuin omani.
Tietysti osa ihmisistä on konservatiivisimpia ja heidän on vaikeampi hyväksyä erilaisia tapoja. Eikä kukaan heitä kehotakaan pitämään nimiäisiä. Läheisten ihmisten ja heidän juhliensa kunnioittaminen siten, että osallistuu juhliin, kuuluu hyviin käytöstapoihin, vaikka oma mielipide olisi mikä.
Voi jollekin uskonnottomallekin olla joskus vaikeaa kuunnella papin juttuja, mutta kyllä ne kestää, kun tietää, että juhla on toiselle tärkeä. Ristiäisissä tai nimiäisissä vauva on kuitenkin tärkein!
Ja vielä: nimiäiset ovat ihan oikea juhla!
Kaste nyt on kirkollinen toimi, joten siinä mielessä juhlallisempi.
Kirkollisuus ei tee juhlasta juhlallisempaa. Ristiäiset ja nimiäiset voivat olla aivan yhtä juhlalliset.
Taitaa olla niin, että sekä uskovaiset että kirkosta eronneet ovat pohtineet uskonkysymyksiä ja ratkaisevat vauvojensa juhlimisen vakaumuksena perusteella.Tapakristittyjä taitaa pelottaa nimiäisten yleistymisessä se, että heidänkin pitäisi ryhtyä miettimään omaa mielipidettään hengellisiin kysymyksiin. Ei voi enää vain mennä turvallisesti massan mukana ja noudattaa sokeasti kirkollisia rituaaleja.
että tapakristityt eivät ole pohtineet kasteen hengellistä puolta? Onko se tosiaan niin, että vain ja ainoastaan ateistit ja uskovaiset pohtivat näitä asioita? Miksi sinulle on vaikea ymmärtää, että tavallinen kristittykin pohtii näitä asioita, olematta uskovainen? Miksi koet sen uhaksi itsellesi?
Ja mitä niistä nimiäisistä tulee, kun ne yleistyvät? Aivan. Massan mukana mennään ja noudatetaan sokeasti rituaaleja...
Kirkollisuus ei tee juhlasta juhlallisempaa. Ristiäiset ja nimiäiset voivat olla aivan yhtä juhlalliset.
vahvasti ateismiin /jumalattomuuteen, suoraan sanottuna siihen että lapsi joutuu kadotukseen.
Mutta en ymmärrä mikä sinua harmittaa. Sukulaiset tulivat paikalle ja juhlivat kanssanne.
Kastehan on ihan eri asia kuin että vanhemmat lausuvat ääneen virallisen nimen ensimmäistä kertaa. Paikalla on pappi (vautsi!!) ja lapsi saa virallisesti nimen, lapsesta tulee "turvattu" kasteessa.
Tottakai he ovat innoissaan suvun ensimmäisestä kastejuhlasta. Saavat ollakin, ei siinä ole mitään pahaa.
Uskallan väittää että teidän lapsista on oltu heidän synnyttyään yhtä innoissaan kuin siskon lapsestakin.
Mutta en ymmärrä mikä sinua harmittaa. Sukulaiset tulivat paikalle ja juhlivat kanssanne.
Kastehan on ihan eri asia kuin että vanhemmat lausuvat ääneen virallisen nimen ensimmäistä kertaa. Paikalla on pappi (vautsi!!) ja lapsi saa virallisesti nimen, lapsesta tulee "turvattu" kasteessa.
Tottakai he ovat innoissaan suvun ensimmäisestä kastejuhlasta. Saavat ollakin, ei siinä ole mitään pahaa.
Uskallan väittää että teidän lapsista on oltu heidän synnyttyään yhtä innoissaan kuin siskon lapsestakin.
Kirkollisuus ei tee juhlasta juhlallisempaa. Ristiäiset ja nimiäiset voivat olla aivan yhtä juhlalliset.No minusta se kirkollisuus tekee nimenomaan siitä juhlavan.
Nyt asia on ilmaistu yhden ihmisen mielipiteenä. Ei kuitenkaan ole olemassa yleistä totuutta, joka määrittelisi, mikä juhlista on arvokkain.
Kirkollisuus ei tee juhlasta juhlallisempaa. Ristiäiset ja nimiäiset voivat olla aivan yhtä juhlalliset.No minusta se kirkollisuus tekee nimenomaan siitä juhlavan.
Nyt asia on ilmaistu yhden ihmisen mielipiteenä. Ei kuitenkaan ole olemassa yleistä totuutta, joka määrittelisi, mikä juhlista on arvokkain.
että kirkollisuus ei tee juhlasta juhlavaa. Miksi se on yhtään parempi mielipide?
monikin vanhempi haluaa lapselleen nimiäiset, mutta (ja nyt käsi sydämelle), kuinka moni näistä haluaisi lapsensa kuoltua tälle uskonnottomat hautajaiset?
Ei varmaan kovinkaan moni. Tulisi kiire soitella kirkkoherranvirastoon, että saisko jonkun sinne lapsen haudalle puhumaan...
