Mies yrittää viedä lapseni! Apua!
Asumme asumisoikeusasunnossa avoliitossa. Meillä on 2 pientä lasta. Mies on viikot kotona, lapset eivät ole olleet ikinä hoidossa. Minä käyn viikolla päivätyössä ja hoidan kaikki viikonloput ja pyhät lapsia kotona.
Nyt tuli ero ja mies pakottaa minut muuttamaan pois ilman lapsia. Hän ei suostu laittamaan lapsia päiväkotiin missään nimessä, koska on vapaa itse hoitamaan viikot. Minä saisin lapset hakea itselleni viikonlopuiksi.
Lähtisin mielelläni vaikka heti tänään jos olisi normaali yhteishuoltajuus eli viikko ja viikko. Minun viikollani lapset olisivat päiväkodissa päivät ja hänen viikollaan hän hoitaisi kotona.
Voiko minut heittää ulos yhteisestä kodista ja määrätä mielivaltaisesti hoitovuorot?!
Olen todella ahdistunut ja alakynnessä ja ilmapiiri kotona on mitä on. Emme ole missään puheväleissä.
Onko se lapsen etu että äiti muuttaa pois ja isä hoitaa lapset kotona siihen saakka kun menevät kouluun?
Mitä voin tehdä? En pysty yksin maksamaan tätä asuntoa eli tähän en voi jäädä yksin asumaan, hänellä rahat riittää jäädä tähän. Jos muuta pois ja kiista menee oikeuteen asti olen heikoilla koska lapset jää ensisijaisesti syntymäkotiinsa.
Apua!
Kommentit (94)
Omassa ehdotuksessa lapset ovat joka toinen viikko vieraas hoidossa + joka toinen viikonloppu vieraassa hoidossa. Sinulla on joka toinen viikko pari tuntia ilta-aikaa lasten kanssa, sekä joka toinen viikonloppu. Miksi et "vaihtaisi" niitä kiireisiä arki aamuja/iltoja yhteiseen viikonloppuihin. Sinun aikasi lasten kanssa on molemmissa tilanteissa yhtä pitkä. puhumattakaan siitä että viettäisit lastesi kanssa vielä arki-iltoja. Silloinhan jäät tuossa "voiton puolelle"
Ja ihan oikeasti, kyllä minä lapseni pitäisin kotona jos olisi varaa, ei se päiväkoti nyt niin ihmeellinen ole -lastentarhanopettaja
Ja vielä kysyisin miksi täällä jotkut ihmiset huutavat ja kannustavat taistelemaan viimeiseen asti ja viemään asian oikeuteen, kenen etuja te tässä haette. Eihän tämä mies tässä halua selvästikkään äitiä lasten elämästä poistaa?
Jos ette halua tai voi liittoa enää pelastaa, niin lopettakaa riitely. Ainakaan lapsista riitely ei tuo hyvää kenellekään teistä.
Miettikää rauhassa kummatkin tahoillanne muutama erilainen ehdotus lasten huoltajuuteen, luonapitoon ja mahdolliseen elatukseen liittyen. Sopikaa aika lastenvalvojalle ja siellä asiantuntioja sitten neuvooteitä pääsmeään kompromissiratkaisuun. Lapsiasioissa ei kannata ajatella hakevansa voittoa ja kaikkea itselle, vaan kompromissia.
Muutama itsekäs vinkki tässä. Jos haluat olla jatkossa lähivanhempi, älä muuta pois yhteisestä kodista ilman lapsia ennen kuin teillä on sopimus kuinka luonapito järjestetään. Käyttäydy loogisesti ja rauhallisesti, jos haluat että lastenvalvoja ja muut teitä mahdollisesti sopimuksen teossa auttavat viranomaiset ovat sinun puolellasi. He nimittäin arvioivat myös kykyäsi taspainoiseen ja toisen vanhemman huomioivaan venhemmuuteen.
Kuka äiti haluaisi silloin olla etä-äiti?
Kuka isä haluaisi olla etäisä?
Hän sanoo että hänellä on aikaa ja rahaa ja minulla ei ja piste!
Tottahan se mies puhuu. En varsinaisesti pitäisi totuuden puhumista lyttäämisenä. Hänellä ON aikaa ja rahaa, sinulla ei.
sitten ma soitat lastenvalvojalle ajan.
Viikko-viikkosysteemi ton ikäsille lapsille ei oo hassumpi juttu, omalla viikollasi voit hyvinkin viedä lapset päiväkotiin.. johan toinen lapsista menee eskariinkin... aikooko isä silloinkin pitää hänet kotona, entäs kun koulu alkaa???
Kumpikaan teistä ei omista lapsia, eikä oikeestaan kummankaan tarvitse joustaa omasta elämäntavastaan.. etsi asunto läheltä, niin vko/vko systeemi helpottuu... sitä paitsi kuinkas isä hoitaa vkl ja illat kun hän on työssä......
No jos kerran isä on sellainen hulttio kuin kuvailit, ei siivoa ja viitsi mitään tehdä kotona, plus että tiedät päiväkodin olevan hyvä ratkaisu, niin mitä täällä itket. Vie asia oikeuteen, voitat varmasti, jos kerran olet noin varma hommasta. Kerrot vain samat perustelut siellä kuin täälläkin.
Eihän isällä nyt mitään oikeutta voi olla lapsiinsa. Taistele, muija niin saat ne kanssasi yksiöösi asumaan.
Ei minusta kuulosta hyvältä, jos lapset olisivat vain viikonloput äidillä. Ja miten isä pärjäisi heidän kanssaan siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi huolehtia oman kotinsa kaikista kotitöistä?
