Mies yrittää viedä lapseni! Apua!
Asumme asumisoikeusasunnossa avoliitossa. Meillä on 2 pientä lasta. Mies on viikot kotona, lapset eivät ole olleet ikinä hoidossa. Minä käyn viikolla päivätyössä ja hoidan kaikki viikonloput ja pyhät lapsia kotona.
Nyt tuli ero ja mies pakottaa minut muuttamaan pois ilman lapsia. Hän ei suostu laittamaan lapsia päiväkotiin missään nimessä, koska on vapaa itse hoitamaan viikot. Minä saisin lapset hakea itselleni viikonlopuiksi.
Lähtisin mielelläni vaikka heti tänään jos olisi normaali yhteishuoltajuus eli viikko ja viikko. Minun viikollani lapset olisivat päiväkodissa päivät ja hänen viikollaan hän hoitaisi kotona.
Voiko minut heittää ulos yhteisestä kodista ja määrätä mielivaltaisesti hoitovuorot?!
Olen todella ahdistunut ja alakynnessä ja ilmapiiri kotona on mitä on. Emme ole missään puheväleissä.
Onko se lapsen etu että äiti muuttaa pois ja isä hoitaa lapset kotona siihen saakka kun menevät kouluun?
Mitä voin tehdä? En pysty yksin maksamaan tätä asuntoa eli tähän en voi jäädä yksin asumaan, hänellä rahat riittää jäädä tähän. Jos muuta pois ja kiista menee oikeuteen asti olen heikoilla koska lapset jää ensisijaisesti syntymäkotiinsa.
Apua!
Kommentit (94)
tehköö jokanen mitä teköö.ei hetkauta mun elämää.
mul on lapset ittelläni,aina,aikuisuuteen asti:)
Miehesi ehdotus on järkyttävä! Lapset saisivat jäädä kotihoitoon, tuttuun kotiin, tutun vanhemman kanssa - pöyristyttävää!
Tottakai parempi vaihtoehto on ero, muutto äidin kanssa uuteen kotiin, päiväkotiin meno ja isää voisi sitten joskus tavata jos ehtii.
Lapsillehan on suorastaan vaarallista jäädä eron yhteydessä vanhoihin tuttuihin ympyröihin ja tuttuun rytmiin - paljon parempi olisi repiä kaikki kerralla uusiksi!
iässä että tekee vain hyvää käydä vaikka 2krt/viikko päiväkodissa. Saavat kavereitakin lisää.
jos mulla olisi enemmän rahaa niin voisin maksaa miehen ulos tästä asunnosta ja voisin asua lasten kanssa muuttamatta minnekään.
Asunto on yhteinen.
ap
Hankala tilanne teillä, mutta älä panikoi sillä että olet keskellä kipeää eroaa ja sen aiheuttamia tunteita, mies ehkä käyttäytyy epäystävällisesti ja pelkäät menettäväsi lapsesi. Ethän sinä heitä menetä. Jos miehesi ehdotus oli tuo mitä tänne kirjoitit, se ei minusta ole häneltä itsekkäästi ajateltu. Jos siis sinusta siltä nyt tuntuu, että isä yrittää tyrkätä sinut täysin syrjään. Teidän välinne ei ole hyvät ja miehen motiivit voi olla mitä vaan, mutta sinun pitäisi pystyä ottamaan etäisyyttä tunteisiin ja tarkastella sitä huoltajuusehdotuksen sisältöä lasten kannalta, millaisia muutoksia heille tulee erosta ja millainen miehen ehdotus olisi lasten kannalta (vaikka hän ei esittäisi sitä ehdotuksena vaan järkähtämättömänä yksipuolisena päätöksenä johon sinulla ei ole mitään sanottavaa, se ei sitä tietysti virallisesti ole, joten tarkastele sitä kuin se olisi yksi vaihtoehto ilman tunnelatausta ja puolustuskannalle siirtymistä).
Mies pystyy pitämään nykyisen kotinne, hän pystyy olemaan lasten kanssa arkipäivät aamusta iltaan ja yön yli. Hän ei pysty hoitamaan lapsia viikonloppuisin ja pyhäpäivisin lainkaan. Sinä et pysty asumaan nykyisessä kodissanne, et pysty hoitamaan lapsia arkipäiviä, mutta pystyt olemaan heidän kanssaan viikonloput ja pyhät, sekä myös iltoja ja jopa öitä viikolla. Ero aiheuttaa väistämättä muutoksia kaikille, ja molempien vanhempien aika lasten kanssa vähenee jonkun verran. Lapsille voisi olla hyväksi mennä päiväkotiin, mutta toisaalta lapsille ei ole hyväksi kokea valtavia mullistuksia useita peräkkäin.