Uskonnoton ajattelee, että kun ihminen kuolee, loppuu myös elämä. Meillä on yksi elämä aikaa, ja se kannattaa käyttää hyvin. Hautajaiset ovat kuolleen muistojuhla. Ne ovat tärkeät omaisille, sillä silloin omaiset saavat surra toistensa kanssa. Ei uskonnoton kaipaa pappia tai Jumalaa edes hautajaisissa.
monikin vanhempi haluaa lapselleen nimiäiset, mutta (ja nyt käsi sydämelle), kuinka moni näistä haluaisi lapsensa kuoltua tälle uskonnottomat hautajaiset?
Ei varmaan kovinkaan moni. Tulisi kiire soitella kirkkoherranvirastoon, että saisko jonkun sinne lapsen haudalle puhumaan...
Meillä 5 lasta, ketään ei ole kastettu sen takia että kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä näin ollen lapsetkaan.
Muu suku on kyllä sitten tavan vuoksi kastettu vaikka kukaan ei ole yhtään uskovainen eivätkä edes mitenkään hengellisiä muutenkaan. Itse koin kuitenkin outona ja vääränä että lapseni liitettäisiin jollain rituaalilla uskonnolliseen yhteisöön johon emme edes halua kuulua, vain siksi että se "on tapana ja niin kuuluu tehdä".
Vaikutat vähän itse siltä, että yrität asettaa itsesi sukulaisiasi ylemmäksi. Sinä olet niin valveutunut ja ajattelet asioita syvemmin, joten et halua kastaa lastasi. No ok, mutta muista, että tämä ajattelumalli näkyy myös sinun käytöksessäsi. Ehkäpä sukulaiset ovat saaneet tarpeekseen sinun "kasteen, joulun, pääsiäisen, yms. merkityksen ajattelemisesta" -tohinoistasi. Kohteliaisuuttaan tulivat sentään paikalle vauvasi nimiäisiin.
Meillä 5 lasta, ketään ei ole kastettu sen takia että kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä näin ollen lapsetkaan.
Muu suku on kyllä sitten tavan vuoksi kastettu vaikka kukaan ei ole yhtään uskovainen eivätkä edes mitenkään hengellisiä muutenkaan. Itse koin kuitenkin outona ja vääränä että lapseni liitettäisiin jollain rituaalilla uskonnolliseen yhteisöön johon emme edes halua kuulua, vain siksi että se "on tapana ja niin kuuluu tehdä".
ja nimenanto, näin juuri tapakristityille eli suurimmalle osalle ristiäisiä viettävistä. Vain joillekin himouskoville kasteella on jotain muuta suurta merkitystä.
Eikö kirkkoon kuulumaton saa teidän mielestänne juhlia lapsensa syntymää ja nimen antamista? ap
SINÄ vaadit sukulaisia suhtautumaan nimiäisiin samalla kunnioituksella kuin ristiäisiin. Mieti vähän. Mieti!
en halunnut lapseni haudalle, en äitini enkä ukkini. Mummon hautajaisissa oli pappi, vaikkei hänkään uskonnollinen ollut, mutta kirkon jäsen kuitenkin. Pappi puhui ihan mitä sattui, ihan kuin jostain toisesta ihmisestä. Ei sellainen juhlaa tee paremmaksi, uskonnottomat hautajaiset olivat parempia kaikki, puhujan kanssa ja ilmankin.
Eikä lapsiani ole kastettu.
kuinka moni kastaa lapsensa siitä syystä, että tämä pelastuisi eikä joutuisi kadotukseen? Tai ylipäätänsä tutkimuksia siitä, miksi ihmiset kastavat tai eivät kasta lastaan?
Sori mutta meni täysin ohi mitä ajat takaa. Meillä ei ole pidetty nimiäisiä tai muitakaan vauvajuhlia.
Meillä 5 lasta, ketään ei ole kastettu sen takia että kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä näin ollen lapsetkaan.
Muu suku on kyllä sitten tavan vuoksi kastettu vaikka kukaan ei ole yhtään uskovainen eivätkä edes mitenkään hengellisiä muutenkaan. Itse koin kuitenkin outona ja vääränä että lapseni liitettäisiin jollain rituaalilla uskonnolliseen yhteisöön johon emme edes halua kuulua, vain siksi että se "on tapana ja niin kuuluu tehdä".
Miksi sinulle on vaikea ymmärtää, että tavallinen kristittykin pohtii näitä asioita, olematta uskovainen?
Kyllä minusta tässä lauseessa on nyt jokin ristiriita!
Taitaa olla niin, että sekä uskovaiset että kirkosta eronneet ovat pohtineet uskonkysymyksiä ja ratkaisevat vauvojensa juhlimisen vakaumuksena perusteella.
Tapakristittyjä taitaa pelottaa nimiäisten yleistymisessä se, että heidänkin pitäisi ryhtyä miettimään omaa mielipidettään hengellisiin kysymyksiin. Ei voi enää vain mennä turvallisesti massan mukana ja noudattaa sokeasti kirkollisia rituaaleja.