Sinuna laittaisin lapset edes kerhoon muutamaksi aamupäiväksi viikossa. Ja muuten vuoroviikkosysteemi, mutta jos isä haluaa hoitaa lapset, viet ne hänelle päiväksi hoitoon sinun viikollasi. Ja silloin isälläkin on vapaita iltoja joskus (muutenhan hän olisi aina lasten kanssa tai töissä), ehtisi siivotakin ehkä?
Huolestuttaa kyllä tuo kaljan kittaus, että jos on jo päivällä ensimmäinen pullo korkattu. Tietävätkö ystäväsi tästä, tai joku "neutraali" ihminen - mietin sitä, että jos oikeuteen menee, niin voisi todistaa isän kyvystä tai sen puutteesta lapsia hoitaa.
Kuulostaa siltä, että lasten isä haluaa tehdä kiusaa sinulle, kostaa, ja siitä kärsivät sitten ne lapset.
Ja kai isä ulkoilee heidän kanssaan yms? Mietin vaan, että jos neuvolastakin on kehotettu kerhoon tms, niin onko jotain huomattu=
että huoltajuusriitoja on roimasti enemmän oikeuskäsittelyissä kuin enne... ja LÄHES AINA nainen vie sen riidan sinne oikeuteen.
Huoh, enpä tuotakaan enää ihmettele, kun luen tätä ketjua.
Vaikkakin provoksi epäilen... jos ap:n mies oikeasti tissuttelisi ja eläisi lasten kanssa kuin pellossa, ei ongelmaa olisi ja se olisi ilmoitettu heti ekassa viestissä...
Vanhempien tehtävä on ajatella AINA lasten etua... mun mielestäni tässä tapauksessa lasten etu on se, että he jäisivät isälleen. Vanhemmat sopikoon välinsä ja hoitakoot tapaamiset asialllisesti. Äiti voi ihan hyvin tavata lapsia viikolla ja viikonloppuisin, mutta mä olen sitä mieltä, että VAIN yksi koti tuonikäisille.
(ja vaikka mä tunnustin epäileväni tätä provoksi, vastasin silti... hölmö se olen minäkin).
pahasti! Usko ap, se ei ole hyväksi lapsille. Jos isä on hyvä isä, siis huolehtii lapsien tarpeista ja osaa hoivata ja järjestää arjen sujuvaksi, niin ilmanmuuta lapset isälle. Heillä säilyy tuttu koti, normaali arki, turvalllinen tunne teidän eron keskellä. Se turvallisuuden tunne on tuossa vaiheessa äärettömän tärkeää. Mieti ap nyt tarkkaan lastesi parasta. Tuo muutos mitä ehdotat, on lapsille suuri järkytys.
Mikäli vanhemmat ei pääse sopimukseen keskenään, eikä vie asiaa oikeuteen, niin silloin sossu päättää.
Olen hakenut eroa ja näin minulle sanottiin, kun papereita toimitin eteenpäin.
Me emme kuitenkaan eronnut, mutta virkailijalle olen jättänyt paperit ja tuskin hän nyt ihan väärässä on, kun sitä työtä työkseen tekee.
Eikö lastenvalvoja vaan sovi tapaamisista?
Olen siis ykköshakemuksen jättänyt, mutta lopullista eroa ei tullut koskaan.
Virkailija erikseen mainitsi asiasta, kun en halunnut asiaa käräjillä ratkaistavaksi.
T.53
Kuinkahan moni olisi teistä valmis suostumaan tuohon, jos omasta lapsesta olisi kysymys.
Hyvin harva äiti suostuu antamaan lähivanhemmuuden isälle.
Myöhemmin on enään mahdotonta saada lähivanhemmuutta edes oikeuden kautta, kun isällä ollut lapset suurimman osan ajasta.
Älä vaan suostu.
Normaali lapsiaan rakastava äiti taistelee lapsistaan.
Mitään näyttöä ei ole siitä, että äidit luopuisivat lapsistaan, vaan taistelevat naarsleijonan tapaan.
Kohtahan tosiaan tuo vanhin lähtee esikouluun.
Esimerkiksi vuosi tai kaksi, jonka jälkeen tarkistatte miten on mennyt ja toivooko jompi kumpi, molemmat tai ei kumpikaan muutoksia tapaamissopimukseen.
Ja se että vaikka se sopimus on tehty, mikään ei takaa että toinen tulee toimimaan sen mukaisesti. Nimimerkki Kokemusta on.
Ajatelkaas kaikki, jos tuo isä kirjoittaisi täällä saman asian? Tai jos olisi äiti, joka on arjet kotona ja vkl/pyhät töissä... Tää on ihan selvä juttu, nykyinen järjestely jatkukoon
JA
vanhemmille perheneuvontaa ja puhevälit kuntoon - lasten takia.
Omassa ehdotuksessa lapset ovat joka toinen viikko vieraas hoidossa + joka toinen viikonloppu vieraassa hoidossa. Sinulla on joka toinen viikko pari tuntia ilta-aikaa lasten kanssa, sekä joka toinen viikonloppu. Miksi et "vaihtaisi" niitä kiireisiä arki aamuja/iltoja yhteiseen viikonloppuihin. Sinun aikasi lasten kanssa on molemmissa tilanteissa yhtä pitkä. puhumattakaan siitä että viettäisit lastesi kanssa vielä arki-iltoja. Silloinhan jäät tuossa "voiton puolelle"
Ja ihan oikeasti, kyllä minä lapseni pitäisin kotona jos olisi varaa, ei se päiväkoti nyt niin ihmeellinen ole -lastentarhanopettaja