Eikö viikko-viikko-systeemi tarkottaisi, että lapset ovat itseasiassa isällään eli nykyisessä kodissaan vain noin 10 päivää kuussa, koska mies ei voi heitä omien viikkojensa aikana kuitenkaan hoitaa viikonloppuisin? Muina viikkoina he olisivat uudessa kodissa sinun luona ja kahden viikon välein arkipäivät hoidossa. Eikö parempi systeemi kaikkien kannalta olisi, että he jäisivät nyt toistaiseksi isälleen jolloin lasten arjesta iso osa jatkuisi kuten nytkin. Perjantai-illalla lapset tulisivat sinun luo, ja veisit heidät vaikka maanantaiaamuna takaisin kotiin. Pyhät sinun luona, välillä vaikka viikollakin yhteisiä harrastuksia tai iltoja sinun kanssa. Lomat sovitte erikseen. Kun tilanne on rauhoittunut, mietitte olisiko arkenakin vaikka osa-aikahoito tai kerhoilu muutaman päivän viikossa hyvä vaihtoehto. Vanhempi lapsi menee jokatapauksessa kohta esikouluun ja sitten ollaankin jo kouluiässä. Kouluiässä voitte tarkistaa tilanteen taas, millaisessa järjestelyssä perheenne haluaa jatkaa, sillä sittenhän lapset voivat myös arkisin olla sinun luona.
Tärkeintä kai nyt olisi säilyttää keskusteluyhteys miehen kanssa. Jos hänen ehdotuksensa on hyvä, on ihan turha taistella väkisin sitä vastaan, ja huomata myöhemmin että välit on menneet täysin ja lopputuloskin oli huono, eikö? Ehkä jos nyt tarkastelet tilannetta huolellisesti, huomaat että voit ihan hyvin suostua tähän ja toivottavasti miehesi myöhemmin joustaa sinun toiveissa ja haluaa pitää lasten ja sinun välitkin hyvinä.
muuttuu, kun he kasvavat. Päiväkoti on sinänsä ihan ok vaihtoehto, mutta jos lapset ovat kovin pieniä niin miksi mies ei saisi hoitaa heitä kotona? Ei kuulosta siltä, että mies olisi heitä viemässä sinulta...
Muuta jonnekin lähelle asumaan niin voit ottaa heitä arki-iltoinakin työpäivän jälkeen.
Ei lähivanhemman tarvi aina olla äiti.
jo useamman vuoden. Aina meillä on tehty niin että lapsia hoidetaan vuorotellen. Mitään yhteistä aikaa ei ole ollut eikä meillä ole ollut ketään kenelle olisi voinut joskus viedä lapset hoitoon. Miehen harrastuksiin kuuluu tietokoneella pelaaminen ja kaljan juonti ja siinä ne sitten olikin. Töistä kun tulen, täällä on jo korkattu. Sen takia olen ajatellut että ihan hyvä olisi lasten olla päiväkodissa ja ihmistenilmoilla...
Mulla loppuu työsopimus parin kuukauden kuluttua ja todennäköisesti istun silloin yksin jossain yksiössä viikot.
ap
viitsi enää vastailla. Toisaalta jos olet tosissasi, AP - mitä epäilen - niin ihan oikeasti: Sinun ainoa motiivisi näyttää olevan se, että tahdot mieheltä rahaa JA lapset JA kostaa.
Miehen ehdotus kuulostaa järkevältä ja inhmilliseltä.
kummallakaan rahasta kyse. Enkä minä ainakaan halua kostaa, hänestä en tiedä. Minä haluan lastenhoidon puoliksi, en ole lapsia viemässä.
ap
ja varaat ajan lastenvalvojalle. Ehdotat viikko-viikko -systeemiä. Omalla viikollasi viet lapset isälleen päivähoitoon. Isäviikolla ovat siellä jo valmiina.
Jos jäät työttömäksi, hoidat lapsiasi itse omat viikkosi.
Ja ilmoitat lapset johonkin kerhoon, johon miehisikin voi heidät viedä.
Kun lapset kasvavat, hommaat heille päiväkotipaikat.
Typeriä ehdotuksia olet saanut naisilta: Lapset kasvavat kokoa ajan ja menevät kouluun. Kuka äiti haluaisi silloin olla etä-äiti? Ikään kuin lasten kotihoito ajaisi kaiken muun edelle, etenkin, jos isä kaljoittelee kotona lapsia hoitaessaan. Ei se koti-isä aina ole kotitöitä tekevä ja lasten parasta ajatteleva pullantuoksuinen setä, se voi yhtä hyvin olla työtä vieroksuva pikkuhiljaa alkoholisoituva laiskamato, joka ei saa edes vietyä lapsia ulos. Eikä se päiväkoti mikään huono vaihtoehto ole, etenkään vain joka toinen viikko.
Miksi äitin pitää luopua lapsistaan isän hyväksi joka päivät juo olutta ja tuijottaa ruutua???
Älä suostu mihinkään mitä miehesi ehdottaa. Tai av. Jokainen av-mamma on valmis luopumaan lapsistaan lastensa hyväksi - ainakin täällä av:llä! Mutta todellisuudessa? Me äidit elämme lapsillemme, minä en ainakaan luopuisi lapsistani vain sen asuinpaikan tähden.
Ja lapsille todella tekee hyvää päästä päiväkotiinkin ennen koulun alkua.
Eli ota selvää oikeuksistasi ja mahdollisuuksistasi pitää lapset ÄIDILLÄÄN!!
vielä sen verran että ollaan yhdessä oltu 14 vuotta eikä hän ole sinä aikana tehnyt kotitöitä koskaan. Täällä kun ovat viikot olleet keskenään niin sotku on sitä luokkaa että koko viikonloppu menee minulla siivotessa.
minulla ei ole ollut omaa vapaa aikaa aikoihin. Enkä juuri ole nähnyt kavereita ollenkaan 1,5 vuoden aikana minkä olen nyt ollut töissä hoitovapaan jälkeen.
ap
Yleensä avioeron yhteydessä voi huoltajuuden laittaa oikeuteen ja jos ei laita, niin silloin sossu päättää, siis riitatilanteissa.
En tiedä miten on avoliitossa.
Valitetavasti teidän tapauksessa saatat hävitä huoltajuuden, koska isän panostus lapsiin on merkittävä.
Tosin jos olisit etä-äiti, niin isä joutuisi hankkimaan hoitajan jokatoiseksi viikonlopuksi, kun et ottaisi lapsia itsellesi joka viikonloppu, niin tämä voisi olla aseesi miestäsi vastaan.
Sinä taas pystyisit hoitamaan lapsesi aina, koska olet päivätöissä ja lapset voisivat olla päiväkodissa.
En suostuisi viikonloppu äidiksi.
Älä vaan anna arkeen lapsiasi isälle, koska silloin isä on vahvoilla.
Vaikka isä olisi kuinka hyvä, niin silti taistelisin lapsistani.
T. Edellisen kirjoittanut.
että mun on hirvittävän vaikea häntä vastaan mitään sanoa. Kaiken lyttää ja saa mut itsenikin uskomaan ettei mulla ole oikeuksia eikä musta mihinkään ole. Hän sanoo että hänellä on aikaa ja rahaa ja minulla ei ja piste!
Yöksi hän ei viikolla suostu lapsia antamaan.
ap
ja lapsen etu on, että jos ovat päivisin olleet isällä niin sama jatkuu. Toki voisi olla illat ja yöt äidillä.
Lapset olisivat luonasi viikonloput, pyhät, sekä joka toinen viikko, MUTTA veisit heidät isälle hoitoon kun lähdet töihin, ja haet kun pääset töistä. Näin teillä olisi reilusti molemmilla aikaa lasten kanssa, yhtäishuoltajuus, mutta ei viikko_viikko systeemillä. Tai omaa arkeani ainakin enemmän helpottaisi ajatus että sinulla olisi iso osa arki-illoista, viikonloput ja pyhät, muuta veisit aina arki-iltaisin lapset takaisin miehellesi nukkumaan, jolloin sinun ei tarvitse aamulla pakata lapsia autoon ja kuskata kiireessä miehellesi (siitä kun ei kukaan hyödy mitään)..
Niin ja ei tämä rahaan liity mitenkään. Vuoroviikkosysteemissä lasten aika vanhempien kanssa usein on hyvin vähäistä. Arkena ollaan päiväkodissa ja vanhempi vain 2 viikonloppua kuussa...
ja on hyvä palkka. Sama palkka kuin työkavereillaan jotka tekevät arkena 5 päivää töitä.
ap